Äiskä sai syntymäpäivälahjaksi Conquestin uusimman CD:n. Insinöörikin on mukana muutamalla raidalla. Ja vaikkei olisikaan, niin helkkarin hyvää hevyä koko levy. Tänään sitten kun kaikki muut älylliset hommat oli tehty, ryhdyin toteuttamaan luovaa hulluuttani klo 2200. Laitoin Conquestin levyn soimaan ja aloin keittämään omenasosetta. Siinähän ei nyt mielestäni ole mitään outoa, että omenasosetta keittää. Mutta siinä on, että niitä pitää ryhtyä yötä myöten keittelemään. Mutta sellaista elämä on. Täytyy tehdä asioita, jotka kokee tärkeäksi.
Viikon ruokalista täsmentyy vähän kerrassaan. Nyt tuli suunniteltua vain tuonne tiistaille. Ennen kauppareissua tuli kuitenkin laiteltua Juniorin mopoon uusi taka- ja jarruvalo ja syötyä. Ruokana oli perunamuussia, rakuunaporkkanoita ja
Pannupihvejä (neljä isohkoa pihviä, minä jaoin viideksi, koska Marin kaveri oli yllättäin kylässä)
400 g jauhelihaa
1 muna
1/2 dl kermaa
1/2 dl maitoa
2 rkl korppujauhoja
1/2 tl suolaa
uskalluksen mukaan valkopippuria
3 sipulia
köntti voita
1 tl sokeria
Ja tarjoiluun tee perunamuussi sekä salaatti ja viipaloi jokunen suolakurkku. Minä tein muussia ihan vähän ja rakuunaporkkanoita lisäksi.
Sekoita kerma, maito ja muna. Vatkaa hyvin sekaisin. Sekoita joukkoon vielä korppujauhot. Laita astia sivuun, että korppujauhot turpoavat sillä aikaa kun suhraat sipuleiden kanssa.
Laita uuni lämpiämään 75 asteeseen. Kuori ja viipaloi sipulit. Ruskista ne voissa kauniin ruskeaksi. Lisää teelusikallinen sokeria. Laita johonkin astiaan ja uuniin, niin kestävät lämpimänä.
Ota maito-korppujauhoseos ja vaivaa käsin jauheliha sen kanssa sekaisin. Ihan niin kauan, että syntyy sellainen kiinteä taikina. Jossain vaiheessa heitä sekaan suola ja valkopippuri. Taputtele taikinasta sentin paksuisia pihvejä (saa ne toki jättää paksummiksikin, mutta kypsyvät helpommin kun eivät ole liian paksuja). Paista pihvit keskikuumalla pannulla voissa tai öljyssä molemmilta puolilta. Kaiva sieltä uunista ne sipulit ja jääkaapista suolakurkkuviipaleet esiin ja tarjoile perunamuussin ja salaatin kera.
Äiskältä kakkonen. Muutenkin hyvää äänin 5 - 0, vaikka minun täytyy tunnustaa, että omasta mielestäni en osaa paistaa jauhelihapihvejä. Ne jäävät aina sellaisiksi kuivan nahjakoiksi. Eivät koskaan ole sellaisia mehukkaan mureita. No ehkä minä vielä joskus opin.
Tänään kävin ostamassa neljä kiloa suolaa ja pakastekanan. Meinasin käyttää molemmat huomisen herkullisen ruuan valmistamiseen.
Ai niin se
Omenasose
3 kg omenoita
2 kg sokeria
3 dl vettä
Lohko omenat kuorineen ja poista siemenkodat ja kannat. Lado kattilaan kerroksittain omenoita ja sokeria. Tai siin eihän sokeria ladota, vaan se vain kaadetaan omaksi kerroksekseen. Johonkin väliin voit luikauttaa pari teelusikallista kanelia Ja lopuksi vesi joukkoon. Keittele niin kauan kunnes näyttä soseelta. Poista välillä pintaan kertynyt vaahto. Purkita. Anna jäähtyä ja vie kellariin. Tai pakasta niin kuin minä tein.
Sama vika mulla. Aina kun valitan (siis jokaikinen kerta) jauhelihapihvieni kuivakkuutta, saan hyviä neuvoja: enemmän voita pannulle, vähemmän lämpöä, vähemmän korppujauhoja, paksumpia pihvejä, käytä kermaviiliä jne. Ainoa, mikä tehoaa on paistettujen pihvien upottaminen ruskeaan kastikkeeseen. Mutta kun kastiketta ei aina jaksa vääntää ja minusta se on sitten jo itsensä huijausta pihvien suhteen. Opettelemme edelleen.
VastaaPoistaEli tähän mennessä olemme löytäneet kaksi vaikeaa ruokalajia: ruskea kastike ja jauhelihapihvit!
VastaaPoistaJauhelihapihveihin en käytä ollenkaan korppujauhoja enkä siis maitoa, tilkka kermaa voi olla mukana, jos on pelkkää naudan jauhelihaa.
VastaaPoistaJoskus teen vain jauhelihasta mausteineen pihvit.