Otsikko on suora lainaus Juniorin minulle tänään soittamasta puhelusta. Ennen sitä tapahtui seuraavaa. Ostamamme "vakiokuntoinen" mopo kulki seitsemää kymppiä oman mittarinsa mukaan ja vei bensaa melkein kuusi litraa satasella. No entinen omistaja oli jo kertonutkin vaihtaneensa vähän isomman suuttimen. Se kun vaihdettiin vakiokokoiseen (eli 105 vaihtui 65:ksi. noin niinkuin mieslukijoille tiedoksi.) niin bensan kulutus tippui neljään litraan, mutta pyörä kulki edelleen ryyppy päällä seitsemää kymppiä. Ilman ryyppyä ei kulkenut ollenkaan. Juniori oli viikon reissussa, ja minulla oli aikaa vähän tutkailla. Yksi kuristusläppä oli "jäänyt" ennallistamatta. 12 millinen reikä olikin 22 millinen. Tein uuden osan ja testasin. Kulki 55 km/h. Hyvä juttu. Juniori sitten tänään lähti liikenteeseen. Kotiin tullessaan oli kuin ampiainen. Minä en ollut huomannut, että mopossa olikin viisi vaihdetta. Nelosella kulki ihan hyvin, mutta kun laittoi vitosen päälle, niin vauhti tosiaan hyytyi neljään kymppiin. Eihän siinä muu auta kuin alkaa huomenna viilaamaan reikää isommaksi.
Ennen konehommia ehdittiin kuitenkin syödä
Venäläistä lihapullamunakasta
400 g sika-nautajauhelihaa
4 isoa valkosipulin kynttä
voita
8 munaa
2/3 lasillista maitoa
vehnäjauhoja (minä käytin kokojyväisiä)
suolaa
timjamia
persiljaa
mausteseosta, jossa oli rosmariinia, basilikaa, oreganoa, meiramia, kirveliä ja rakuunaa
pieni köntti Auraa (oli jäänyt jostakin muusta tähteeksi eli ihan hyvä tulee ilmankin)
öljyä
Murskaa valkosipulin kynnet. Vaivaa jauheliha, valkosipulit, teelusikallinen suolaa, mahdollinen Aurapala ja mausteet tasaiseksi taikinaksi.
Pyörittele pieniä lihapullia, jotka paneroit vehnäjauhoissa. Jos olet skarppaaja, niin jätä vehnäjauhovaihe väliin. Maailma ei siihen kaadu.
Seuraavaksi paista pullat nopeasti kuumalla pannulla voissa ruskeaksi.
Asettele lihapullat öljyttyyn uunivuokaan. (Tuo coktail-tikku vasemmassa takakulmassa toimii merkkinä: siellä kulmassa olevia pullia ei ole paneroitu, koska aterialle osallistuva Hoitsu karppaa)
Vatkaa munat ja maito sekaisin, lisää teelusikallinen suolaa. Kaada seos vuokaan lihapullien päälle. Paista kypsäksi 200 asteisessa uunissa. En älynnyt katsoa aikaa kellosta, mutta paistos on kypsä, kun pinta alkaa kevyesti ruskistua.
Pyörittele pieniä lihapullia, jotka paneroit vehnäjauhoissa. Jos olet skarppaaja, niin jätä vehnäjauhovaihe väliin. Maailma ei siihen kaadu.
Seuraavaksi paista pullat nopeasti kuumalla pannulla voissa ruskeaksi.
Asettele lihapullat öljyttyyn uunivuokaan. (Tuo coktail-tikku vasemmassa takakulmassa toimii merkkinä: siellä kulmassa olevia pullia ei ole paneroitu, koska aterialle osallistuva Hoitsu karppaa)
Vatkaa munat ja maito sekaisin, lisää teelusikallinen suolaa. Kaada seos vuokaan lihapullien päälle. Paista kypsäksi 200 asteisessa uunissa. En älynnyt katsoa aikaa kellosta, mutta paistos on kypsä, kun pinta alkaa kevyesti ruskistua.
Äänin 2 - 1 hyvää. Äiskällä meni kolmosen ja nelosen väliin.
Nyt nukkumaan. Kuvat tulevat kunhan ehdin lataamaan.
Mieslukijalle... hmmm...
VastaaPoistaKyllä naisetkin ymmärtävät tekniikan päälle! Minä ainakin!
Hauska tuo mopojuttu! Eiku viilaamaan!
Olen lukenut kaikki reseptit mitä kirjoitat tänne, mutta en ole kommentoinut. Monta mielenkiintoista on menossa kokeiluun vähitellen!
Hyvää päivää sinne!
Olethan sie kommentoinut! Nyt on kesällä ollut vähän taukoa. Ilahduin nähdessäni uuden profiilikuvasi. :)
VastaaPoistaTuo mieslukijajuttu tuli siitä, kun pohdin lukijakuntaani. Pitäisi varmaan järjestää jonkinlainen kysely ja selvittää tyypillisen lukijan profiili.
Lämmintä teillekin!
