maanantai 28. helmikuuta 2011

Blinit - Блины

Blinit eli linnit kuuluvat laskiaiseen ja ovat kotoisin Venäjältä. Venäjän laskiainen on maslenitsa eli voiviikko siksi, että viimeisenä seitsemänä päivänä ennen suurta paastoa ei saa syödä enää lihaa, mutta kylläkin voita, juustoa, munia, maitoa, smetanaa ja blinejä. "Linnittä ei laskiaista", sanoo vanha venäläinen sananlasku. Nykyään maailma on maallistunut myös venäläisissä kodeissa. Taisi valtiokin tehdä 70 vuotta kovasti töitä asian eteen. Joka tapauksessa, blinejä voi syödä ympäri vuoden - myös Venäjällä.

Suomessa blinit tehdään ravintoloissa tattarista ja ovat myös paksuja kakkaroita. Ihmettelin joku vuosi sitten asiaa venäläisille ystävilleni ja kysyin millainen se on se hyvä bliniresepti. Poikkeuksetta minua neuvottiin tekemään vehnäjauhoista taikina, joka meillä tunnetaan lettutaikinana. Kuulemma ennen vanhaan tehtiin tattariblinejä ja kait jossakin maaseudun syrjäkylillä vieläkin. Vehnäjauhosta tehdyt ovat kuulemma kuitenkin paljon parempia.

Blinin täytteenä on kaviaari tai mäti sipulisilpulla terästettynä hyvä. Myös sillisipuli-seosta olen maistanut. Periaatteessa blinin väliin voi laittaa ihan mitä vain mieli tekee. Kun unohtaa sen paasto-jutun. Oma suosikkini on resepti, joka yhdistää perinteen ja nykypäivän: vehnäjauhoa ja tattarijauhoa. Täytteeksi broileria, niin nuorisokin tykkää.

Ainekset (6 - 8 bliniä)

6 dl maitoa
25 g hiivaa
2 munaa
0,5 dl öljyä
2 dl tattarijauhoa
2 dl vehnäjauhoa
1 tl suolaa

sipuli
450 g broilerisuikaleita
2 dl kermaa
1 tl sokeria
1 tl suolaa
2 tl ruohosipulia

Kaada maito kulhoon, lisää munat ja hiiva. Sotke sekaisin vispilällä. Lisää joukkoon koko ajan sekoittaen öljy, suola ja jauhot. Laita lämpimään paikkaan tekeytymään tunniksi pariksi.

Kun taikina on tekeytynyt tarpeeksi, silppua sipuli ja kuullota se kattilan pohjalla. Lisää broilerisuikaleet ja sen verran kermaa, että sipulit ja broilerinsuikaleet juuri ja juuri peittyvät. Keitä hiljaisella tulella aina välillä sekoittaen. Ja voihan ne sokerin, suolan ja ruohosipulitkin lisätä tässä vaiheessa, niin eivät unohdu.

Sillä aikaa kun broileritäyte kiehuu kypsäksi, ota blinitaikina esiin ja paista kuumahkolla pannulla voissa molemmilta puolilta kauniin ruskeaksi. Älä menetä hermoja ensimmäisen letun kanssa. Tattari tekee sen, että eivät kestä kasassa ihan niin hyvin kuin meikäläiset letut.

Kun blinit on paistettu ja kana kypsää, on ruoka valmista nautittavaksi. Ja jos tuli paistettua liikaa, niin viimeiset voi syödä hillon kanssa jälkiruuaksi.

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Kuohkea Ameriikan pannari

Beckhamin lihapiirakan jälkeen laiteltiin sitten iltapalaksi kuohkeaa Ameriikan pannaria. Minä kun aina olen luullut, että pannari tehdään uunissa. No, nyt sitten tuli opittua, että jenkit tekevät sen paistinpannulla. Vai olisiko minun sitten pitänyt kääntää pancake letuksi. En usko, sillä on nämä letuksi vähän turhan tuhtia kamaa.

Ainekset

7 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
1,5 tl suolaa
6 rkl sokeria
5 dl maitoa
3 munaa
6 rkl voita tai oliiviöljyä

Tarjoiluun

vaahterasiirappia
voita

Sekoita kulhossa kuivat ainekset. Sotke toisessa astiassa maito, munat ja öljy. Kaada neste koko ajan sekoittaen kuivien aineiden sekaan. Anna vetäytyä varttitunti. Paista öljyssä molemmin puolin kullan keltaiseksi. Nauti voin ja vaahterasiirapin kera. Äänin 4-0 herkullista!


Brittiläinen lihapiirakka

Tämänpäiväinen ruoka on sitten kaikkien periaatteideni vastainen. On mennyt aikaa kaikkine hörhellyksineen lähes neljä tuntia. Toki sivussa on tullut touhuttua yhtä sun toista. Lisäksi innoittajana ei ole ollut kulinaarinen nautinto vaan jalkapallo. Kaiken huippuna kaverini Nipa kannusti toteamalla, että et pysty tekemään huonompaa ruokaa kuin britit!

Mutta kun lehdessä sanottiin, että Beckham tarjosi kamuille lihapiirakkaa ja perunamuussia, niin pitihän se kokeilla. Kuitenkaan ei ihan pelkällä jalkapallon fanittamisella kannata lähteä kokeilemaan, ellei ole muuta kokemusta ruuan laitosta. Sen verran hankala ja työläs on.

Ainekset

Kuori

Vehnäjauhoja
600 g paketti lehtitaikinaa
voita tai öljyä
2 pakettia piirakkamurotaikinaa

Täyte

700 g lihaa, karjalanpaistilihat käy oikein hyvin
2 rkl vehnäjauhoja
0,5 - 1 dl öljyä
1 sipuli, karkeaksi silpuksi silputtuna
2 keskikokoista porkkanaa, suikaloituna (kuorimaveitsellä saa hyviä suikaleita)
3 varsisellerin vartta palasiksi pilkottuna
4 dl lihalientä
2 rkl kuivattua persiljaa
0,5 tl suolaa
mustapippurirouhetta

Ota lehtitaikina ja murotaikina noin puoli tuntia aikaisemmin esille ja laita ne sulamaan huoneenlämpöön. Aloita muu nyhrääminen:

Ota paistipannu, lorauta siihen öljyä ja kuumenna. Kun pannu on kuuma, kumoa lihat pannulle. Lisää 2 ruokalusikallista vehnäjauhoa. Kääntele lihoja koko ajan ja paista kuumahkolla pannulla 6 - 7 minuuttia tai kunnes lihat ovat vähän ruskistuneet. Siirrä paistinpannu lihoineen sivuun.


Ota kattila tai paistokasari. Lisää loput öljyt ja kuumenna pannu. Lisää sipuli, porkkanat ja selleri. Kuullota pari minuuttia. Kumoa paistinpannulta lihat sekaan.  Lisää paistokasariin myös lihaliemi, persilja, suola ja mustapippuri. Kuumenna seosta. Kun seos alkaa kiehua, käännä virta niin pienelle, että mössö juuri ja juuri kiehuu. Laita kansi päälle ja mene tupakalle. Anna kiehua kannen alla pienellä tulella rauhassa tunti. Ota kansi pois ja käännä virrat puolelle täydestä. Anna kiehua vielä varttitunti ilman kantta. Hämmentele, ettei pala pohjaan. Kun seos alkaa olla jäykähköä mössöä, laita johonkin sivummalle. Vaikka kannen alle, niin ei kärpäset lentele ruokaan.


Sillä aikaa kun lihat kiehuvat hellalla, ota lehtitaikina esiin sulamasta. Valitse astia, johon aiot piiraan tehdä. Semmoine halkaisijaltaan 25 - 30 senttinen on aika hyvä. Kauli leivinpaperin päällä lehtitaikina 3 - 4 mm paksuksi levyksi. Paina kevyesti vuuan ääriviivat taikinaan. Leikkaa terävällä veitsellä tai pizza-leikkurilla pari milliä ääriviivojen ulkopuolelta. Poista ylimääräiset riekaleet. Laita lehtitaikinakakkara jääkaappiin odottamaan oikeaa hetkeä.

