Encore

Tuli niin hyvää lihakeittoa, että vielä innostuin koneen ääreen. Tämä päivä on mennyt pakkaillessa. On pakattu Äiskän kahden viikon kuntoloman tavaroita. Ja välissä olen yrittänyt katsella oman Venäjän reissun kamoja valmiiksi ja jakaa kotimieheksi jäävälle Juniorille ohjeita mökin pystyssä pitämiseksi. Itse asiassa hirmu mukavaa, kun Äiskä on innolla ja mielellään lähdössä Punkaharjun Kruunupuistoon. Touhua on kuitenkin riittänyt ihan koko päiväksi, vaan menihän se päivä iltaan näinkin. Jossain välissä kokkailin kattilallisen lihakeittoa.

Varsin perinteinen lihakeitto

1,5 l vettä

400 g naudanlihaa (keittoihin käy kylki, etuselkä tai potka parhaiten, minä laiskuuttani laitoin naudan palapaistilihat)

2 tl suolaa

2 -3 kokonaista maustepippuria

2 sipulia

300 g perunoita

300 g keittojuureksia (käytin ihan kaupan pakastealtaasta ostettuja)

10 cm pätkä purjoa

Pane liha kylmään suolalla maustettuun veteen. Lisää pippurit. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä tunti. Poista vaahto pinnalta sitä mukaa kuin sitä kertyy. Kuori ja pilko pieniksi perunat ja sipulit. Kun lihat ovat kiehuneet tunnin, lisää peruna ja sipulit. Seuraavaksi silputtu purjo ja keittojuurekset. Keitä kunnes kasvikset ovat kypsiä. Tarjoile.

Hyvää äänin 3 - 0. Äiskän asteikolla meni kolmannen luokan ruuaksi. Muuten olisi varmaan ollut Äiskästä parempaa, muttä hän ei tykkää näkyvästä sipulista ruuissa!

Yksinkertainen on maukasta

Vietettiin laatuaikaa Äiskän kanssa eli oltiin juhannus ihan kaksistaan kotona. Itse asiassa aika mukavaa. Voi valita, että onko tekemättä mitään vai tekeekö jotain. Ja sittenkin, jos päättää tehdä jotain, niin voi aika pitkälle itse valita, mitä tekee. Pääsääntöisesti valitsin tuon tekemättömyyden ja nautin olemisesta. Vaikeaa oli, kun koko ajan olisi mieli tehnyt lähteä jotakin touhuamaan. Ruokakin oli vähän sellaista tähteistä kasattua, mutta yllättävän hyvää.

Saslikit ja Iskän kasvispannu

Perussaslikit

700 g karjalanpaistilihoja valmiiksi kuutioituina

2 sitruunan mehu

2 tl suolaa

mustapippurirouhetta

Ota lihat huoneen lämpöön runsas tunti ennen käyttöä. Purista niiden joukkoon sitruunoiden mehu ja lisää suola. Sekoita hyvin. Kun lihat ovat mureutuneet noin tunnin, pujottele palaset vartaisiin. Ripottele mustapippuria lihojen päälle. Kypsennä grillissä miedolla lämmöllä kypsiksi. Tarjoile vaikka pannulla paistettujen kasvisten kera.

Iskän kasvispannu

öljyä

perunoita

paprikaa

parsan nuppuja

purjoa

chiliä

kurkkua

herkkusieniä

suolaa

Tarveaineissa ei ole sanottu määriä, koska kuorin, palastelin ja mätin paistinpannulle kaikkea mitä jääkaapista sattui kasvisten jämiä löytymään. Ennen tätä olin kuumentanut pannulla kunnon lorauksen öljyä, mihin laitoin kasvikset luettelon mukaisessa järjestyksessä. Sitä mukaa kuin tarvara lisääntyi pannulla, kääntelin sitä lastalla. Kun sain kurkun ja herkkusienet palasteltua ja lisättyä pannulle, lisäsin suolan ja katkaisi virran levyltä. Peitin koko komeuden kannella ja lähdin saslikkeja paistamaan. Kun saslikit olivat valmiit, tarjoilin lounaan kahdelle.

Helkkarin hyvää äänin 2 - 0. Äiskän asteikollakin meni toisen luokan ruuaksi! Tuo kasvispannu menisi kyllä ihan ilman lihojakin - kasvisruokana.

PS. Iskä lähtee nyt lomalle pariksi viikoksi. Ruokajutut ovat siis tauolla. Tarina jatkuu ensi tiistaista alkaen tuolla Konepyöräilyä-sivulla (linkki löytyy tuosta vasemmalta yläreunasta Blogiarkisto-sanan yläpuolelta). 

