Eli tähänhän se alkuviikon kielikylpy liittyi.
Posti julkaisi äskettäin uuden postimerkin, jonka teemana karjalanpiirakka. Teko sai aikaan vilkkaan keskustelun siitä, mikä on oikea karjalanpiirakka. Minä olen syntynyt piirakka-Suomessa, kolme kilometriä nykyisen rajan tällä puolella. Vielä 70-luvullakin meillä puhuttiin vain piirakoista, jotka saattoivat olla peruna-, riisi-, ohra- tai porkkanapiirakoita. Muun muassa. Karjalanpiirakka on piirakka-Suomen ulkopuolella annettu nimitys. Oikea piirakka on kuin karjalainen luonne. Avoin ja moniulotteinen. Kuori voi olla kokonaan ruista tai siinä voi olla vähän vehnää mukana. Sisukseksi sopii sitten käytännössä mikä tahansa, mikä maistuu hyvälle. Suomessa olemme jämähtäneet tietynlaiseen piirakkafundamentalismiin, mutta rajan takaisessa Karjalassa, Vienassa ja Aunuksessa, on jäljellä vielä elävä piirakkaperinne. Siellä olen saanut maistaa laajempaa makukirjoa. Tänään omaa piirakkapyötää rikastuttivat
Hirssipiiraat
Kuori
3 dl vettä
2 tl suolaa
ruissihtijauhoja
karkeita ruisjauhoja
Täyte
4 dl hirssiryynejä
2 l maitoa
2 kananmunaa
vajaa tl suolaa
Voiteluun
maitoa
voita
Keitä hirssistä ja maidosta puuro. Aikaa tähän menee 15 - 20 minuuttia. Anna puuron hieman jäähtyä. Kun puuro on jäähtynyt, lisää siihen kananmunat ja sekoita.
Laita vesi ja suola kulhoon. Lisää ruissihtijauhoja koko ajan sekoittaen kunnes taikina alkaa kiinteytyä. Ripottele nyt pöydälle karkeita ruisjauhoja. Vaivaa taikinaa jauhoisella pöydällä kunnes se alkaa tuntua kiinteältä eikä enää tartu käsiin.
Vaivaa taikinasta ensin noin tuuman paksuisia pötkylöitä. Leikkaa pötkylöistä noin parin sentin mittaisia pätkiä. Pätkät pyörittele pallosiksi, jotka sitten taputtelet käsin pyöreiksi kakkaroiksi. Seuraavaksi kauli kakkarat kaulimella pyöreiksi kuoriaihioiksi. Muista käyttää karkeita ruisjauhoja kaulimisen aikana. Oikean kuoren paksuuden oppii kokeilemalla, mutta alussa kannattaa tavoitella sellaista millin paksuutta. Jos kuori jää liian paksuksi, se rypyttyy huonosti ja liian ohut taasen hajoaa.
Pane kuoren keskelle lusikalla noin sentin kerros hirssipuuroa. Reunoille jätä pari senttiä vapaata rypyttämistä varten. Rypytä reunat etusormien avulla täytteen päälle. Ja muista kääntää myös piiraan päät sisäänpäin. Paista 250 asteisessa kiertoilmauunissa noin 20 minuuttia. Tarkka oikea paistoaika on hyvin uunikohtainen, mutta piiraat ovat kypsiä, kun täyte alkaa kauniisti ruskistua.
Pane kulhoon maitoa ja kunnon köntti voita. Kuumenna vaikkapa mikrossa kunnes voi on sula. Anna kypsien piiraiden jäähtyä sen aikaa, etteivät sormet pala niitä nostellessa. Lopuksi voitele piiraat maito-voi-seoksella. Älä voitele piiraiden pohjia. Tämä siksi, että voitelu pehmittää kuoren ja piiraat, joissa pohja on voideltu, muuttuvat helposti hajoaviksi ja tarttuvat päällekkäin ladottuna toisiinsa kiinni. Laita voidellut piiraat koriin ja peittele puhtaalla liinalla. Noin varttitunnin jälkeen ovat suussa sulavan maittavia nautittavaksi.
Näiden piirakoiden kotiseudulla eli Aunuksen Karjalassa ohje kuuluu seuraavasti:
Šipainiekat, brossusyväimenke
Tahtas
3 dezilitrua vetty
suolua
rugehes sieglottuo jauhuo
Syväin
4 dl brossusuurimoi
2 litrua maiduo
2 jäiččiä
näppine suolua
Voijelemizeh maiduo da argivoidu
Luaji brossusyväin enne tahtastu, jo ehtäs. Kaksi litrua maiduo keitetäh da sih sevoitetah brossusuurimot. Keitetäh kuni sagenou,minuuttua 20. Huondeksel ližätäh kaksi jäiččiä da sevoitetah hyvin. Syväinpudro ei pie olla liigua sagei eigo liigua notkei. Ku pudro roih sagei, ližiä tippu maiduo kuni notkenou.
Kolmeh dezilitrah vetty pannah näppine suolua da ližätäh rugehistu jauhuo. Sevoitetah hyvin, ku suas ajella. Tahtahas luajitah vual'ušku, sit katkatah se palazikse da täpytetäh jauhoh. Kuoret ajellah da luajitah piduličah. Net pannah toine toizen piäle. Konzu kai kuoret ollah jo ajeltu, voibi kuorile panna pudrosyväimet. Šipainiekkoi yhtistetäh kahten käin edusormil, sit äski piirai rodieu näbei. Piiruat pannah 250 astehizeh päččih, pasta 15-20 minuuttua. Kypset piiruat pidäy hyvin voidua kuumah maidoh sevoitetul sulatul voil. Voidu ei pie žiälöijä. Šipainiekan pohjua ei pie voijella, kuni kuori ei äijäl pehmenis. Syögiä hos vilun maijonke. Leiby-suolu syöjile.