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Voitele valitsemasi vuoka. Ota murotaikinalevyt esille. Jauhota vähän kaulinta-alustaa. Aseta toinen levy alustalle. Levitä varovasti levyn yhden reunan yläpinnalle vaikka pullasutilla vettä. Ota toinen levy ja levitä sen alapinnalle vettä. Aseta nyt tämä toinen levy ensimmäisen levy päälle siten, että kastellut reunat tulevat noin sentin matkalta päällekkäin. Kauli levyt tasapaksuksi. Olet nyt liimannut kaksi levyä yhdeksi. Nyt pitäisi sitten kaulia murotaikina niin isoksi, että se ylettää joka puolelta vähintään 3 - 4 senttiä vuuan reunojen ulkopuolelle. (Idea on se, että levyn pitää yltää vuuan pohjalle ja sitä on riitettävä vielä vuuan reunoillekin).

Nosta murotaikinalevy varovasti voidellun vuuan päälle. Painele varovasti paikoilleen. Leikkaa terävällä veitsellä ylimääräinen taikina vuuan reunojen tasalta pois.



Laita murotaikinan päälle puhdas leivinpaperi ja sen päälle pari desiä riisiä tai kuivia herneitä painoksi.



Laita koko komeus 10 minuutiksi uuniin. Riisit toimivat painona, joka estää taikinaa pullahtelemasta. Poista varovasti paperi ja riisit ja paista taikinaa vielä noin 10 minuuttia tai kunnes taikina on kauniin kellanruskeaa.

Ota taikina pois uunista ja laita varttitunniksi jäähtymään. Käännä uunin lämpötila 225 asteeseen. Kun taikina on jäähtynyt, lisää täyte ja tasoittele se tasaisesti ympäri pohjaa.



Ja taas pullasuti kehiin. Levitä murotaikinapohjan reunoihin vettä. Ota jääkaapista lehtitaikinalevy ja kastele pullasutilla ja vedellä senkin reunasta noin sentin kaistale. Paina murotaikinapohjan ja täytteen päälle. Painene vielä reunoja, että liimautuu tiiviisti kiinni. Leikkaa terävällä veitsellä keskelle ristin tai haluamasi muotoinen viilto, josta höyry pääsee poistumaan paistamisen aikana. Voitele pinta kananmunalla.

 

Laita piiras uuniin. 15 minuutin kuluttua laske lämpö noin 175 asteeseen. Paista vielä 20 - 25 minuuttia, eli kunnes lehtitaikinakansi on nätisti lehtevöitynyt ja muuttunut väriltään kauniin vaaleanruskeaksi.


Ja Beckham tietää (vaikkei pelaakaan Liverpoolissa), perunamuussi kaveriksi sattuu kuin nyrkki silmään. Äänin 6 - 0 julistettiin tosi hyväksi. Ei Nipa tiennyt.

perjantai 25. helmikuuta 2011

Riistakäristys

Taas on yksi viikko takana. Ennen sanottiin, että elämä kulkee nopeasti, kun ottaa ison vekselilainan lyhyellä erääntymisvälillä. Ei siihen mitään vekseleitä tarvitse - ei sen puoleen taida enää nykyään edes olla pankeissa mokomaa lainainstrumenttia tarjollakaan. Näkyy tuo ikä tekevän tehtävänsä. Minkä enemmän ikää tulee, sen nopeammin aika kuluu.

Tänään oli listalla perunamuussia ja riistakäristystä. Riista- tai porokäristys kuulunee siihen samaan perinneruokien kastiin kuin karjalanpaistikin. Resepti on jotakuinkin sama riippumatta siitä keneltä sen on saanut tai kopioinut. Minä olen käynyt löytämässä omani maku.fi -sivustolta

Ainekset

2 rkl öljyä tai köntti voita
2 pkt (á 240 g) riista- tai poronkäristystä
1 isohko sipuli
4 dl vettä
1 lihalimikuutio
1 rkl soijakastiketta
kokonaisia maustepippureita
laakerinlehti

Kuumenna rasva kattilassa. Jos haluat isoja lihariekaleita, niin sulata lihalevyjä (käristykset ovat pakastepaketissa semmoisina levyinä) kattilassa. Kun ne ovat sulaneet, revi parin lastan avulla palasiksi. Jos taasen tykkäät enemmän jauhelihan kaltaisesta hienojakoisesta lihasta, leikkaa alla olevan kuvan mukaisesti suikaleita jäisestä lihasta.



Paista lihoja kattilassa koko ajan käännellen. Samalla siinä sivussa kuori ja silppua palasiksi sipuli. Kun lihat alkavat olla sulia, lisää sipulisilppu. Ruskista seos. Lisää vesi, lihaliemikuutio ja mausteet. Kun neste alkaa kiehumaan, käännä virta niin pienelle, että seos juuri ja juuri kiehuu. Keitä vähintään 15 - 20 minuuttia ilman kantta.



Sinältään aika tujua sapuskaa. Kannattaa keittää perunoita kaveriksi. Tai sitten tehdä kunnon perunamuusi kuten meillä on tapana. Ja lisukkeeksi puolukkasurvosta.

Äänin 3 - 1 hyväksi todettu.

Tänään oli myös aika suunnitella viikon ruokalistaa. Pari asiaa näkyy listassa normaalista poikkeavuutena. David Beckham tarjosi Tottenhamin porukoille perinteistä Englannin työväenluokan ruokaa: perunamuussia ja lihapiirasta. No, sehän on paperimiehen pojan kokeiltava, mitä brittiduunarien perheissä syödään. Ja toinen juttu on laskiaisen lähestyminen. Venäjällä alkaa maanantaina niin sanottu maslenitsa (масленица) eli paastoon laskeutumisen viikko, jonka aikana syödään blinejä. Niin siis meilläkin. Viikon lista on siis seuraavan näköinen:


Lauantai                Iskä lähtee äiskän kanssa Harmonyn 50 v. juhliin ja lapset nakertelee tähteitä tai nuudeleita
Sunnuntai              Perunamuussia ja Beckhamin lihapiirakkaa, illalla Ameriikan pannareita ja vaahterasiirappia
Maanantai             Tattariblinejä
Tiistai                    Rakuunabroileri
Keskiviikko          Sopa de ajo (espanjalainen valkosipulikeitto)
Torstai                  Tonnikalapasta
Perjantai               Äijäpitsa (joo joo. väärin kirjoitettu, mutta äijät ei tsetaile)

Että tämmöstä tällä kertaa. Seuraava juttu sitten sunnuntaina, ellei Harmonyn bileissä synny jotain kivaa ruoka-aiheista tarinaa.

torstai 24. helmikuuta 2011

Katkarapurisotto

Jokuhan tässä nyt meni pieleen. Listalla luki, että katkarapuwokkia. Ja katkarapuwokkina tämä ruoka on meidän perheessä kulkenut. Kun sitten rupesin tekemään, huomasin ruuan olevan paremminkin risottoa. Olkoon sitten risottoa jatkossa. Alunperin tämä on Kodin kuvalehdestä kopioitu Rapusalaatti-resepti. Ensimmäistä kertaa tehdessäni huomasin, että minkä ihmeen takia pitäisi hyvää ruokaa ruveta jäähdyttelemään ja sitten kylmänä syömään. Vahingossa oli syntynyt uusi ruoka! Ja paljon parempaa lämpimänä kuin kylmänä.

Ainekset

3 dl risottoriisiä
7 dl vettä
400 g katkarapuja
loraus oliiviöljyä
2 - 3 porkkanaa
pieni purjo
200 g pakasteherneitä
suolaa
paahdettua seesamiöljyä

Kuullota riisi oliiviöljyssä. Lisää vesi ja anna kiehua pienellä tulella kypsäksi. Hämmentele välillä, että tulee sellainen vähän kermaisen oloinen siitä riisistä.

