Omaishoitajan vapaa

Lain mukaan omaishoitajalle kuuluu kuukausittainen vapaa, joka on pituudeltaan kolme vuorokautta tai vähintään kolme neljän tunnin pätkää. Joku muukin vaihtoehto on olemassa, mutta en nyt tähän hätään niitä muista. En ymmärrä miksi, mutta tuo kolme neljän tunnin pätkää toteutetaan palvelusetelillä ja ne ovat kaupungille kaikkein kallein vaihtoehto. Erinäisistä syistä johtuen meillä päädyttiin viisi vuotta sitten noihin pätkiin. Silloin vielä Joensuun kaupunki reilusti antoi kuusi pätkää per kuukausi. Viime vuoden alussa määrä putosi tuohon lain sallimaan minimiin. Viime syksyisen sairastamiseni jälkeen muutettiin toiminta kolmeen vuorokauteen perhekodissa per kuukausi. Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, oli omat alkuvaikeutensa, josta johtuen menneenä viikonloppuna sain nauttia ensimmäistä kertaa kokonaisesta vapaasta viikonlopusta perjantaista sunnuntai-iltapäivään! Opetteluksihan se meni, kun jotenkin oli ihan hölmö olo, kun ei ollut mitään pakollista touhua tehtävänä. Sai ihan itse päättää, mitä tekee tai on tekemättä. No, minä olin pääasiassa tekemättä. Ja totesin, että kun homma alkaa pyöriä rutiinilla, niin tosi hyvästä asiasta on kysymys. Ja nyt paikkakin on sellainen, että Äiskä aidosti tykkää olla siellä.

Vaan ruuatta ei pärjännyt yksinkään. Kollega oli tuonut joskus viime kesänä Afrikan työmatkaltaan kuivattuja omena -nimisiä kaloja. Niitä sitten ensin liottelin kymmenisen minuuttia lämpimässä vedessä ja sitten paistoin pannulla voissa ja maustoin suolalla. 

Kalat olivat kolme senttiä pitkiä muikun näköisiä, seassa joitakin simpukan kotilaita. Mikäs siinä, ihan syötäviähän nuo olivat, mutta sen verran oli pistävää sivumakua, etteivät voita voissa paistettua kuoretta eivätkä edes muikkua. Materiaalia jäi vielä jäljelle, joten jossain vaiheessa testaan pussin kupeessa olleen toisen reseptin, joka sisältää muitakin raaka-aineita.

Sunnuntaina sitten Äiskän kotiintulon kunniaksi syötiin ihan kunnon ruokaa.

Kalaa Hanoin tapaan, cha ca hanoi

700-800 g valkoista kalaa

2 rkl kalakastiketta

1,5 tl suolaa

0,5 tl pippuria

500 g kuivattuja riisinuudeleita lämpimässä vedessä pakkauksen ohjeen mukaan liotettuna ja valutettuna

1,5 dl ruokaöljyä

teelusikan kärjellinen kurkumaa

7 ohutta siivua kuorittua tuoretta inkivääriä

5 - 10 kevätsipulia varsineen pätkittynä

1 ruukullinen basilikaa (älä käytä niitä varsia)

1 rkl kuivattua korianteria

1 rkl kuivattua tilliä

1 rkl kuivattua minttua

200 g maapähkianärouhett

ohje puhui nuoc cham kastikkeesta, mutta minä ostin paikallisesta Aasia-kaupasta vietnamilaista hapankastiketta, jonka notkistin tavallisella ruokaöljyllä

2 limettiä lohkottuna

Laita noin neljä litraa vettä kiehumaan nuudelia varten. Pilko kala kuutioiksi. Sekoita joukkoon kalakastike, suola sekä pippuri ja laita viileään maustumaan. Kuumenna öljy paistokasarissa. Lisää kurkuma ja inkivääri. Kuumenna lyhyt tuokio, sen aikaa, että tuoksu tulee nenään. Lisää kalapalat pannulle, kääntele koko ajan. Lisää myös silputut kevätsipulit, basilika, korianteri, tilli, minttu ja maapähkinärouhe. Pyörittele sen aikaa, että kalat ovat kypsät. Keitä nuudeleita noin minuutti, valuta ja annostele kulhoihin. Minä en annostellut, vaan kippasin takaisin kattilaan. Seuraavaksi kumosin loput kamat paistokasarista nuudeleiden päälle. Erilliseen astiaan laitoin öljyllä notkistetun hapankastikkeen ja kolmanteen kippoon limelohkot. Ja sitten ei kun puikot viuhumaan: Kattilasta nuudeli-kalamössöä lautaselle, hapankastikettä päälle ja lopuksi rutistetaan limen mehut pintaan.