Minuakin iski silmään tuo miesjuttu....ihan huumorilla kylläkin, mutta muistu mieleen aikaa kun ajoin trukkia ja yksi rekkamies ilmoitti että "hänen rekkaa ei nainen pura" No ei väkisin! Seiso sitten ulkona pakkasessa ja odota, muita kuskeja ei ole.....vajaa tunti meni ja kuski tuli anomaan jos mahdollisesti voisin purkaa kuorman. Kysyi "Ai, nytkö kelpaa naiskuski". Sain jonkin sorttista mutinaa vastukseksi, mutta vissin kelpasi kun paleli ensin pakkasessa (ja sai haukkuja puhelimitse kun oli myöhässä) :D
VastaaPoistaMutta siis, mopoista en paljon ymmärrä....mutta jos tarviit saada Skodaan (80-luvun) vaihdettua jarruvaijerin, niin voisin ehkä vielä muistaa miten se tehtiin :D
Niin, olen kommentoinut, mutta nyt en pitkään aikaan muistaakseni, se oli tarkoitus sanoa. :D
VastaaPoistaProfiilikuvaa on kiva vaihtaa välillä, kiva kun ilahdutti!
Minä muistan kun aikanaan vaihdoin laturin hiiliä harva se viikko Vauxhall Vivaan, ja sitten vanteista irrotettiin renkaatkin itse ihan vaan vääntämällä, kun ne vaihdettiin! Ei ollut varaa teettää sitä verstaalla. Siinä olikin kevyellä naisihmisellä tekemistä. Myöhemmin en ollutkaan niin kevyt, mutta en enää vaihtanut vanteilta niitä renkaitakaan enää itse. ;)
Jäärallia tuli ajetuksi aikanaan aika paljonkin!
Mutta nykyään on ruoka enemmän harrastuksena kuin autot tai moottoriajoneuvot!
Salix: entisiä kollegoita ollaan. Minäkin ajoin trukkia kymmenen vuotta ennen viimeisiä opiskelujani. Purin ja lastasin konepajalla rekkoja.
VastaaPoistaTuota miesjuttua kirjoittaessani mielessäni häivähti lähinnä ironinen ajatuksen pätkä: Kuinkahan moni mies näitä juttuja oikeasti lukee?
Toivottavasti mahdollisimman moni. Yritetään ottaa siitä selvä.
Kyllä se miesjuttu iski minunkin silmään ja ihan huumorilla sen kommenttini siitä kirjoitin - eihän tässä nyt mitään nipottavia femakkoja olla, vaikka naisten, mutta ihan samalla tavalla miestenkin, oikeudet ovat sydäntä lähellä.
VastaaPoistaOlen nimittäin sitä mieltä, että sekä naisista että miehistä on stereotyyppisiä ajatuksia ja kuvitelmia.
Tämä tässä nyt oli vain ihan hauska yksityiskohta enkä käsittänyt sitä missään tapauksessa naisia syrjiväksi! :D
Eilen muuten tein tosi pitkästä aikaa ihan perinteistä ruskeaa jauhelihakastiketta ja perunamuusia!
Oli niin paljon jo itäneitä vanhoja perunoita kaapissa että keksin että teenpä pottumuusia, vaikka se on oikeastaan talviruokaa meillä.
En kuitenkaan ole tehnyt ruskeaa kastiketta ainakaan kahteen vuoteen. Kyllä maistui hyvältä!
Tuli niin paljon että sain pakkaseenkin muutaman annoksen lounaaksi töihin mukaan otettavaksi. Poika tykkää ja työkaverit kuolaavat kuulemma aina vieressä kun itse syövät kaupasta valmiiksi ostettua einestä! Minullahan on aina pakkasessa ainakin viisi kuusi lounasannosta valittavaksi. :D
Poikani avonsa kanssa ja minä asumme samassa talossa, eri kerroksissa, ja olemme pitäneet yhteistä ruokataloutta, vaikka taloudet muuten ovat erikseen. Toinen talo on remontin alla tontilla, ja miniäkokelas opiskelee muualla, ei kannatakaan pitää erillisiä talouksia. Vuosien projekti sekä miniäkokelaan opiskelu että se toisen talon remppa.
Iskä; Minä olen kyllä sihteeri ammatikseni, mutta pienessä firmassa työnkuva on "jokapaikanhöylä" ja sen myötä olen noin 7-8 vuotta ajanut trukkia tarvittaessa.....laukusta löytyy jopa trukki-ajokortti :)
VastaaPoistaItseasiassa hauskaa puuhaa ja kivaa vaihtelua päivään.
Meillä tehdään kans kaikki työt silleen että se joka ehtii ensin, lukunottamatta peukonetta, siihen ukko ei saa koskea ja minä keksin kaiken mahdollisen syyn miksi mun ei tarvii koskea tiksikonetta ja pölynimuria :D
Ei se mitään. Minä aloitan sihteerinä 15.8. Sain määräaikaisen pestin 2012 toukokuun loppuun kestävässä hankkeessa.
VastaaPoistaMinäkin olen sihteeri! Oikeastaan sihteeri/assistentti! :D
VastaaPoistaOsaan minäkin työkoneita jaa, kun oli oma raksafirma, tuli ajetuksi pyöräkuormaajalla ja traktorilla joskus. Trukkia en ole kokeillut!
Jospa vastaisi tuohon kyselyyn nyt!
Ja minä kun olin koko ajan luullut, että olet juristi. Kerrankos sitä ihminen erehtyy!
VastaaPoista