Kuori porkkanat ja suikaloi ne kuorimaveitsellä suikaleiksi. Silppua purjo. Kuullota porkkanoita ja purjoa öljyssä. Kun purjot alkavat olla pehmeähköjä, lisää katkaravut. Lisää mausteeksi suolaa ja seesamiöljyä. Kuumenna ja kääntele vielä sen aikaa, että katkaravut sulavat ja kuumuvat. Jos kasvisten kuullotukseen käyttää oliiviöljyn sijasta puoli desiä seesamiöljyä, ruokaan tulee vahvahko pähkinän maku, josta meidän mukulat eivät tykkää. Makunsa kullakin. Kun riisit ovat kypsyneet, lisää riisien sekaan kasvis-katkarapupaistos. Katkaravuista vapautuu melko paljon nestettä. Lämmitä vielä seosta sen aikaa, että ylimääräinen neste katoaa pannun pohjalta. Pöytämausteeksi käy makea chilikastike tai soija. Meillä menee alas kyllä ihan ilman mitään pöytämausteita.

Jos ei tykkää herneistä, kannattaa kokeilla Keittokulman sitruunaista katkarapurisottoa.

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Pyttipannua

Nyt on taas rauha maassa - Solifer (vm. -80) pelaa kuin nuoruutensa päivinä. Aikaa on tehdä vaikka mitä. Meillä tehtiin tänään pyttipannua. Oisko ruotsinkielinen versio pytt i panna. Google-kääntäjä kääntää pientä kattilassa. No, niinhän tuon voi ajatella, että pieniä tähteitä kun laittaa yhteen, syntyy iso hyvä. Ja tällä tarkoitan nimen omaan itse tehtyä pyttipannua. Kaupasta valmiina ostetuissa on ihan mahottomat määrät suolaa ja rasvaa. Kylläseksi kyllä tulee, mutta koko illan janottaa. Ja meillä tykkäämiset jakaantuvat juuri tuon rasvan takia tasan 2 - 2. Poika ei oikeastaan pysty edes syömään, kun kuulemma rasva tarttuu kitalakeen. Kylmäpäinen kaveri :).

Olen joskus tehnyt pyttäriä ihan alusta lähtien raaoista perunoista pannulla paisten, mutta on meidän perheen aikatauluihin turhan aikaa viepää. Toisaalta aina perunapäivästä tahtoo jäädä ylimääräisiä pottuja, jotka on kätevä hyödyntää seuraavana päivänä pyttipannussa. Näin oli tarkoitus tänäänkin tehdä, mutta eikös ne potun pahkeiset sitten juuri eilen kelvanneet lähes kaikki. Minä sitten keittelin illan ilona niitä tälle päivää valmiiksi.

Ainekset

1 iso sipuli
10 valmiiksi keitettyä perunaa (esim. eiliseltä tähteeksi jääneitä)
loraus öljyä (tosin voilla tulee paremman makuinen, muttei kuulemma niin terveellinen)
250 g pekonikuutioita (tai lenkkimakkaraa)
suolaa
munia yhtä monta kuin on tarkoitus olla syöjiäkin (meillä 4 kpl)

Kuumenna öljy - 2 - 3 ruokalusikallista riittää - pannussa ja lisää hienoksi silputtu sipuli. Kuullota. Lisää lohkoiksi pilkotut perunat. Paista käännellen niin kauan, että perunatkin ovat kuumia, käytännössä myös vähän ruskistuneita. Lisää pekonikuutiot ja suolaa maun mukaan. Lisäksi voit paistaa toisella pannulla ne kananmunat. Munat kannattaa jättää vähän löysiksi. Toimivat ikäänkuin kastikkeena tarjoiluannoksen päälle lätkäistyinä. Ja pöytämausteeksi ketsuppia.


Tämä minun versioni on semmoinen nopea äijäversio. Pyttipannusta saa toki ihan salonkikelpoista ruokaa, kuten osoittaa resepti Sateenkaaren tuolla puolen blogissa.

tiistai 22. helmikuuta 2011

Sipatti

Ja se Soliferin pahkeinen teki taas tänään kiirettä. Kumi puhkesi pojalla vauhdissa. No onneksi selvittiin sisäkumin vaihdolla, mutta aikaahan sekin otti. Ja jäljet näkyvät käsissä - ihan mustat. Eikä tahdo lähteä itkemälläkään irti. Mutta ei se mitään. Sipatti valmistui siinä sivussa (näkyy kuvassakin mustina läntteinä käsissä).

Sipatista en ollut kuullutkaan ennen tätä blogikirjoittelua. Esiteltyäni valkoisen makkarakastikkeen sain runsaasti palautetta, että kovasti on sipatin oloinen. No niin näkyy olevankin. On sitten makuasia, kummasta pitää enemmän. Minä kuvailisin eroa siten, että sipatti on kuin nuori nainen - pirteä ja vivahteikas. Valkoinen makkarakastike tuo enemmän mieleen jo kypsään ikään ehtineen naisen - luotettava valinta ilman yllätyksellisyyttä.

loraus öljyä
loraus vettä
iso sipuli
4 dl maitoa
2 rkl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 tl sokeria
ripaus valkopippuria
250 g pekoni- tai kinkkukuutioita

Kuori ja pilko sipuli. Laita kattilaan kymmeneksi minuutiksi kiehumaan pienellä tulella vesi-öljy-seokseen.  Lisää maito-vehnäjauhoseos kattilaan. Keitä pienellä tulella toiset kymmenen minuuttia. Mausta. Lisää pekonikuutiot. Tömpsäys ruohosipulipurkista tuo kesän mieleen. Ja eikuin syömään. Perunoita kannattaa keittää kaveriksi.

                                          No ei onneksi näytä näpit hirmu likasilta!

maanantai 21. helmikuuta 2011

4 minuutin pastakastike

Jännä homma tämä ruuan laitto. En minä oikeasti osaa kokata. Kaikki pitää katsoa kirjoista. Olen aina kadehtinut näitä telkkarin kokkiohjelmien tyyppejä, mitkä loihtivat hatusta kaikenlaisia herkkuja kuin taikuri kaniineja. Mutta nyt, kahden vuoden harrastamisen ja paneutumisen jälkeen alkaa tuntua siltä, että vaikka vieläkään ei kovin monimutkaisia ruokia osaa ulkomuistista tehdä, niin joku tekemisen taju alkaa tulla. Mieli alkaa tehdä kokeilla kaikenlaista ilman pelkoa totaalisesta epäonnistumisesta. Tämänpäiväinen pastakastike ei ole omia kokeiluja, vaan työkaverin poikien bravuuri. Pojat kokkaa aina sunnuntaisin.

Ainekset

4 dl:n purkki (jollakin yrtillä maustettua) tomaattimurskaa
2 pikkupurkkia tonnikalaa öljyssä tai vedessä, ihan sama

Kun kaveriksi keitettävät makaronit alkavat olla kypsiä, kumoa tomaattimurska pannulle. Kuumenna kiehuvaksi (n. 2 min.) ja lisää tonnikalat. Sotke mössöksi ja kuumenna kiehuvaksi. Aikaa on kulunut noin neljä minuuttia ja makaronitkin alkavat olla kypsiä. Makua voi säätää mieleisillä yrteillä ja pöydässä voi vielä lisätä makunautintoa ripauksella juustoraastetta. Suolaa ei välttämättä tarvitse ollenkaan, mutta toki voi lisätä, jos suu sitä vaatii.



Ja kelpaa kaikille. Äänin 4-0 totesimme erinomaiseksi.

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Tillilihaa

Aamulla oli taas 30 astetta pakkasta. Juuri oikeanlainen päivä lämmitellä kaikessa rauhassa tupaa ja pikkuhiljaa kokkailla jotain hyvää.

On ollut mielenkiintoista seurata, miten maku muuttuu. Lapsena sitä tykkäsi kaikenlaisesta makeasta. Sitten 15 ja 20 vuoden välillä kehittyi aikuisempi maku. Voisi kuvitella kehityksen pysähtyvän siihen, mutta ei. Eihän se niin menekään. Olen huomannut, että monet ruokalajit, mitkä maistuivat 80-luvulla tosi hyvältä, ovat menettäneet ajan myötä hohtonsa. Ei ole enää entiset herkut entisellään. Uudet ovat useasti parempia. Mutta jotkin ruuat säilyttävät tenhovoimansa vuosikymmenestä toiseen. Yksi sellainen on nykyään melko harvinaiseksi käynyt tilliliha. Aina yhtä hyvää. Perinteinen tilliliha tehdään lampaan lihasta, mutta ihan yhtä hyvin homma onnistuu naudanlihallakin. Maku on vain hieman miedompi.

