Joistakin ruuista tulee muistoja mieleen. Tämän iltaiseen ruokaan tutustuin 25 vuotta sitten. Olimme äiskän kanssa lähteneet Varkaudesta Lappeenrantaan Ansan muuttotalkoisiin. Ansa oli saanut uuden hyvän reseptin. No ruoka oli ihan hyvää, mutta kuten jäljempänä ilmenee, jokin muu laji olisi kyllä ajankäytöllisesti sopinut työntäyteiseen viikonloppuun paremmin. Sitä ei vaan alle kolmekymppisenä tullut ajateltua samoin kuin nykyään. Toinen muisto on vajaa kymmenen vuotta nuorempi. Varkaudessa asui siihen aikaan arfikkalainen Silas. Olisiko ollut Tansaniasta, en muista. Mutta kun alkuperäine resepti sanoo tarvittavan tiikeriä tai hyvin riippunutta leijonaa, kysyin Silakselta kyseisten eläinten lihasta. Silas oli ihan ihmeissään. Sanoi, että leijonat ovat niin sitkeitä, että ei niitä kukaan syö! Niinpä se toisaalta käy sitten alkuperäisestä ainesluettelostakin ilmi: käsketään käyttämään riistan lihaa sen lajia tarkemmin erittelemättä. Minä sitten laskin tänään myös naudan riistaeläimeksi.
Ainekset, kun keittää riisiä neljälle paketin ohjeen mukaan, on ruokaa sopivasti viidelle
450 g naudanlihasuikaleita
2 dl maustamatonta jugurttia
yhden sitruunan mehu
2 tl inkivääriä - alkuperäinen resepti sanoo 6 tl, laitta ken uskaltaa!
1 tl kurkumaa
2 hyvin pilkottua valkosipulin kynttä
2 hyvin pilkottua sipulia
1,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippurirouhetta
Sotke aineksista marinadi, johon sekoitat hyvin lihasuikaleet. Laita jääkaappiin marinoitumaan vähintään kahdeksi tunniksi, mieluummin yön yli tai seuraavaan iltaan. Ja sitten se aikaa vievä homma (15 min.): pyyhi sormilla lihasuikaleista marinadi pois ja aseta suikaleet erilleen. Paista suikaleita pannulla voissa. Kun pinta on paistunut umpeen, kannattaa lieden tehot pienentää siten, että vapautunut neste juuri ja juuri kiehuu. Kun neste on haihtunut, poista lihat pannulta. Laita ne sivuun ja pidä lämpimänä. Minä laitoin 50 asteiseen uuniin. Kumoa marinadi pannulle ja lisää desi pari vettä. Keitä hämmennellen kunnes sipulit kypsyvät. Lisää lihapalat sekaan ja sekoita. Tarjoile riisin kera.
4 - 0 hyvää ja Äiskän asteikolla kakkonen.
Äiskälle tuli sitten illalla vielä makian nälkä. Käytiin Lidlissä ostamassa pari litraa mehua ja suklaapähkinäkakku => kuukauden talousmenot 645 euroa. Ja kun olet tänne saakka viitsinyt lukea, niin yksintein kommentoi nyt jotenkin!
PS. 6.6.2011: Joku vuosi sitten kuollut pikkuserkkuni teki elämäntyönsä Afrikassa lähetyssaarnaajana. Vaimonsa lähetti minulle palautetta tästä ruuasta. Kertoi, että häntä oli kovasti hymyilyttänyt yhdistelmä afrikkalainen keittiö ja jugurttimarinoitu tiikeri. Afrikassa ei nimittäin elä tiikereitä! Olen syytön. Alkuperäisessä Saken Afrikan matkalta ostamassa reseptikortissa näin kerrottiin. Oisko ollut joku Nigerialainen huijariporukka, mikä nämäkin kokkikortit oli painanut!
4 - 0 hyvää ja Äiskän asteikolla kakkonen.
Äiskälle tuli sitten illalla vielä makian nälkä. Käytiin Lidlissä ostamassa pari litraa mehua ja suklaapähkinäkakku => kuukauden talousmenot 645 euroa. Ja kun olet tänne saakka viitsinyt lukea, niin yksintein kommentoi nyt jotenkin!
PS. 6.6.2011: Joku vuosi sitten kuollut pikkuserkkuni teki elämäntyönsä Afrikassa lähetyssaarnaajana. Vaimonsa lähetti minulle palautetta tästä ruuasta. Kertoi, että häntä oli kovasti hymyilyttänyt yhdistelmä afrikkalainen keittiö ja jugurttimarinoitu tiikeri. Afrikassa ei nimittäin elä tiikereitä! Olen syytön. Alkuperäisessä Saken Afrikan matkalta ostamassa reseptikortissa näin kerrottiin. Oisko ollut joku Nigerialainen huijariporukka, mikä nämäkin kokkikortit oli painanut!
No rähmä, anteeksi kun ei tule kommentoitua. Sehän se varmaan bloginpitäjän reippautta ylläpitää, kun joku aina sanasen sanoo. Yritän parantaa tapani! Joo, tiikeriä pitää kokeilla heti viikonloppuna kun aineet on kaikki kaapissa valmiina.
VastaaPoistaÄlyttömän kiva on lukea tätä blogiasi, vaikka itse en hirveästi ruokaa laittele, saati tämmöisiä hienompia/vaivannäköä vaativia ruokia.
VastaaPoistaElä hyvä ihmine sano tuollei! Itse en osaa näitä pitää minään hienompina ruokina. Nää kaikki on tehty hirmusella kiireellä kaiken kodin-, kasvatus-, leipä- ja omaishoitotöiden välissä. Ei näissä ole kerinnyt hifistelemään, kuten kuvien laatukin asiasta kertoo. Olen vain yrittänyt toteuttaa jokapäiväisessä ruuanlaitossa jääkiekkovalmentaja Kurt Lindströmin periaatetta: Lite bättre! Vähän paremmin. Rahaa on koko ajan niukasti. Ruuan täytyy olla edullista. Aikaa on vähän. Kaikki täytyy vain suunnitella ja sitten tehdä eikä kuhnustella. Yleensä käytän ruuanlaittoon puolesta tunnista tuntiin illassa. Vaivannäkö on näennäistä. Sitten joku venäläinen leipäkalja menee jo iloisen ajankulun puolelle. Kiva, että jaksoit kommentoida ja että olen pystynyt tuomaan sinulle miellyttävän lukuhetken. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!
VastaaPoistaOsuit asian ytimeen Aili Inkeli. Ja tiikeriä kannattaa kokeilla.
VastaaPoistaSori, lueskelen ja lueskelen mutta kun vasta tänään tänne törmäsin... Ja hyvältä kuulostaa, aloitin TIETYSTI ekasta postauksesta lukemisen, en vikasta!
VastaaPoistaHyvä järjestys aloittaa sieltä vanhimmista. Käsittääkseni tarinoista syntyy jonkinlainen kokonaisuus.
Poista