PS2. Olen aloittanut ETlehden vakituisena blogikirjoittajana osoitteessa http://www.etlehti.fi/alue/sinuaenjata. Blogin nimi on Sinua en jätä, ja se kertoo samoista asioista kuin Iskä kokkaan alkutekstit, mutta laajemmin. Käykää nyt ainakin kerran vilkaisemassa.

Ei saanut Iskä piirakkaa festareilla!

Eikä sen puoleen Äiskäkään. Käytiin nimittäin Äiskän kanssa tuossa naapurikaupungissa Karjalanpiirakkafestivaaleilla. Siis Sortavalassa. Meille on viimeisen vuoden aikana kehittynyt mukava yhteinen harrastus. Kerran tai kaksi kuukaudessa lähdetään käymään Venäjällä niin sanotusti tankilla. Yksin jos kävisin, sehän olisi jopa kannattavaa, mutta Äiskän kanssa kulut nousevat, kun käydään syömässä ja ostellaan kaikenlaista tarpeetonta kivaa ja hyvää. Mutta säästäminen ei olekaan se pohjimmainen tarkoitus, vaan vaihtelu viikonloppujen usein yksitoikkoiseen elämään. Nyt käytiin sitten vähän kauempana Venäjän puolella, kun kuultiin, että Sortavalassa 60 kilometrin päässä rajalta on karjalanpiirakkafestivaalit. Eikä petytty. Paikalla oli taidokkaita tanssi ja lauluesityksiä - esiintyjät esikoululaisista isoäiteihin. Ja kaikki viimeisen päälle harjoiteltuja ja osa jopa hyvällä suomen kielellä esitettyinä. Lisäksi paikalla oli kaikenlaisia käsityöläisiä myymässä tuotteitaan. Ainoa pettymys oli, että piirakkabaari toimi niin hitaasti, että emme jaksaneet odottaa. Paikalla oli satoja ihmisiä, ja piiraita ei ollut paistettu etukäteen ensimmäistäkään! Uunista sitten tuli aina muutama kymmenen piirakkaa kerralla, ja kolme tai neljä asiakasta osti ne kaikki. Sitten taas odotettiin kymmenen minuuttia, ennen kuin seuraava satsi valmistui. Minä en edes nähnyt piirakkaa, mutta Äiskän kaveri kertoi nähneensä, kun aina pellillisen toivat myyntiin. Minä seisoin puoli tuntia jonossa ja lopulta totesin, että pidä perkele tunkkis!

                           

Ruskealan mummokuoro valmistautui laulamaan sillä aikaa kun pikkutytöt vertailivat herkullisia ostoksiaan.

Tänään kuitenkin grillailin. 

Maksaiset jauhelihapihvit grillissä

400 g naudan jauhelihaa
70 g maksapasteijaa
vajaa desi maitoa
1 valkosipulin kynsi murskattuna
60 g eli kourallinen purjon vihreää osaa silputtuna hienoksi
1 muna
3/4 dl korppujauhoja
25 g sulatettua voita
1 tl mustapippurirouhetta (saa laittaa myllystä, minä otin purkista)
2 tl suolaa
1 tl paprikaa

Sekoita ainekset ja vaivaa niistä notkea taikina. Muotoile neljä vajaan parin sentin paksuista pihviä. Paista grillissä kypsäksi. Eikä grillin taaskaan tarvitse olla hirmuisen kuuma. Tarjoile vaikka uusien perunoiden ja voin kera.

Grillin ei tarvitse olla mikään insinöörityön taidonnäyte. Minä tykkään grillata hiilillä.

Hyvää äänin 3 - 0. Äiskän asteikolla toisen luokan ruokaa. Minulle oli ensimmäinen kerta, kun grillasin jauhelihaa. Yllättävän hyväähän tuo oli.

Taudin kourissa

Se on taas viikko vierähtänyt. Täällä Pohjois-karjalassa on 70-luvun alusta saakka aina touko-kesäkuun vaihteessa ajettu moottoripyörillä Pielisen ympäriajo. Minulle moottoripyöräily tarkoittaa vapautta ja aikaa itselleni. Siksi en ole aiemmin innostunut tapahtumaan osallistumaan. Nyt kuitenkin Äiskän työkaverit soittivat ja kysyivät, että josko lähtisin heidän kanssaan osallistumaan. Samalla mainostettaisiin koulutuskuntayhtymän palveluita. Olin niin otettu siitä, että vielä kuuden vuoden jälkeen Äiskän muistavat, että lupauduin lähtemään. Marikin oli juonessa mukana ja huolehti äitistään sen aikaa. Perjantaina iski sitten hirmuinen räkätauti. Nokka vuoti ja yskitti. Mutta kun ei ollut kuumetta, ja lauantai-aamuna olokin oli hieman parempi, niin matkaan vain.