Ainekset

400 g naudan paistisuikaleita
1,5 l vettä
2 tl suolaa
10 - 15 maustepippuria
2 rkl tilliä
4 rkl vehnäjauhoja
2 rkl etikkaa
1 tl sokeria

Keitä vesi. Lisää lihat kiehuvaan veteen. Kun vesi alkaa taas kiehumaan, kuori lusikalla pintaan kertyvä harmaa vaahto pois. Lisää suola, pippurit ja 1 rkl tilliä. Keitä niin kauan pienellä tulella (n. 1,5 tuntia), että lihat pehmenevät. Ota kylmää vettä noin kaksi desiä ja sekoita vehnäjauhot siihen. Kaada kattilaan ja sotke. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää vielä ruokalusikallinen tilliä.Mausta etikalla ja sokerilla.Sotke, tarkista maku ja nosta pöytään. Kaveriksi perunoita.

Aina yhtä hyvää.

lauantai 19. helmikuuta 2011

Uunimakkaraa, jäätelöä pippuriananaskastikkeessa ja tuumailua

Vihdoinkin viikonloppu. Aika levon ja leikin. Meikäläisen kohdalla tosin painottu enempi tuonne levon puolelle. Kuten monasti on tullut todettua, ruuanlaitossa se tarkoittaa mahdollisimman helppotekoisia ruokia. Tänään sitten syötiin uunimakkaraa ja eilisen kasvisvuuan tähteitä.



Ei muuta kuin lenkistä kuoret pois, poikkisuuntaisia viiltoja puoleen väliin makkaran paksuudesta,  puolenkymmentä per puolikas. Viiltoihin juustopalat ja juustopalojen väliin tomaatti lohkot. 20 minuuttia 225 asteessa ja syömään. Vaikka perunamuussin kera.


                                                   Stromsössä nää on paljon nätimpiä :)







Iltapäiväkahvilla nautimme vaniljajäätelöstä pippuriananas-kastikkeen kera. Ohje poikkeuksellisesti kolmelle. Ja äänestettiin murskaluvuin 3-0 kielen mukanaan vieväksi.






Ainekset

Pikkupurkki ananaspaloja omassa liemessään
1 dl sokeria
2 rkl rouhittua mustapippuria
50 g voita
vaniljatanko



 Paahda sokeri pienessä kattilassa kauniin ruskeaksi. Lisää ananaspalat ilman nestettä. Lisää samalla  mustapippuri ja kolmeen osaan leikattu vaniljatanko. Hämmentele niin kauan, että ananaskuutiot karamellisoituvat eli koko mössö alkaa muuttumaan sakeahkoksi. Lisää lopuksi voi ja sekoita. Tarjoile vaniljakermajäätelön kastikkeena. Kun passailet sopivasti, niin joka annokseen tulee pätkä vaniljatankoa ikään kuin koristeeksi. Valmistusaika 10 - 15 minuuttia. Ohje on kopsattu Hesarin kuukausiliitteestä.






Tuumailtua tuli tulevan viikon ruokalista

Sunnuntai                  Tillilihaa ja perunoita
Maanantai                 Riisiä ja tonnikalakastiketta
Tiistai                        Sipatti ja perunoita
Keskiviikko               Pyttipannu (ajatuksena hyödyntää tiistailta tähteeksi jääviä perunoita)
Torstai                       Katkarapuwokki
Perjantai                    Riistakäristys ja perunamuussia
Lauantai                    Lapset kokkaa, Iskä Harmonyn 50 v. juhlissa

perjantai 18. helmikuuta 2011

Yksinkertainen kasvisvuoka

Joskus menevät suunnitelmat vahingoissa kohdalleen. Menneellä viikolla oli monena päivänä kaikenlaista ennakoimatonta hässäkkää, mikä söi aikaa illalta ja ruuan laitolta. Mutta vahingoissa aina niille päiville oli sattunut jotakin tosi nopeaa valmistettavaa. Tänään sitten oli taas vaihteeksi kaksi tuntia aikaa nyhrätä ruuanlaiton kanssa. No, minä vietin tunnin laatuaikaa rakkaan vaimoni kanssa ja sen jälkeen vajaassa tunnissa päivän ruuan. Menneellä viikolla kyllä on aikaa syönyt etenkin näiltä kirjottamistuokioilta tuo armoton pakkanen. Parhaana aamuna -34. On pitänyt muuttaa vuorokausirytmiä tuntia aikaisemmaksi, että on ehtinyt ennen töihin lähtöä lämmittää mökin. Ja tietysti illalla tuntia aiemmin vaaka-asentoon - juuri silloin kun mieli olisi palanut kirjoittelemaan. Ajan henki on kuitenkin puolellamme, vappuun on vain kaksi kuukautta. Mutta siihen kasvisvuokaan.

Ainekset

Perunamuussi

8 keskikokoista perunaa
1 tl suolaa
maitoa

Kasvisosa

noin 300 g kaalia
2 porkkanaa
2 sipulia
170 g herkkusieniä (semmonen Lidlin säilykepurkki)
öljyä
1 tl suolaa
1 tl viherpippuria
1 tl oreganoa
1 tl basilikaa
1 rkl fariinisokeria (oli muuten pirunmoinen homma ottaa auki unohtuneesta pussista - sokeri kivikovaa)
vähän mozarella (tai joku muu juusto) raastetta

Kuori perunat. Laita kiehumaan. Laita uuni lämpiämään 150 asteeseen. Syöksy kasvisten kimppuun.

Kuori ja viipaloi porkkanat ohuiksi suikaleiksi. Samoin sipulit. Suikaloi kaali. Laita pannulle pari rkl öljyä = pikkuloraus. Paista koko ajan käännellen kasviksia niin kauan, että ne alkavat pehmetä. Valuta vesi herkkusienistä. Lisää sienet pannulle. Kääntele. Lisää mausteet. Kääntele.

Tässä vaiheessa perunat alkavat olla pehmeitä. Tee perunamuussi. Ota voideltu uunivuoka. Laita perunamuussi vuuan pohjalle. Tasottele vähän. Sen jälkeen kaada pannulta vihannekset vuokaan. Taputtele taas vähän lusikalla, niin näyttää nätimmältä. Lopuksi ripottele semmonen kahden pingispallon kokonen köntti juustoraastetta pinnalle. Paista uunissa 150 asteessa 30 - 35 minuuttia.


Meidän neljän hengen raati luokitteli ruuan hyväksi äänin 3-1.

Huomenna sitten taas tuumaillaan uusi lista viikoksi eteenpäin.

Kasvisvuuan pohjalla on finfood.fi -sivustolta löytynyt puutarhurin kasvisvuoka, jota on ruuvattu paremmin meidän perheelle sopivaksi.

torstai 17. helmikuuta 2011

Katkarapukastike ja riisiä

Pojat töissä aina ihmettelee, että mistä noita Iskän ideoita oikein tulee. No harvemmin ainakaan Iskän päästä. Enemmänkin on kysymys seuraamisesta. Seuraan tarkalla korvalla toisten tarinoita ja ruoka-aiheisia juttuja lehdistä. Ja kun nyt sitten tätä blogia kirjoittelen, niin tässä on pääasiassa käyty läpi perheemme jokapäiväisen ruuan kansiota. Siihen on valikoitunut kahden ja puolen vuoden aikana (eli aikana, jonka minä olen huolehtinut perheemme ruokahuollosta) ohjeita, jotka ovat inhimillisen nopeita valmistaa ja maistuvat perheellemme. Joskus täytyy sitten lukea keittokirjoja, jotta saisi uudistumista aikaiseksi. Tänään oli sitten kokeilupäivä. Ohjeen kastiketta en ole koskaan tehnyt, mutta hyväähän tuosta tuli.