Hyvää oli, paitsi että Äiskä ja Juniori käyttivät sweet chili-kastiketta, jota on kuvankin annoksessa. Minä ainoana turvauduin hapankastikkeeseen, joka kieltämättä kirvoitti hikikarpalot otsalle, mutta oli silti hyvää.

Ensi viikonloppuna sitten keskustellaan jälleen Käyrästä.

Mitä kuuluu?

No ei oikeastaan mitään erikoista. Perjantain herkuttelu taisi laittaa koko kropan sekaisin! Toki ruokajuhlat eivät loppuneet perjantai-iltaan. Lauantaina kävimme äitini 75-vuotislounaalla. Ei onnistunut vetää juhlalounasta läpi pelkällä salaatilla, vaan ihan piti normaaliannos ottaa. No, tänään sitten ollaankin oltu kahden käyrän yläpuolelle (reilusti) jääneen päivän jälkeen salaatilla. Vaikka tänäänkin piti pienet maistiaiset ottaa muutakin. Oli sen verran hauskaa ruokaa.

Makkarabanaanit

400 g bratwursteja

4 keittobanaania

100 g tuoretta inkivääriä

1/2 sipuli

1 tl cayennepippuria

2 tl paprikaa

1 tl maustepippuria

1 tl kokonaisia neilikoita

1 tl suolaa

1/2 dl vettä

Kypsentämiseen:

3 dl ruokaöljyä

Pätki makkarat, kuoria ja suikaloi banaani sellaisiksi lohkoperunan kokoisiksi palasiksi. Öljyssä kypsentäminen on kelju homma. Jos öljy on liian kylmä, se imeytyy ruokaan. Jos öljy on liian kuuma, se syttyy palamaan. Paras on noin 180 asteinen, mutta milläs sen testaat. Minulla ei ainakaan ole mittaria eli vaistolla mennään ja pelätään tulipaloa. Joten, laita öljy kuumenemaan. Sillä aikaa tee inkivääristä, sipulista, vedestä ja mausteista maustekastike banaaneille: kuori ja pilko sipuli ja inkivääri pieniksi palasiksi. Laita ne ja loput aineet korkeareunaiseen astiaan ja muussaa sauvasekoittimella sekaisin.  Aloita kypsentämään bratwurstipaloja paistinpannulla. Tässä vaiheessa öljykin on varmasti sopivan kuumaa. Pyörittele banaaanisuikaleet maustekastikkeessa. Keitä banaanipaloja öljyssä muutama minuutti. Lisää noin yhden banaanin suikaleet kerrallaan öljyyn. Nosta kypsät banaanit aina makkarapannulle, jossa kääntelet koko komeutta aina silloin tällöin. Kun kaikki banaanit ovat kypsät, nosta ruoka pannulta lämpimään tarjoilukulhoon tai kaada pannulta ylimääräinen banaaneista valunut öljy pois. Tarjoile.

Vastaanotto häilyvä. Äiskä oli sairaana, söi normaalisti, muttei paljoa. Paha sanoa, mistä johtui. Juniori söi hyvin niukasti, nälkä kun oli. Muutoin näytti ihan siltä, että luontainen ennakkoluuloisuus toimi rajoitteena. Minä tykkäsin ihan hurjasti, vaan en uskaltanut muutamaa makupalaa enempää syödä! Suosittelen, makkaran kun jättää pois, niin toimii kasvisruokanakin.

Samperin pervot!

