Terkkuja lomalta

Siis eihän tämä vielä varsinaista lomaa ole. Olenpahan vain ollut bloggaamatta ja kokkaamatta mitään haasteellisempaa. Esimerkiksi tänään syötiin Lidlin lohkoperunoita ja bratwurstia. Aika menee päiviä ja kohta tunteja laskiessa. Ensin vanhimman pojan häihin, sitten juhannukseen, juhannuksen jälkeen Äiskän kuntolomaan ja vihdoin omaan motskarireissuun maisteri Siiskosen ja Pasin kanssa. Ja päivien laskemisen välissä pitää tehdä kaikenlaisia valmistelevia toimenpiteitä edellä mainittuihin tapahtumiin. Töissä on ollut todellakin niin mukavaa, ettei joka päivä tahdo muistaa kotiin lähteä!

Vaan se kilpailuhenki! Dansukkerilta kysyivät, että haluanko osallistua jäätelöreseptikisaan, jos lähettävät glukoosisiirappia hommaa varten. Eihän siihen tarvinnut kahta kertaa yllyttää, vaikka en tiedäkään, mitä minä sillä palkinnoksi luvatulla tehosekoittimella tekisin. No, joka tapauksessa yritän kovasti tuoda rakuunaa makeiden juttujen mauksi jälleen kerran:

Iskän rakuunajäätelö

4 munankeltuaista

1 dl Dansukker Siro erikoishienoa sokeria

1 1/2 dl punaista maitoa

2 dl kuohukermaa

1 dl Dansukker Glukoosisiirappia

reilu 3 g (noin 10 pientä teelusikallista) kuivattua rakuunaa

1/2 tl suolaa

40 g tummaa suklaata

Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi.

Kiehauta maito, kerma, glukoosisiirappi ja rakuunat. Eli mittaa rakuunat ensimmäisenä kattilaan, jotta maut ehtivät irrota. Vatkaa keltuais-sokeriseos maitoseokseen. Siivilöi seos kulhoon, joka mahtuu pakastimeesi.

Laita seos pakastimeen. Sekoita hyvin tunnin kuluttua ja jatka pakastamista. Toista toimenpide taas tunnin kuluttua. Raasta suklaalevystä noin 40 grammaa karkeaa suklaa raastetta. Kun kolmannen tunnin kuluttua otat kulhon pakastimesta, lisää ensin kulhoon raastettu suklaa ja sekoita vasta sitten. Pakasta vielä vähintään kaksi tunti.

Pyöritä valmiista jäätelöstä palloja ja tarjoile.

Kuva ei tee oikeutta maulle. Annoin Äiskän maistella teelusikalla aamulla töihin lähtiessäni. Oli kuulemma ollut Avustajalla talkoot, että oli saanut Äiskälle selitettyä, että ei saa päiv'än mittaan kaikkea syödä, koska pitää vielä kuvata yksi annos kilpailua varten. Onneksi jäi vähän reilummin, sillä Mari kävi kavereidensa kanssa. Lopputulos: äänin 9 - 0 todettiin, että onneksi on kieli toisesta päästä kiinni, niin ei vienyt mukanaan. Niin hyvää se oli.

Kilpailuvietti

Harrastin nuorena yleisurheilua. Olin lupaava pikajuoksija. Olin harrastanut jalkapalloa Simpeleen urheilijoissa ihan pienestä pojasta saakka. Yleisurheiluväki huomasi sattumalta, että minun kannattaisi kestää pois pallokentiltä ainakin silloin, kun siellä on peli menossa. Houkuttelivat jo 10-vuotiaana yleisurheilun pariin. Pikajuoksijana pärjäsinkin paljon paremmin kuin jalkapalloilijana. Homma jatkui aina airmeijaiän kynnykselle saakka. Lukion kolmannen luokan syksynä paikallisesta työväen urheiluseurasta Simpeleen Vesasta ottivat yhteyttä, että jos sinä niin kuin työmiehen poikana haluaisit vaihtaa seuraa, niin imatralainen 70-luvun pikajuoksuguru Kauko Karttunen on lupautunut valmentamaan! Kilpailuvietti oli jo aika pitkälle kehittynyt ja mieli olisi kovasti tehnyt, mutta onneksi järki voitti ja aloin keskittymään enemmän yöjuoksuun kuin pikajuoksuun. Sivussa kun hoiti opinnot niin sai ammatinkin.