Ainekset

500 g katkarapuja
1 pieni kesäkurpitsa
2 keskikokoista sipulia
2 valkosipulin kynttä
2 tomaattia
2 tl kurkumaa
1 tl paprikajauhetta
1 tl inkivääriä
2 - 3 rkl öljyä


Suikaloi kesäkurpitsa. Pilko tomaatit "kuutioiksi" (eihän niistä mitään kuutioita tule. veitsi on tylsä, ja syntyy vain semmoista mössöä). Kuori ja leikkaa silpuksi sipuli ja valkosipuli.

Kuumenna öljy pannulla. Lisää sipuli- ja valkosipulisilppu, kurkuma, paprika ja inkivääri. Kuullota noin 5 minuuttia.

Lisää kesäkurpitsaviipaleet ja tomaattikuutiot. Kuullota pari minuuttia. Lisää katkaravut. Kuumenna niin pitkään, että katkaravut sulavat ja lämpenevät ja vapautuva neste kiehahtaa.

Sopii erinomaisesti riisin kastikkeeksi.

Ja sori vaan kauhiasti. Taas oli niin nälkä, että ensin syötiin ja sitten vasta tuli mieleen, että valokuvakin olisi ollut hyvä ottaa. Tämmöstä tää on iskänä ja äiskänä säheltäminen.

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Coca Cola -kiisseliä ja jäätelöä

Töistä tullessani kävin ostamassa mandariinilohkoja ja cokista. On muuten ihmeellinen juttu. 1/3 litran ja puolen litran pulloja löytyi Prismasta yksittäin. Mutta jos halusi ostaa aitoa Coca Colaa isommassa pullossa, niin oli pakko ostaa vähintää kaksi vähintään puolentoista litran pulloa! Ei ollut yksittäin myynnissä. No, nyt meillä sitten on kolaa.

Ruokalistallahan meillä oli tänään pelmenejä, joista kerroin jo jokunen aika sitten. Eli varsinaisesta pääruuasta on vain sen verran sanottavaa, että lapset äänestivät kotona tehdyt paremman makuisiksi kuin venäläiset "Sibirskaja"-pelmeenit. Iskä on iloinen.

Mutta jälkiruoka sai alkunsa työpaikan kahvitunnin huulenheitosta. Coca cola -kiisseli kuulosti ajatuksena niin mielenkiintoiselta, että sitä oli ihan pakko kokeilla.

Ainekset

1,5 l kokista
5 rkl perunajauhoja
1/2 tl suolaa
1/2 dl sokeria
noin 300 g:n purkki mandariinilohkoja sokeriliemessä

Kaada kattilaan litra kokista ja kumoa mandariinilohkot liemineen sekaan. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää sokeri ja suola (suola toimiin maun vahventajana). Kuumenna uudelleen kiehuvaksi. Ota kuppiin noin 1 - 1,5 dl kylmää kokista ja sotke siihen perunajauhot. Kaada kattilaan. Kuumenna vielä sen aikaa, että kiisseli kirkastuu.



En tiedä minkä makuista on kylmänä, mutta kuumana vaniljajäätelön kera on todella hyvää! Iskä suosittelee.

JK. On muuten kylmänäkin hyvää - ihan ilman jäätelöäkin.

----------------------------------------------------------------------------------------
Minut on yllättänyt blogini saama huomio Suomen rajojen ulkopuolella. Koska tekstit ovat suomen kielellä, on teidän lukijoiden pitänyt ymmärtää suomea. Siltä varalta, että joku resepti kiinostaisi myös suomea osaamattomia, olen alkanut pikkuhiljaa kertoa Suomessa syötävästä ruuasta pitching-englannillani  osoitteessa http://cookingsnowman.blogspot.com/.

tiistai 15. helmikuuta 2011

Hapankaalia ja makkaraa

Taas hirmunen kiire. Onneksi oli listalle suunniteltu vartissa valmiiksi ruokaa. Ihmiset aina kysyvät miten minä aina ehdin touhuamaan kaikenlaista. Huonosti. Välillä on niin kiire, ettei ehdi edes maahan asti sylkemään. Mutta tämä on vain ajoittaista. Kaiken avain on suunnittelu. Kun asiat on suunniteltu etukäteen, ehtii paljon enemmän. Ja kiireen jälkeen on sitten taas paljon rauhallisempaa. Tämän päivän kiireen aiheutti se, että piti käydä kaupassa loppuviikon ostokset (rahat oli vähän vähissä ja piti passailla tätä isoa ostosreissua).

No, ruokana oli kuitenkin hapankaalia ja krakovanmakkaraa.

Ainekset

700 - 800 g hapankaalia (Lidlin peruspurkki)
400 g krakovanmakkaraa tai bratwurstia (muukin A-luokan makkara käy)
kuminaa

Kumoa hapankaali pannulle. Kuumenna ja pöyhi. Lisää kuminaa aika reilusti. Kumina ei ole voimakas mauste, mutta saksalaisen ystäväni mukaan vähentää piereskelyä kaaliruuan syönnin jälkeen. Pilko makkarat sekaan. Kääntele kaali ja makkarat sekaisin. Laita pannulle kansi päälle. Anna hautua pienellä tulella sen aikaa, kun katat pöydän. Pannu pöytää ja syömään.

Enhän minä tänäänkään muistanut ottaa semmoista mahottoman hienoa valokuvaa, niin kuin nuo hienompien courmet-blogien pitäjät. Kuvittele mielessäsi, miltä näyttää pannulla lämmitelty kaali ja makkara - ei oikein miltään, mutta maku on hyvä.

maanantai 14. helmikuuta 2011

Haita thaimaalaisittain

Tänään oli taas pikaruokapäivä. Tein haita thaimaalaisittain. Ihan aluksi on sanottava, etten ole koskaan käynyt thaimaassa tai edes nähnyt elävää thaimaalaista. Myöskään maan keittiötä en tunne yhtään. Joten älkää tulko minulle sanomaan, ettei ruoka ole tyypillinen thaimaalainen. Minä luotan tässä reseptissä aivan täysin rakkaaseen vaimooni. Hän oli vähän päälle parikymppisenä kuukauden Thaimaassa ja osin Burmassa. Kun sitten aikanaan tutustuimme, hän hurmasi minut äärettömän yksinkertaisella ja maittavalla kalaruualla. Eikä hohto ole 25 vuoteen laimennut yhtään. Kummastakaan. Ei vaimosta eikä ruuasta.

Ainekset

400 g tuoretta haita (ellei tuoretta haita ole saatavilla, käy myös pakastettu, hätätilassa myös sei)
loraus öljyä
4 dl riisiä
8 dl vettä
1 tl suolaa
2 pikkupurkkia ananaspaloja omassa liemessään
cayennepippuria tai chiliä
soijakastiketta

Pilko kala kuutioiksi. Jos käytät pakasteseitä, anna ensin vähän sulaa, ja sitten leikkaa sentin sivultaan oleviksi kuutioiksi. Kuullota riisi öljyssä (silloin on hyvä, kun jyvät ovat kirkkaan läpikuultavia eivätkä valkoisia). Siirrä pannu pariksi minuutiksi sivuun ja sitten lisää vesi. Tämä siksi, että etenkin halvat pannut kupristuvat pilalle, jos heität kuumalle pannulle kylmää vettä. Anna kiehua niin pitkään, että vesi on imeytynyt pannulta riiseihin. Tarkista, että riisit ovat kypsiä. Ellei, niin lisää desi vettä ja keitä se pois.

Sillä aikaa kun riisit kiehuvat pannulla, ota toinen pannu, jolla paistat ensin kalakuutiot. Kun kalakuutiot alkavat olla lähes kypsiä, lisää ananaspalat pannulle. Nesteen voit ananaspurkeista antaa vaikka  lapsille juotavaksi. Pannulle sitä ei tarvitse. Kun myös ananakset ovat sopivasti lämminneet, mausta suolalla ja cayennella/chilillä. Ole cayennen kanssa ensimmäisellä kerralla varovainen. Kun sitten riisit ovat kypsät, lisää kala ja ananakset samalle pannulle ja eikun pöytään.



