Äiskä on aina ollut kova touhuamaan kaikenlaista. Taideaineiden tuntiopettajan työ on sellaista. Jos et ole pitämässä niitä vähiä tunteja, niin ole valmistelemassa. Ja laukkaamassa materiaalien perässä. Jos joskus ei ole töitä, polkaise oma projekti pystyyn, jotta ammattitaito säilyy ja pystyy olemaan opetustehtävässään uskottava. Kun Äiskä sairastui, jäi moni homma kesken. Kolme vuotta sitten näihin aikoihin Äiskä tuli innoissaan koululta kotiin ja kertoi, että kahden kuukauden treenaamisen jälkeen hän oli onnistunut valamaan lasista shakkinappulat tekniikalla, jota muut lasialan ammattilaiset pitivät mahdottomana käyttää kyseisessä hommassa. Äiskä innoissaan: "Yleensä opetan kaiken osaamani eteenpäin, mutta tämän pidän omana ammattisalaisuutenani." Siksi se jäikin, sillä muutaman viikon kuluttua Äiskä sairastui eikä pysty kertomaan tekniikasta vaikka haluaisi. Minulle vain jäi vuoden talkoot saattaa työ loppuun. Nappulat olivat loppusilausta vaille valmiit, mutta tekijöistä tai laudan piirrustuksista ei hajuakaan. Mahtavien kollegojen ja oppilaiden avulla kaikki viimein onnistui ja sain tuotettua loppuun shakkipelin.
 | ||
| Valmis shakkilauta, oikean puoleinen osa on säilytyskotelo, jonka kantena varsinainen lauta toimii. |
Lähes sama juttu kävi ruokailutilan pöytämme kanssa. Äiskä oli jo vuosia puhunut haluavansa ruokapöydän, joka on flyygelin muotoinen. No sitten vuoden 2007 syksyllä eräs puutyöpuolen opiskelija oli vailla lopputyön aihetta. Aikansa neuvottelivat ja suunnittelivat. Keväällä 2008 sitten meille tuli uusi flyygelin muotoinen pöytä
.Äiskä oli onnellinen. Minä myös. Pöytä on tosi kätevä, koska jaloissa on aidon flyygelin tapaan pyörät. Ei tarvitse nostella. Koskettimien takana on laatikko, johon Äiskä suunnitteli pianomusiikkia hiljaisesti soittavaa cd- tai mp3-soitinta. Ja koivuisen pöytälevyn suojaksi lasilevy, jonka alla vanhoja nuotteja. Soitinidea on toistaiseksi haudattu. Lasilevy on ollut paikoillaan jo pari vuotta - oli muuten yllättävän kallis tuollainen kuuden millin muotoon leikattu lasi. Mutta niin saamaton olen ollut, että vanhat nuotit sain vasta nyt paikoilleen, kun Äiskä ensimmäisen avomiehen vaimo minulle vanhoja nuotteja nipun lähetti kuultuaan meillä käydessään tilanteesta. Kiitos Erja.
Taas on Äiskä onnellinen. Ja tämä oli nyt viimeinen Äiskältä kesken jäänyt projekti, jonka saatoin loppuun. Ellei sitten lasten kasvatusta oteta lukuun. Ja tietysti pitäisi Äiskän puolesta vielä aloittaa yksi projekti: autotallillinen ammattiin liittyviä koneita ja laitteita sekä materiaaleja pitäisi myydä pois. Muun muassa reilun puoli vuotta käytössä ollut lasinsulatusuuni. Mutta se onkin jo toisen jutun aihe.
Tänään oli omaishoitajan vapaapäivä ja pikku-Hoitsu laittoi makaronia ja Oolannin pakastelihapullia. Teki vielä tosi hyvän kastikkeen ja salaatin. Huomenna taas palaamme enemmän tähän ruoka-asiaan tirripaistilla.
Aivan ihastuttavia, sekä pöytä että shakkinappulat!
VastaaPoistaOlisipa ihana sellainen lasin sulatusuuni, mutta ne eivät ole halpoja!
Minullakin on nippu isän kirjoittamia nuotteja, ja olen aikonut kehystää niitä, mutta ei ole tullut tehdyksi sitä.
Isä teki nuotteja pelimanneille sellaisista kappaleista, joihin ei löytynyt nuotteja kaupasta. Ne ovat niitä nuotteja joita minulla on kai viiden sentin paksuinen nippju.
Pelimanni soitti isälle kappaleen, isä opetteli soittamaan sen itse, ja kirjasi muistiin nuotit. Hän oli siinä tosi taitava.
Hän teki myös mandoliineja ja yhden pianonkin ja ksylofonin. Ja maalasi tauluja ja tekin patsaitakin.
Shakkipeli on todella kaunis! Upeaa uniikkia taidetta. Hienoa, että Äiskän projektit saivat toteutuksensa.
VastaaPoistaNoin kaunista shakkilautaa en ole ikinä nähnytkään! Todella hienoa taidetta!
VastaaPoistaFlyygeli pöytäkin on sellainen jota ei tarvii pelätä että löytyy muualla. Hieno idea!
Autotallillinen koneita, kuulostaa sangen mielenkiintoiselta. Mutta välimatka taitaa olla liian iso ja nyt taas muistin että oho....mun autotallissahan on kaksi kangaspuuta ja paljon muuta.....ei sinne taida mahtua lisää aarteita.
Shakkilauta sekä lasiset nappulat ovat kertakaikkiaan niin upean kauniit, että olen ihan sanaton!
Laali: älä suoriltaan kehystytä niitä nuotteja. Näytä ensiksi Sibelius-akatemian kansanmusiikkiosaston ihmisille. Siellä voi olla vaikka mitä sellaista, joka ei muualla ole tallennettuna.
VastaaPoistaPöydästä: olemme käyttäneet sitä vain ruokailuun. Emme kuten Paul (Marlon Brando) ja Jeanne (Maria Schneider).
Äiskä oli 80-90-lukujen vaihteessa yksi Suomen parhaita korukiviseppiä, joka yleensä teki ne hommat, joita kukaan muu ei suostunut vaikeuden/hankaluuden takia tekemään. Ja halvalla. Joku alalla toiminut saattaa vielä muistaakin Muotokivi Ky:n. Sitten kädet pettivät ja keskittyi opettamaan sekä uniikkikappaleisiin. Enimmäkseen lasista. Taiteellinen näkemys näkyy toiminnassa vieläkin.
Mielenkiintoinen blogi sinulla...
VastaaPoistalasinsulatusuuni minut tänne toi, mutta luimpa pitkät pätkät...
Käyhän kommentoimassa ja lukemassa toistekin. Lasinsulatusuunijuttua kehittelemme sähköpostitse kunhan ehdin paneutua asiaan.
VastaaPoista