Jälkeen jäänyt?

Vanhaksiko tässä alkaa tulla, vai mikä on, kun ei enää tahdo omassa vauhdissa kestää! Perjantaille oli taas kertynyt sen verran touhuamista, että tämä blogin päivityskin jäi lauantain puolelle. Toki epäilen, ettei tällainen ikinuori voi tulla vanhaksi. Syyn täytyy olla enemmänkin siinä, että on järjestänyt itselleen liikaa touhuamista. Eilistä rasitti jonkin verran se, että Hannele toi variksenmarjoja, jotka piti käsitellä. Siitä kuitenkin myöhemmin tänään oma postaus.

Yleensä itse ruokareseptiin ei sisälly tarinaa, mutta eilen kokeiltuun ja Kahvi-Kaisalta saatuun reseptiin kuuluu tarina:

Tästä reseptistä on maailmalla useita versioita liikkeellä. Kaikkia kuitenkin yhdistää se, että moskeijan Imaamin syötyä tätä ruokaa hän pyörtyi. Miksi? Siitä on kaksi versiota (ruuasta useampia). Yhden version mukaan tuoksu ja hyvä maku saivat Imaamin syömään niin paljon, että hän pyörtyi. Toinen versio kertoo, että kuultuaan kuinka paljon tämän yksinkertaisen ruuan valmistukseen oli käytetty öljyä, Imaami pyörtyi.

Joten tee valintasi! Kokeile rohkeasti! 

Miksi Imaami pyörtyi?

1 kg munakoisoja

1 iso sipuli

5 dl tomaattimurskaa 

2 lasillista oliiviöljyä

5 - 10 valkosipulin kynttä

suolaa ja pippuria maun mukaan

Leikkaa munakoisot reilun sentin paksuisiksi siivuiksi. Ripottele pinnalle reilusti suolaa. Odota puoli tuntia. Huuhdo suola pois ja kuivaa siivut. Tätä kutsutaan munakoison hikoiluttamiseksi, ja sen tarkoitus on poistaa munakoison kitkeryyttä. Minä en moista ole havainnut, mutta hikoilutin kuitenkin. Pilko siivut kuutioiksi. Silppua sipuli ja kuullota sitä isossa kattilassa. Murskaa myös valkosipulit sekaan.

Kaada lasillinen öljyä pannulle. Paista puolet munakoisoista - niin kauan, että öljy imeytyy munakoisoihin. Ja sitten toinen lasillinen ja loput munakoisokuutiot. Lisää munakoisot kattilaan. Samoin tomaattimurska, suola ja pippuri. Anna hautua pienellä teholla parikymmentä minuuttia. 

Kaveriksi keitin yksijyvävehnää eksoottisessa kukka- ja mausteseoksessa!

Lopputulos: Minä tykkäsin molemmista. 

Äiskä ja lapset eivät kummastakaan. 

Äiskä söi ison lautasellisen mustikoita. Niin, Kaisan antama resepti suositteli kaveriksi pilahvia. Elkää kysykö minulta, mitä se on!

Arabialainen kasvispata

Taas on viikko vierähtänyt ja edellinen suunnittelujakso eletty loppuun. Uusikin tuli eilen illalla tehtyä. Yllätyksekseni olen huomannut, että meillä taidetaan syödä aika paljon kasviksia. Kalaa voisi tietysti syödä vähän enemmänkin. No, meillä kuitenkin mennään tällä systeemillä. Ohjeissa en ole lähtenyt korvaamaan voita öljyllä viime aikoina. Tärkeimpänä ohjenuorana olen pitänyt edesmenneen arkkiatri Arvo Ylpön neuvoa: kaikkea saa syödä, kunhan syö kohtuudella. Siitä listasta tuli seuraavanlainen:

Lauantai               kasler-leike ja perunat
Sunnuntai             curry-banaaneja ja riisiä
Maanantai            bratwurstikeitto
Tiistai                   broilerikiusaus
Keskiviikko         kikhernewokki
Torstai                 broileripasta
Perjantai              jauhelihalasagne

Sen verran olen noista kävijäraporteista huomannut, että jos listalla on jotain mielenkiintoista, niin moni käy kyseisenä päivänä hyvissä ajoin katsomassa juttua sitä kuitenkaan vielä näkemättä. Tulen töistä neljän maissa, jonka jälkeen teen ruuan. Sitten tulevat muut pakolliset kuviot. Käytännössä ehdin päivittämään blogin vasta tuossa kahdeksan yhdeksän tietämissä ja sittenkin kuvien liittäminen jää monesti yhdeksän jälkeen. Että elkää hättäilkö, jos ei alkuillasta vielä odotettua tarinaa näy.

Tänään kuitenkin laitettiin arabialaista kasvispataa. Resepti oli alunperin keitolle Ruokatiedon keittokirjasta. Vähän olen viritellyt paremmin pakkausten koolle ja perheen ruokailutottumuksille sattuvaksi. Hyvin vähän kuitenkin.