Pöytämausteena voit sitten käyttää soijakastiketta. Nuorin poikani tosin tykkää enemmän makeasta chilikastikkeesta.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Suunnittelua ja makaronihässäkkää

Naiset on ihmeellisiä. Pääsääntöisesti positiivisessa mielessä. Meillä niitä hilppaa yhtenään. Vaimo tietysti vakiona kotona. Sitten täällä käy siivooja, henkilökohtainen avustaja, pari-kolme fysio- ja muuta terapeuttia ja omaishoitajan vapaapäivien tekijöitä. Vakavasti puhuttuna on todettava, että yhteiskunta pitää tosi hyvin huolta (siivoojan toki maksan itse omaishoidon tuella). Mutta naiset ja folio!!!!!!! Kaikki ketkä ovat jollain tavalla ruuan kanssa tekemisissä, vuoraavat ruuan tähteet ja muut vastaavat folioon. No minä kysymään miksi? No siksi, ettei kuivu! Eihän kulhon päälle pyöräytetty folio mitään kosteutta pidättele. Siihen tarvitaan tiiviimpi ratkaisu. Esimerkiksi muovipussi. Vanhat leipäpussit esimerkiksi ovat tosi hyviä. Ja suuremmille astioille käyttämättömät roskapussit. Ja vaikka minä kuinka selitän, että foliota vain silloin, kun laitetaan liha vetäytymään tai pitää saada joku kestämään lämpimänä, niin salaattikulhot löytävät tiensä foliokääreeseen! Minä poika piilotin foliot. Nyt on alkanut muovipussit kelpaamaan!


No niin, vähän tuli urputettua. Nyt on hyvä mieli. Tänään (tai jos ihan rehellinen olen niin eilen) suunnittelin taas viikon ruokalistan.

Sunnuntai                    Makaroni-jauheliha-hässäkkä
Maanantai                  Haita thaimaalaisittain (hai korvattu seillä, kun haita on hitsin hankala saada)
Tiistai                         Hapankaalia ja bratwursteja
Keskiviikko                Pelmenejä (niitä mitä joku aika sitten tehtiin)
Torstai                       Katkarapukastike + riisi
Perjantai                     Puutarhurin kasvisvuoka

Tänään syötiin tuttua makaronihässäkkää:

Noin 5 dl makaroneja
2 sipulia
400 g jauhelihaa
suolaa
mustapippuria
tilliä
meiramia
2 valkosipulin kynttä

Keitä makaronit. Viipaloi valkosipulin kynnet keitinveteen. Sillä aikaa kun makaronit kiehuvat, kuori ja silppua sipulit. Kuullota niitä pannulla. Lisää jauheliha. Kun jauhelihakin on kunnolla kypsynyt, mausta suolalla ja mustapippurilla. Keitä makaroneja "yli", jotta niistä tulee vähän semmosia löllöpehmeitä. Valuta lävikössä. Sotke kattilaan makaronit ja jauheliha-sipulipaistos. Lisää pari teelusikallista meiramia ja tilliä. Meirami sopii hyvin makaroniruokiin ja tilli tuo kesän maun keskelle talvea. Ploraus ketsuppia itse lautaselle annosteltuna viimeistelee aterian.

Yksinkertaista perusruokaa, mutta joskus on päästävä kokinkin helpolla. Ja sunnuntai on lepopäivä.

lauantai 12. helmikuuta 2011

Uunilohi

Sanotaan, että kalaa pitäisi syödä vähintään kerran viikossa. Minä olen lapsesta saakka oppinut syömään kalaa ja söisin sitä vaikka useamminkin. Vaimoni sairaudesta johtuen en ole kohta kolmeen vuoteen uskaltanut käyttää kuin ruodotonta pakastekalaa. Vaimo ei nimittäin osaa apraksiastaan johtuen yskiä mahdollisesti kurkkuun tarttuvaa ruotoa (pientäkään) irti. Ja siitä seuraa valtaisa paniikki ja hätä. Niin vaimolle kuin minullekin. Tänään kuitenkin rohkaisin mieleni ja ostin ruodottomaksi fileoitua nieriää. Kaikki meni aivan hyvin. Ruoka oli hyvää ja ruodoista ei ollut vaivaa. Kalan syönti tässä huushollissa lisääntyy jatkossa.

Ainekset piparjuuriuunikalaan (juuri sopiva määrä neljälle)

500 - 600 g lohifilee (minä käytin nieriää, mutta ihan yhtähyvin varmasti kelpaa kirjolohi tai muu lohikala)
1 tl suolaa
1/2 tl sitruunapippuria
100 g piparjuurta (kun ostaa 100 g:n palan, niin siitä jää kuorimisen jälkeen melko sopiva pala raastettavaksi)
2,5 dl kolmen sipulin ruokakermaa (vielä kun viitsisi opetella lisäämään nuo sipulit aitoina tavalliseen kermaan)
ruohosipulia



Poista fileestä nahka. Voit leikata fileenkin suoraan annospaloiksi. Asettele palat uunivuokaan. Ripottele pinnalle suola ja sitruunapippuri. Raasta piparjuuri. 100 grammaa on sen verran paljon, että voit huoletta heittää sen hankalasti raastettavan loppuosan roskiin, raaste riittää kyllä. Hiero piparjuuri tasaisesti kalapalojen pintaan. Kaada kerma päälle. Ja eikun uuniin. 175 astetta ja 40 minuuttia. Lopuksi ripottele ruohosipulia pinnalle koristeeksi. Ja kait se vähän antaa makuakin.



Perunat käyvät hyvin kaveriksi. Homma kannattaa aloittaa laittamalla perunat ensimmäiseksi kiehumaan. Ja kun perunat ovat kylmässä vedessä liedellä ja uuni laitettu lämpiämään, aloita kalan kanssa häslääminen. Kun kala on valmis laitettavaksi uuniin, on uuni lämmin (kannattaa käyttää kiertoilma-asentoa lämmitysvaiheessa, jos uunissa sellainen mahdollisuus on). Näin toimien valmistuvat melkolailla samaan aikaan niin perunat kuin kalakin.

Valmistumista odotellessa on hyvää aikaa kattaa pöytä ja valmistaa salaatti.

perjantai 11. helmikuuta 2011

Shaverma tai shaurma

Työskentelin kesän 2005 Pietarissa kieliharjoittelussa (välähti vähän myöhään eli 43 vuotiaana päähän, että venäjää puhuvana kansantaloustieteilijänä pääsee fyysisesti helpommalla kuin konepajan trukkikuskina, joten pyrin ja pääsin yliopistoon opiskelemaan molempia). Siihen aikaan tuntui jokaisessa vähänkin suuremmassa kaupungissa olevan shaverma-kioskeja vähän joka kadunkulmassa.

Pietarissa puhutaan shavermasta, Moskovassa shaurmasta. Ruoka on alunperin kotoisin Libanonista. Venäjällä sitä valmistavat tyypillisesti kaukasialaiset. En tunne näitä kansainvälisiä keittiöitä, mutta epäilen, että eiköhän tuota jossakin Suomenkin kebab-kuppilassa valmisteta. Nimi vain saattaa olla joku ihan muu. Reseptivariaatioitakin lienee monia. Kastiketta voi virittää oman maun mukaisesti, samoin lihaksi käy periaatteessa mikä tahansa muukin pannulla paistettu liha. Seuraavassa minun versioni.

Ohjeella valmistuu 7 shavermaa. Nälkäisenä näitä syö 3 - 4 per nenu.

Ainekset:

Salaattia, mikä tahansa vihreä salaatti käy
Tomaattia
Kurkkua
Pari salottisipulia
Majoneesia (sitruunamaustettu sattuu hyvin)
Makeaa chili-kastiketta (minä käytin Pirkka Aasia Thai sweet chili -saucea)
Tortillaleipiä (tai pitaleipiä tai lavash-leipää)
Paketti kebab-lihaa

Pilko salaatti, tomaatti, kurkku ja sipulit salaatiksi. Laita kulho sivuun.

Kumoa toiseen pienempään kulhoon pari desiä majoneesia ja sekoita siihen 2 - 3 ruokalusikallista chili-kastiketta. Tarkista maku. Säädä suun mukaiseksi lisäämällä joko chili-kastiketta tai majoneesia. Pane kulho syrjään.

Paista liha paketin ohjeen mukaan.