Reissu oli juuri niin puuduttava ajettava kuin olin ajatellutkin. Toistasataa pyörää letkassa ja ajettavaa kertyi kotimatkoineen päivineen noin 400 kilometriä. Mutta pysähdykset ja muiden motoristien kanssa tarinointi sitten olivatkin koko jutun juju. Mukava oli rupatella samanhenkisten ihmisten kanssa. Jos hyvä porukka löytyy, niin saatan lähteä toistekin. Kotiin kun tulin, niin päivä oli täälläkin kulunut ihana hyvin. Kävin kaupassa ja ostin paketin olutta. Nyt on hyvä käydä suihkussa ja napata jokunen olut! Vaan paskan marjat. Sananmukaisesti. Kun Mari oli lähdössä, alkoi Äiskällä kaksineuvoinen vatsatauti! Kesti tasan neljä tuntia. Sitten rauhoittui vatsa, ja Äiskäkin nukahti. Minä vielä pari tuntia valvoin tilannetta. On nimittäin paljon mukavampi syöksyä auttamaan oksentavaa, kun on itse hereillä. Ei onneksi tällä kertaa enää tarvinnut. Siinä tuli ne oluetkin naposteltua. Vaan tänään sitten ei olla kumpikaan jaksettu paljon muuta kuin retkottaa sohvalla. Äiskä televisiota katsellen, ja minä lehtiä lukien. Ja edelleen yskien.

Sen verran liikkeellä kuitenkin olin, että ruuaksi valmistin

Katkarapupastaa ja fenkolisalaattia

400 g tagliatelle-pastaa

vettä

suolaa

pikkupurkki pestoa

öljyä

300 g katkarapuja

parmesaania

salaatti:

fenkoli

rucolaa

suolaa

mustapippuria

oliiviöljyä

Tee salaatti ensin. Leikkaa kulhoon fenkoli ohuiksi siivuiksi. Lisää ruukullinen rucolaa. Joukkoon vielä suola, pippuri ja loraus oliiviöljyä. Sekoita ja pane sivuun odottamaan.

Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Hyvä nyrkkisääntö on litra vettä per 100 grammaa pastaa. Sillä aikaa kun pasta kiehuu, kuumenna pannulla loraus neutraalin makuista öljyä ja pyöräytä katkaravut panulla kuumiksi. Valuta pasta ja lisää siihen pesto. Sekoita. Annostele lautaselle hieman salaattia, sitten sopivasti pastaa, pinnalle katkarapuja ja lopuksi parmesaani raastetta. Tarjoile annos.

Perusruokaa äänin 3 - 0. Äiskän asteikolla kolmannen luokan ruokaa.

Heureka!

Mukava pitkä viikonloppu takana. Pihahommia, proppujen polttoa, motskarin sisärenkaiden puhkomista. Ja lopulta tänään leppoisa tankkausreissu ulkomailla Äiskän kanssa. Saatiin kolmen tunnin reissuun kulumaan kokonaiset kuusi tuntia. Syötiin ja kahviteltiin ihan rauhassa. Moikkailtiin tuttuja. Oikeastaan ei leppoisampaa päivää olisi voinut olla.

Ja päivän kruunasi se, että tajusin vihdoinkin oppineeni grillaamaan lihaa. Joku viikko sitten sianlihaa grillatessa arvelin olevani oikeilla jäljillä, mutta nyt lampaan kylkiluut onnistuivat niin hyvin, että olen varma. Toki marinadikin sattui kohdalleen. Valmiina purkissa olevaa hunajan ja mausteiden sekoitusta. Mutta koko homman juju on käsitykseni mukaan tulen hallinnassa. Grillin pitää olla riittävän kuuma, jotta liha kypsyy, mutta ei yhtään enempää. Eli liha on grillattava miedolla lämmöllä. Sen tajuamiseen ja opetteluun minulta on mennyt aika monta vuotta, mutta nyt tuntumaltaan alkaa onnistua! Siksi on aika tuulettaa.

Näistä tykkäsivät kaikki. Vain voiperunaa ja salattia kaveriksi. Nam.