Vaan vahva kilpailuvietti jäi. Ihan sama, mistä on kysymys, niin minut on helppo ylipuhua, kun mainitaan sana kilpailu. Niin kuin nyt tämä Nestlen bloggaajille tarkoitettu reseptikilpailu. Minä jo viikko sitten suureen ääneen todistin, että en osallistu kun teen vain muiden reseptien mukaan ruokaa eli en kokkaa omasta mielestäni. Vaan koko viikko on pitänyt kehitellä reseptejä mielessään ja keittiössään. Itse asiassa suurin este on ollut kisan säännöissä mainittu ateriakokonaisuuteen kuuluvan jälkiruuan kehittäminen. Tänään loksahti päässä, ja päätin osallistua kisaan. Eli tänään taas söimme Maggiruokaa.

Pinaattilasagne (neljälle)

750 g pakastepinaattia

1 valkosipulin kynsi

200 g maustamatonta tuorejuustoa

3 tomaattia

lasagnelevyjä

4 - 5 dl vettä

2 kpl Maggi tomaatti & yrtit fondikuppeja

juustoraastetta

öljyä

Sulata pinaatit ja laita ne kattilaan. Lisää murskattu valkosipulin kynsi. Kuumenna seos kiehuvaksi. Lisää tuorejuusto ja sekoita tasaiseksi massaksi. Ota kattila pois liedeltä. Voitele lasagnevuoka. Pane vuokaan kerroksittain ensin pinaattimössöä, sitten lasagnelevyjä ja toista kunnes pinaattimössö on loppu. Päällimmäiseksi kerros lasagnelevyjä. Keitä vesi kiehuvaksi ja sekoita fondikupit veteen. Kaada syntynyt liemi lasagnevuokaan. Älä säikähdä, vaikka nestettä on paljon oloisesti. Kyllä se sieltä haihtuu ja imeytyy lasagnelevyihin. Leikkaa tomaatit siivuiksi koko komeuden päälle ja lopuksi ripottele juustoraastetta mieleisesi määrä. Paista 200 asteisessa uunissa 40 minuuttia. Tarjoile.

Todella hyvää äänin 4 - 0. Äiskästä ei oikein saanut tänään selvää, että oliko se nyt ensimmäisen vai toisen luokan ruokaa. Hyvää kuitenkin. On muuten todella hieno tunne, kun porukka ympärillä vilpittömästi kertoo pitävänsä ruuasta.

Ja sitten se kilpailun edellyttämä jälkiruoka, jonka tosin napostelimme iltapalaksi.

Mövenpick suklaakermajäätelöä Arpaggio-vanukkaassa (neljä annosta)

5 espressokupillista (2dl) Arpaggio-nespressokahvia

2 dl kuohukermaa

1 dl sokeria

1/2 dl maitoa

1/2 dl perunajauhoja

Mövenpick Classic suklaakermajäätelöä

kermavaahtoa

suklaanonparelleja

Laita kattilaan kuuma kahvi, kerma ja sokeri. Sekoita hyvin. Lisää kattilaan kylmään maitotilkkaan sekoitetut perunajauhot ja kaada seos kattilaan. Kuumenna seos kiehumispisteeseen, mutta älä keitä. Siirrä sivuun. Annostele vanukas jälkiruokakulhoihin. Muotoile jäätelökauhalla jäätelöpallot, jotka laitat vanukkaan päälle. Koristele kermavaahdolla ja suklaanonparelleilla. Tarjoile välittömästi, ettei kermavaahto lähde leviämään.

Todella hyvää äänin 3 - 1. Juniori ei pidä kahvin mausta. Äiskältä jälleen ykkös- ja kakkosluokan väliin. Tätä tehdään toistekin.

Pieni oivallus (F)

Äiskän lapsuuden ystävä tuli käymään. Päivä on mennyt varsin rattoisasti. Erityisesti Äiskä on ollut onnessaan. Ruokapuoli hoidettiin kyllä ajallaan, mutta tämä kirjoituspuoli jäi niin myöhään, että tarinaa ei kovin kummasti enää irtoa.