Ota toinen pannu ja lämmitä siinä tortillaleipiä aina yksi kappale kerrallaan. Toki voit lämmittää leivät mikrossakin vaikka kaikki kerrallaan, mutta jotenkin pannulla lämmitetty maistuu vain paremmalta.

Laita lämmin leipä lautaselle. Levitä siihen ensiksi salaattia, sitten kebab-lihaa ja viimeksi majoneesikastiketta.



Taittele leipä täytteen ympärille seuraavan kuvasarjan mukaan.













Taittelun jälkeen ei tarvitse työkaluja. Ei muuta kuin sapuska kouraan ja syömään.


Hyvää ruokahalua - Приятное апетита.

----------------------------------------------------------------------------------------
Minut on yllättänyt blogini saama huomio Suomen rajojen ulkopuolella. Koska tekstit ovat suomen kielellä, on teidän lukijoiden pitänyt ymmärtää suomea. Siltä varalta, että joku resepti kiinostaisi myös suomea osaamattomia, olen alkanut pikkuhiljaa kertoa Suomessa syötävästä ruuasta pitching-englannillani  osoitteessa http://cookingsnowman.blogspot.com/. En pahastu, jos jaatte osoitetta naapustoonne siellä maailmalla ja korjaatte kommenteissa karkeimpia kielivirheitä.

torstai 10. helmikuuta 2011

Pestomunakoisovuoka

Ruokalistaan tuli muutos. Tytär 17 v. flunssasta parantumassa. Pyysi, että iskä kiltti, voitasko niitä herkullisia shsavermoja tehdä vasta huomenna. Tänään ei vielä kärsi niellä. Tuntuu aina niin hyvältä, kun joku mainitsee aidosti sörsseleitäni hyviksi. No minähän olen tänään ollut sulaa vahaa ja lista muuttui. Tänään tehdään pestomunakoisovuokaa ja shsavermat siirrettiin huomiselle. Pahoittelen muutoksia aikataulussamme (en ole vr:llä töissä, eli meillä ei olla totuttu).

Ainekset:

1 sipuli
400 g jauhelihaa
1 tl basilikaa
suolaa
mustapippuria
150 g pakastepinaattia
1 munakoiso
1 - 2 dl pestoa (ohje sanoo 1 dl, mutta minä laitan aina koko pienen purkillisen katsomatta desejä)
2 dl kermaa (kuohukermalla tulee parasta, 4% ruokakermalla kait terveellistä)
mustia oliiveja
juustoraastetta
vähän öljyä paistinpannua ja uunivuokaa varten

Valmistus:

Silppua sipuli, kuullota pannulla. Lisää jauheliha, ruskista. Lisää basilika, suola ja mustapippuri sekä pinaatit. Pyörittele pannulla niin kauan, että pinaatit sulavat.



Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. 

Leikkaa munakoiso ohkaisiksi suikaleiksi. Lado puolet munakoisoista voidellun vuuan pohjalle.






Kippaa sörsseli pannulta päälle. Levitä tasaiseksi. Lisää loput munakoisoviipaleet.




Sotke kerma ja pesto hyvin keskenään. Kaada vuokaan. Paista 200 asteisessa uunissa puoli tuntia.




Ripottele pinnalle sopimaksi katsomasi määrä juustoraastetta. Meillä tykkäävät mozarellasta. Juustoa ei kannata kuitenkaan laittaa liikaa. Karkoittaa ajatuksen pestosta ja munakoisoista. Lisää vielä jokunen musta oliivi pinnalle ikäänkuin koristeeksi. Laita vielä kymmeneksi minuutiksi uuniin.



Ja vaaleaa leipää tai patonkia kaveriksi.

Resepti on kopsattu joskus Kotilieden sivuilta. Lehteen reseptin oli lähettänyt Tea Aho Oulusta. Kiitos Tealle.

Minut on yllättänyt blogini saama huomio Suomen rajojen ulkopuolella. Koska tekstit ovat suomen kielellä, on teidän lukijoiden pitänyt ymmärtää suomea. Siltä varalta, että joku resepti kiinostaisi myös suomea osaamattomia, olen alkanut pikkuhiljaa kertoa Suomessa syötävästä ruuasta pitching-englannillani  osoitteessa http://cookingsnowman.blogspot.com/. En pahastu, jos jaatte osoitetta naapustoonne siellä maailmalla ja korjaatte kommenteissa karkeimpia kielivirheitä.

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Maksaton laatikko alá Harmony

Siitä on jo lähes 25 vuotta aikaa, kun Harmony ja Tom kutsuivat meidät kylään. Harmony oli minulle tuttu jo lapsuudesta ja vaimoni tutustui häneen opiskeluaikanaan. Yllättäen huomasimme asuvamme samassa kaupungissa ja meidät kutsuttiin illalliselle. Perillä minulle valkeni karmea totuus. Tom on sivari ja koko perhe kasvissyöjiä! Mitähän tästä tulee, kaikki vielä taiteilijoita tai käsityöläisiä. Ei vaikuttanut lupaavalta.

Ajan myötä opin tuntemaan Tomin. Täytyy sanoa, että ennakkoluulot rapisivat. Loistotyyppi! Ja on varmasti saanut paljon enemmän tehtyä isänmaan ja ympäröivän yhteiskunnan hyväksi asioita, kuin moni reservin upseeri. Eli sen opin, että älä arvioi ihmistä ennenkuin olet tutustunut häneen yksilönä.

Kasvisravintoa kohtaan tuntemani epäluulo karisi jo samana iltana. Harmony oli valmistanut maksatonta laatikkoa, joka oli todella hyvää. Reseptiä ei tullut silloin kuitenkaan pyydettyä, ja Harmonyn perhekin unohti aikaa myöten vegetarisminsa. Joskus kysyin reseptiä, mutta oli kuulemma kadonnut eikä muisti riittänyt niin kauas.

Viime viikolla koitti yllätys. Harmony lähetti minulle reseptin. Kertoi löytäneensä siivotessaan komeroita. Se on edelleen yhtä herkullista kuin 25 vuotta sitten:

Ainekset:

3 dl riisiä (puuro tai täysjyvä)
3 dl vettä
2 isohkoa sipulia
0,75 dl öljyä
4 munaa
6 dl maitoa
4 rkl meiramia
1 dl siirappia (alkuperäinen ohje sanoo 0,75 dl, mutta laita vain koko desi, liiat jää kuitenkin astioiden reunoihin)
2 tl paprikajauhetta
2 tl suolaa

Keitä riisiä pienellä tulella niin kauan, että kaikki vesi on imeytynyt riisiin (älä unohda kattilaa, sillä jämähtää yllättävän äkkiä kuivaksi). Kuullota pieneksi silputtu sipuli 2 ruokalusikallisessa öljyä. Sekoita riisi, sipulit ja rusinat voideltuun uunivuokaan. Sotke loput ainekset esimerkiksi litran kannussa sekaisin ja kaada vuokaan. Paista 200 asteessa sen aikaa, että neste alkaa kiehua (noin 15 minuuttia). Käännä lämpö 150 asteeseen ja paista vielä 45 minuuttia. Ota vuoka uunista ja anna jäähtyä ja vetäytyä pari minuuttia. Kaveriksi voit normaalin maksalaatikon tapaan tarjota sokeroitua puolukkasurvosta.



Meillä tykkäävät kaikki. Eihän se toki maksalle maistu, kun ei ole maksaa nähnytkään. On kuitenkin hyvin paljon maksalaatikon oloista syötävää.

tiistai 8. helmikuuta 2011

Maksaa uunissa hoitsun tapaan

Yhteiskunta tulee tosi hienosti omaishoitajaa vastaan järjestämällä kuusi kertaa kuukaudessa neljäksi tunniksi omaishoitajan vapaapäivän tekijän. Meillä vapaapäiviä käy tekemässä paikallisesta firmasta ihan sairaanhoitaja. Mukava flikka - jutut käyvät yksiin vaimon kanssa. Ja mikä parasta: on myös intohimoinen hyvän ruuan ystävä. Hoitsun kanssa me sitten silloin tällöin vaihtelemme reseptejä. Häneltä sain myös tänään listalla olleen maksan valmistusohjeen. Siitä tulee tuo otsikon nimi.