Ainekset, riittää varmasti kahdeksalle

1 sipuli
200 g purjoa
2 isoa valkosipulin kynttä (alkuperäinen ohje: 1 kynsi)
170 g herkkusieniä (se Lidlin purkki. eikä jää tähteeksi), alkuperäinen ohje neuvoo 100 grammaa
2 porkkanaa
5 perunaa (olivat hitsin pieniä, ruokatiedon mukaan kaksikin riittää, kun ovat keskikokoisia)
2 rkl öljyä
1 rkl tomaattiketsuppia (onhan tämä sama kuin tomaattisose?)
1 tl paprikajauhetta
1 tl korianterijauhetta
1 dl punaisia linssejä
1 l vettä
500 g paseerattua tomaattia (minulla oli kyllä tarkoitus käyttää alkuperäisen ohjeen mukaisesti 4 dl tomaattimurskaa, mutta vahingoissa otin väärän purkin kun ovat niin saman näköisiä)
1 tl kuivattua basilikaa
2 laakerin lehteä
1 tl chambal oelek chilitahnaa
2 rkl sitruunamehua
2 tl suolaa (venäläisestä ruokasuola nro 1:stä tulee paras pata ja keitto, jos vain saat jonkun Venäjältä tuomaan)
mustapippurirouhetta
1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja

Lisäksi

1 dl kivettömiä mustia oliiveja
1 rkl kuivattua persiljaa
2 rkl (kylmäpuristettua) oliiviöljyä

Viipaloi sipuli, purjo ja herkkusienet. Kuumenna öljy kattilassa ja hauduta siinä sieniä, sipuleita, tomaattisosetta, paprikaa ja korianteria miedolla lämmöllä. Kääntele välillä. Voit heittää mukaan myös valkosipulit viipaloituna. Kun kattilasta alkaa nousta kypsyvän purjon tuoksu, siirry seuraavaan vaiheeseen.

Huuhtele linssit ja lisää ne sekä vesi, paseerattu tomaattimössö, basilika, laakerinlehdet ja chilitahna sekä sitruunamehu kattilaan. Kiehauta isolla teholla. Kun alkaa kiehumaan, pienennä tehoa ja hauduta 25 minuuttia.

Sillä aikaa kun kattilassa olevat aineet hautuvat liedellä, kuutioi kuoritut porkkanat ja perunat. Pilko myös aurinkokuivatut tomaatit pieneksi silpuksi. Kun seos on hautunut sen 25 minuuttia, lisää pilkotut tararat kattilaan. Hauduta 35 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää lopuksi oliivit, persilja ja oliiviöljy.

Jos tulee liikaa pippuria niin kuin minulla tänään, makua voi pehmentää juustoraasteella. Ei se silti äiskälle kelvannut. Äiskän asteikolla meni luokkaan 5. Minun piti käydä ostamassa kaupasta suklaata suurimpaan nälkään. Muutoin äänestettiin hyväksi äänin 3 - 1.

Kun sitä suklaata piti hakea ja saunakaljat sekä eiliseltä kauppareissulta unohtunut kookosmaito, niin nyt on kuukauden talousmenot 420 eurossa.

Shaverma tai shaurma

Työskentelin kesän 2005 Pietarissa kieliharjoittelussa (välähti vähän myöhään eli 43 vuotiaana päähän, että venäjää puhuvana kansantaloustieteilijänä pääsee fyysisesti helpommalla kuin konepajan trukkikuskina, joten pyrin ja pääsin yliopistoon opiskelemaan molempia). Siihen aikaan tuntui jokaisessa vähänkin suuremmassa kaupungissa olevan shaverma-kioskeja vähän joka kadunkulmassa.

Pietarissa puhutaan shavermasta, Moskovassa shaurmasta. Ruoka on alunperin kotoisin Libanonista. Venäjällä sitä valmistavat tyypillisesti kaukasialaiset. En tunne näitä kansainvälisiä keittiöitä, mutta epäilen, että eiköhän tuota jossakin Suomenkin kebab-kuppilassa valmisteta. Nimi vain saattaa olla joku ihan muu. Reseptivariaatioitakin lienee monia. Kastiketta voi virittää oman maun mukaisesti, samoin lihaksi käy periaatteessa mikä tahansa muukin pannulla paistettu liha. Seuraavassa minun versioni.

Ohjeella valmistuu 7 shavermaa. Nälkäisenä näitä syö 3 - 4 per nenu.

Ainekset:

Salaattia, mikä tahansa vihreä salaatti käy
Tomaattia
Kurkkua
Pari salottisipulia
Majoneesia (sitruunamaustettu sattuu hyvin)
Makeaa chili-kastiketta (minä käytin Pirkka Aasia Thai sweet chili -saucea)
Tortillaleipiä (tai pitaleipiä tai lavash-leipää)
Paketti kebab-lihaa

Pilko salaatti, tomaatti, kurkku ja sipulit salaatiksi. Laita kulho sivuun.

Kumoa toiseen pienempään kulhoon pari desiä majoneesia ja sekoita siihen 2 - 3 ruokalusikallista chili-kastiketta. Tarkista maku. Säädä suun mukaiseksi lisäämällä joko chili-kastiketta tai majoneesia. Pane kulho syrjään.

Paista liha paketin ohjeen mukaan.

Ota toinen pannu ja lämmitä siinä tortillaleipiä aina yksi kappale kerrallaan. Toki voit lämmittää leivät mikrossakin vaikka kaikki kerrallaan, mutta jotenkin pannulla lämmitetty maistuu vain paremmalta.

Laita lämmin leipä lautaselle. Levitä siihen ensiksi salaattia, sitten kebab-lihaa ja viimeksi majoneesikastiketta.

Taittele leipä täytteen ympärille seuraavan kuvasarjan mukaan.

Taittelun jälkeen ei tarvitse työkaluja. Ei muuta kuin sapuska kouraan ja syömään.


Hyvää ruokahalua - Приятное апетита.

----------------------------------------------------------------------------------------
Minut on yllättänyt blogini saama huomio Suomen rajojen ulkopuolella. Koska tekstit ovat suomen kielellä, on teidän lukijoiden pitänyt ymmärtää suomea. Siltä varalta, että joku resepti kiinostaisi myös suomea osaamattomia, olen alkanut pikkuhiljaa kertoa Suomessa syötävästä ruuasta pitching-englannillani  osoitteessa http://cookingsnowman.blogspot.com/. En pahastu, jos jaatte osoitetta naapustoonne siellä maailmalla ja korjaatte kommenteissa karkeimpia kielivirheitä.