Kaikki sairastavat joskus. Myös työssä käyvät. Isolla työpaikalla asia ei välttämättä kovin paljoa haittaa. Työt jakaantuvat jäljelle jääville tai jäävät vain tekemättä. Mutta kun on kyse yhden hengen työpaikasta, niin tilanne onkin aivan toinen. Ja Äiskä työllistää tasan tarkkaan yhden työntekijän eli avustajansa. Neljä viisi vuotta sitten kun avustaja sairastui, menin nettiin työvoimatoimiston työnantajapalveluihin. Sieltä pääsi selaamaan mahdollisia ehdokkaita, ja kun sopiva löytyi, ei muuta kuin soittamaan puhelimella. Vähän kerrassaan puhelinnumerot alkoivat kadota palvelusta. Kerran sitten keskustelin työvoimatoimiston virkailijan kanssa asiasta. Tämä selvitti, että naispuoliset työnhakijat eivät enää uskalla laittaa puhelinnumeroa näkyviin, koska kaiken maailman pervot soittelevat, läähättelevät ja ehdottelevat kaikenlaisia asiattomuuksia. No nyt sitten koko palvelua on muutettu siten, että se vaatii rekisteröitymisen ja rekisteröityminen on käytännössä mahdollista vain yrityksille. Ei sitten palkata enää muutaman päivän flunssan takia sijaisia! Samperin pervot! Onneksi oma työnantajani on suhtautunut ymmärtäväisesti siihe, että tällaisissa tapauksissa jään kotiin Äiskän kaveriksi.

Tänä aamuna oli paino niin reilusti käyrän alapuolella, että päätin palkita itseni kunnon hampurilaisella. Käytiin Äiskän kanssa kahden kauppareissulla ja poikettiin samalla lounastamassa paikallisessa hampurilaisravintolassa. Äiskälle kana-ateria ja minulle megahampurilainen. Illemmalla, päivällisen  jälkeen oli sitten kokeilujen vuoro. Ensimmäisenä vuorossa resepti, jonka alkuperäiskappale löytyy täältä, josta se löyti tiensä Makustelijat-blogiin huomatuksella "mukailin sen mukaan, mitä aineksia kotikyökistä löytyi". No minä löysin sen taas Makustelijoista ja muokkasin sen mukaan, mitä aineksia sattui kotoa löytymään. En edes viitsinyt katsoa, mitä alkuperäinen ohje neuvoi tekemään.

Grillatut lampaan munuaiset

6 lampaan munuaista

50 g voita

25 g hienoksi silputtua sipulia

1 tl dijon sinappia

1 rkl Jaloviinaa***

1 murskattu valkosipulin kynsi

1/2 tl mustapippurirouhetta

vähän chili-valkosipulikastiketta

2 tl suolaa

1 rkl kuivattua persiljaa

Halkaise munuaiset. Poista keskeltä kova valkoinen rasva. Asettele munuaisen puolikkaat voideltuun uunivuokaan leikattu pinta ylöspäin. Pippuroi munuaiset. Sekoita lopuista aineksista (voi kannattaa olla huoneenlämpöistä) tahna, joka levitetään munuaisten päälle. Kuumenna uuni täyteen kuumuuteen ja sitten grillivastus päälle. Kun vastukset hehkuvat punaisena, laita vuoka 10 - 15 minuutiksi uuniin. Tarjoile lämpimänä ruisleivän päällä.

Satsi ennen uuniin menoa

Todella hyvää. Suosittelen lämpimästi.

Ja pisteen i:n päälle löysin jo pari vuotta sitten Raholan syötävistä sanoista, kun etsin jotain aivan muuta. Herkku on ollut nimensä vuoksi listalla siitä asti, ja nyt oli vuoro kokeilla:

Nunnanpieru (saks. Nonnenfürzchen)