Ainekset

500 g naudan maksaa
kolme isoa sipulia
4 dl kermaa
suolaa
valkopippuria
rakuunaa
voita (voit toki lotrata jonkun öljyn kanssa, mutta tosiasia on, että ei tule niin hyvää)



Kuivaa maksa talouspaperilla. Poista kalvo pinnasta. Lähtee aika siististi reunasta vetämällä, jos on kuiva. Märkänä pyrkii ote lipsumaan.



Leikkaa terävällä veitsellä vajaan sentin paksuisia viipaleita.



Paista suikaleita kuumalla pannulla voissa nopeasti eli vain sen verran, että pinta menee kiinni. Käytännössä noin minuutti puoleltaan riittää. Kuori ja viipaloi sipulit.



Kuullota sipulirenkaita pannulla.



Lado maksapalat uunivuuan pohjalle. Ripottele suolaa melko rohkeasti. Lisää valkopippuria, ole kuitenkin määrän kanssa varovainen.



Kumoa kuullotetut sipulirenkaat maksapalojen päälle.



Lisää kermaa niin paljon, että maksat ja sipulit juuri ja juuri peittyvät kermaan. Hauduta 200 asteisessa uunissa 45 - 60 minuuttia. Ennen tarjoilua ripottele pinnalle rakuunaa. Jos haluat rakuunan makeuden menevän enemmän maksaan kuin kastikkeeseen, voit lisätä rakuunan samalla kuin valkopippurinkin. Itse tykkään laittaa sen vasta lopussa. Tällöin kastikkeesta tulee makeampi ja paistos on visuaalisesti nätimmän näköinen. Kaveriksi sopii esimerkiksi perunamuussi. Soveltuu myös vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, jos muussin korvaa esimerkiksi parsa- tai kukkakaalilla.

Valmiina pitäisi näyttää jotakuinkin tältä:

Hyvää ruokahalua.


Salaateissa olen aika onneton. Jos jollakulla on simppeleitä salaattireseptejä, niin kirjoitelkaa vaikka kommentteihin, niin päästään testaamaan.

VAROITUS: Tämän ruuan voi tehdä hyvin myös hirven maksasta. Eviralta saamani tiedon mukaan on kuitenkin vältettävä käyttämästä yli vuoden ikäisen hirven maksaa. Syynä tähän on maksaan kertyvät raskasmetallit, jotka kerääntyvät elimistöön. Sama koskee myös hirven munuaisia.

maanantai 7. helmikuuta 2011

Suunnittelua ja pestopastaa

Rivissä jälleen. Koko viikonloppu meni reissussa ja tänään sitten kaikki kaatuu niskaan. Eli nopean toiminnan päivä käsillä. Ensiksi uuden listan suunnittelu.

Maanantai          Pestopastaa
Tiistai                 Maksaa ilman laatikkoa uunissa ja perunamuussia
Keskiviikko        Vegaanin maksaton maksalaatikko
Tosrstai              Shsaverma
Perjantai             Pestomunakoisovuoka
Lauantai             Piparjuuriuunikala

Ja sitten kauppalista ja kauppaan.

Pestopasta:

Ainekset

Makaronia
Pestoa
Parmesanjuustoa

Keitä makaronit. Valuta. Sotke pestoa sekaan. Tarjoile. Lisää parmesanraastetta maun mukaan.

perjantai 4. helmikuuta 2011

Messuilla kuolaamassa

Iskä lähti äiskän kanssa motskarimessuille kuolaamaan. Palataan asiaan maanantaina.

                                                      Iskän Kawa.

torstai 3. helmikuuta 2011

Curryperunoita ja bratwurstia

Tänään kokkasin perunacurrya ja bratwurstia. On muuten ruoka, josta meillä tykkää kaikki. Etenkin jos laittaa makkarat perunoiden sekaan valmiiksi. Aikaa valmistamiseen meni jotakuinkin 45 minuuttia.

Ainekset

8 perunaa
loraus öljyä
2 rkl mietoa currytahnaa
2 pingispallon kokoista kokkaretta fariinisokeria (jämähtää aina pussissa => ihan turha yrittä irrottaa kahta ruokalusikallista)
1 tl suolaa
purkki (400 g) kookosmaitoa
bratwursteja tai jotain muuta hyvää makkaraa (uunilenkki ei ole hyvää makkaraa)

Kuori perunat ja pilko pieniksi suikaleiksi. Kuumenna kattilassa öljy ja currytahna. Sotke hyvin. Lisää fariinisokeri ja suola. Kippaa perunanpalaset joukkoon ja sotke hyvin. Kaada kookosmaito päälle - kaiva sieltä purkin seinämiltä myös se kiinteämpi osa kookosmaitoa mukaan. Kiehauta. Vahdi alussa ettei pala pohjaan. Keitä pienellä lämmöllä noin 20 minuuttia eli kunnes perunat ovat pehmeitä. Keittämisen loppuvaiheessa pilko makkara palasiksi, ja ruskista kevyesti pannulla. Kun perunat ovat pehmeitä, lisää makkarapalat sekaan. Sotke. Nosta pöytään. Syö. Njam, sano meidän lapset.



Reseptin perusidea kopsattu joskus vuonna n+1 Kodin kuvalehdestä.

Seuraavan päivityksen yritän kirjoittaa maanantai-iltana. Viikonlopun vietän Helsingin moottoripyöränäyttelyssä ja sukulaisten luona. Hyvää viikonloppua kaikille.

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Lohikiusausta ja tuliaisia

Aina ei ole aikaa värkätä gourmee aterioita. Eikä edes yrittää. Joskus nopeus on valttia. Monet uuniruuat ovat sillä tavalla nopeita, että valmistelu vie viisi minuuttia ja odotteluun lähes tunnin. Mutta sen tunnin aikana voi touhuta vaikka mitä, kunhan vain muistaa ottaa ruuan ajoissa pois uunista. Tänään oli nopean ruuan päivä; piti rassata sitä samperin Soliferia taas ajokuntoon.

Illemmalla sitten oli aikaa ja silloin valmistin tuliaisia kyläpaikkaan eli chilipipareita.

Lohikiusaus

Ainekset

500 g sipuliperuna sekoitusta
300 g lohisuikaleita
tilkka öljyä
suolaa
valkopippuria
tilliä
ruohosipulia
4 dl ruokakermaa

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Voitele vuoka tilkalla öljyä. Sotke vuuassa sipuliperuna seos ja lohisuikaleet. Lisää suolaa ja varovasti valkopippuria, kunnon tupsaus tilliä ja ruohosipulia. Kaada kermaa niin paljon, että ainekset juuri ja juuri peittyvät. Ripottele päälle vähän korppujauhoa. Tekee ruuasta nätin näköisen ja sitoo ylimääräistä kosteutta. Paista uunin keskitasolla noin 40 minuuttia. En ole laittanut noita mausteita kovin tarkasti, sillä olen niin laiska etten viitsi käydä niitä lusikalla mittailemaan. Parempi aloittaa kokeilu pienillä määrillä ja sitten lisätä oman suun mukaiseksi.

                                             Lohikiusaus. Kuvat on otettu kännykkäkameralla joten eivät ole järin kaksisia.

Chilipiparit

Chilipipareihin tarvitset kaupan normaalia siirappipiparitaikinaa ja cayennepippuria. Anna taikinalevyjen sulaa ensiksi ohjeen mukaan. Ripottele pinnalle cayennea. Vähän siihen tapaan kuin laittaisit riisipuuroon kanelia (muista kuitenkin kohtuus, ellet ole kokenut chili-harrastaja). Kauli taikinaa sen verran, että cayenne kiinnittyy siihen. Käännä kaksin kerroin taikinalevy. Kauli levy noin 2 mm paksuksi. Painele piparimuotilla pipareita niin kauan kuin taikinasta saa sopivia levyjä. Paista ohjeen mukaan (5-8 min)noin 200 asteessa.



Valmis pipari maistuu ensin aivan tavalliselta, mutta noin kymmenen sekunnin kuluttua iskee pippuri. Cayennen määrä riippuu aivan kokonaan siitä, miten tulisesta pidät.