Ruokana oli 

Porkkanoita ja siansivua - Carottes au lard

1/2 kg porkkanoita

10 salottisipulia

noin 400 g vähärasvaista sian kylkeä

3 rkl voita

1 tl suolaa

1/2 tl mustapippurirouhetta

3 dl vettä

1,5 rkl riistafondia

hienonnettua persiljaa

Paloittele porkkanat ja sipulit. Kuutioi liha ja ruskista kevyesti paistinpannulla. Rasvaa ei tarvitse. Lisää porkkanat ja sipulit, anna paistua hetken aikaa. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää vesi ja riistafondi. Anna kypsyä osittain kannella peitettynä, kunnes liemi on haihtunut. Lisää voi ja persilja. Tarjoile.

Äänin 4 - 1 hyvää. Äiskä ei tykännyt sipuleista, rankkasi asteikollaan neljännen luokan ruuaksi!

Äiskän kamulla on monenlaisia ruoka-aineallergioita. Muun muassa porkkana ja sipuli ovat pahoja. Niinpä sitten tein hänelle ranskalaisen munakkaan, jonka täytteeksi käristin pekonikuutioita.

Ranskalainen munakas, perusohje - Omelette naturelle

4 munaa

1 rkl voita

1/2 tl suolaa

(hiven valkopippuria, tätä ei allergian takia laitettu, ei haitannut)

Lämmitä paistinpannu. Sekoita munat ja suola haarukalla. Kuumenna voi kullanruskeaksi. Kuun vaahto katoaa, kaada pannuun munaseos. Lisää lämpöä. Vedä munaseosta haarukalla muutamia kertoja ristiin rastiin, samalla kun kallistat ja ravistelet pannua. Väin valuva munaseos hyytyy tasaisesti. Munakas on valmis, kun pohja on kullanruskea ja päälys juuri ja juuri hyytynyt. Tässä vaiheessa kumoa toiselle laidalle täyte, meidän tapauksessa paistetut pekonikuutiot. Liu'uta se puoli munakkaasta, jolla täyte on, lautaselle. Käännä paistinpannun reunan avulla toinen reuna munakkaasta täytteisen reunan päälle. Tarjoile.

Oli kuulemma ihan hyvää.

En yleensä veivaile jälkiruokia, mutta tällä kertaa tein poikkeuksen.  Ostin viime kesänä jäätelökoneen, sillä olen aina tykännyt tosi paljon jäätelöstä. Olin päättänyt, että jos nyt ei onnistu, niin vien koneen kirpparille.

Mustikkajäätelö

300 g mustikoita

120 g sokeria

1 rkl appelsiinitäysmehua

4 dl kahvikermaa

1/2 tl vanilliinisokeria

Kuumenna mustikat, sokeri ja appelsiinimehu pannulla kiehuvaksi koko ajan lastalla hämmennellen. Litistele samalla niitä mustikoita hajalleen. Anna kiehua välillä sekoittaen viitisen minuuttia. Laita seos korkeareunaiseen astiaan jäähtymään. Kun se on jäähtynyt jääkaappikylmäksi, sekoita vielä sauvasekoittimella. Lisää kerma ja vanilliinisokeri, sekoita hyvin. Valmista jäätelöksi jäätelökoneesi ohjeen mukaan.

Ei tarvinnut lähteä viemään konetta kirpparille. Hyvää äänin 3 - 0. Vieläkin oli hieman sorbetin oloista, mutta kyllä se jo jäätelönä meni.

Ja se pieni oivallus

Äsken kuvattu jäätelömassa toimii todella hyvin sellaisenaan jälkiruokana ilman jäätelökoneella kylmänkuohkeaksi veivaamista. Itse asiassa, kun massa oli jääkaappikylmää, siinä tuntuivat kaikki maut paljon täyteläisemmin, kuin jäätelössä. Vielä kun ripauttaa pinnalle muutaman sokeroidun sulan mustikan, niin oiva jälkiruoka on valmis.

Mustikkajäätelöä lukuun ottamatta  alkuperäisen ohjeen lähde: Ranskalaisia talonpoikaisruokia, WSOY, Porvoo, 1980. Iskän tämän ohjeen pohjalta muokkaama.