5 dl vettä

100 g voita tai margariinia

300 g = n. 4,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1/2 tl suolaa

6 munaa

1 l öljyä

tomusokeria

Keitä vesi ja voi kiehuvaksi. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja suola keskenään ja vatkaa ne voi-veden kanssa taikinaksi. Lisää koko ajan vatkaten munat. Kuumenna öljy kiehuvaksi. Ota ruokalusikalla reilunkokoisia taikinaklönttejä ja laita ne kiehuvaan öljyyn. Keitä munkkien tapaan kauniin ruskeaksi ja nosta talouspaperin päälle valumaan. Kun öljylitra oli kolmen litran kattilassa, kattilaan mahtui neljä leivosta kerrallaan kypsymään. Niitä mahtuu kyllä laittamaan kattilaan enemmänkin, mutta turpoavat niin paljon, että neljää enempää ei kannata laittaa. Ja kypsennys kuten munkeilla - sormituntumalla. Jos öljy on liian kylmää, eivät ruskistu, ja jos taas liian kuumaa, ruskistuvat nopeasti ja jäävät sisältä raa'aksi. No, kun ne sitten on kaikki paistettu ja valutettu, ripottele teesihdin läpi jokapuolelle tomusokeria. Tarjoile.

Tosi hyviä äänin 3-0, ja Äiskän asteikolla ykkös- ja kakkosluokan väliin. Nimen historia käykää katsomassa Raholan syötävistä sanoista.

Ulkomaan matkailua

Käytiin Äiskän kanssa Venäjällä, Värtsilässä shoppailemassa. Äiskällä on ollut vuosiviisumi nyt puolitoista vuotta. Ensimmäinen meni aikalailla tavanomaisten viikonloppukäyntien parissa. Muutama käynti vuoden aikana. Nyt tänä syksynä, sairaalasta pääsyni jälkeen, olen saanut Äiskän innostumaan tankkausreissuista. Käydään tankkaamassa auto, syödään paikallisella kopio-ABC:llä ja sitten ostellaan kaikkea kivaa. Jos pääsisin käymään yksin, veisi koko reissu aikaa sellaiset nelisen tuntia. Äiskän kanssa on kuitenkin otettava asiat vähän rauhallisemmin ja aikaakin kuluu kuutisen tuntia eli siinä se mukavasti aina yksi lauantaipäivä kuluu. Onpahan jotain vaihtelua molemmille kotona istumisen sijaan. Mitä sieltä sitten ostetaan? Milloin mitäkin. Bensa, joka maksaa noin 70 senttiä litra, on se pääostos. Ravintolassa syöminen on samanhintaista kuin suomalainen työmaaruokailu eli sellaiset kuudesta kahdeksaan euroon per ateria. Shoppailun tuloksena koriin kertyi lisäksi: Äiskälle iso läjä makeisia, lähinnä konvehteja, tumma leipä, Borzomi- ja Narzan-kivennäisvesiä, suolakurkkuja (3 litran purkki maksoi 2 euroa), merileväsalaattia venäläisittäin ja korealaisittain, tattaria (€/800g), säilöttyjä kalmareita ja purkillinen siankielisäilykettä. Osa tavarasta  on naapurimaassa hävyttömän halpaa ja osaa ei saa Suomesta kait rahallakaan.

Kotona sitten sunnuntaina syötiin

maisteri Siiskosen hunajaista liha-perunalaatikkoa

500 g karjalanpaistilihoja

mustapippurirouhetta

vaihtoehtoisesti joko 0,5 l:n pullo Honey Dew olutta tai 2 tlk Pirkka-lageria ja 2 rkl hunajaa

3 sipulia

1 kg pakasteperunasuikaleita

öljyä

2 lihaliemikuutiota

1 rkl oreganoa

4 dl ruokakermaa

Sekoita kulhossa paistilihat, pippuri ja olut. Anna marinoitua huoneenlämmössä tunti. Lisää joukkoon kuoritut ja lohkotut sipulit. Kypsennä 200 asteisessa uunissa pari tuntia. Kääntele lihoja ainakin kerran kypsentämisen aikana. Kahden tunnin kuluttua ota lihat uunista. Voitele toinen vuoka. Pane pohjalle puolet perunoista. Murenna pinnalle lihaliemikuutio ja ripottele vähän oreganoa. Lisää lihat ja sipulit ilman nestettä perunoiden päälle. Seuraavaksi loput perunat ja murennettuna toinen lihaliemikuutio ja lopuksi oreganon loput. Lopuksi kaada kerma koko komeuden päälle ja kypsennä 200 asteisessa uunissa noin 70 minuuttia. Tarjoile.

Hyvää äänin 3 - 0. Aikaa vievä ruoka, mutta lihaisalla mureudella on aina hintansa. Kannattaa kokeilla.