tiistai 7. kesäkuuta 2011

Avoimen koodin pastaa

Uudet asiat tuovat aivan uusia juttuja elämään. Kuten nyt tämä blogi. Viiden kuukauden kirjoittelua voi elämän mittaisella aikajanalla pitää vielä ihan uutena juttuna. Tämä lähti liikkeelle toisaalta maisteri Siiskosen yllytyksestä ja toisaalta siitä, että tätä oli mukava alkaa ajan kuluksi kirjoittelemaan pitkinä talvi-iltoina. Muita tavoitteita ei ollut. Mutta yllättäen meille on alkanut kertymään reseptejä. Ihan ihmisiä tavatessa kuin myös sähköpostin kautta. Sehän on ihan positiivista. Perhe saa monipuolisempaa ruokaa.

Tietokonekielessä avoimella koodilla tarkoitetaan ymmärtääkseni sitä, että jokainen kyvykäs saa kehittää ohjelmaa eteenpäin, ja tulokset ovat vapaasti kaikkien käytössä. No minä sitten tein pastaa, joku sitten sai dejavu-kokemuksen ja muisti jonkun vielä paremman reseptin. Lähetti sen minulle kokeiltavaksi. Minusta näillä reunaehdoilla on kyseessä avoimen koodin pastaresepti.

Anjovispastaa neljälle

5 dl makaroneja
1 dl oliiviöljyä
vähintään 3 kokonaista valkosipulia kynnet murskattuina (minä en uskaltanut laittaa kuin kaksi. turha pelko)
1 anjovispurkki (120g)
1 prk (pieni) kapriksia (minä käytin purkillisen Pirkka-kapriksia)
2 ruukullista persiljaa

Laita makaroni tai pasta kiehumaan. Kuumenna öljy, johon laitat murskatun valkosipulin muhimaan. Hetken kuluttua lisää anjovis liemineen ja sotke vispilällä. Anna hautua pari minuuttia. Lisää kaprikset. Anna muhinoida pienellä liekillä hetkinen ja lisää silputtu persilja. Sotke koko satsi makaronijuttuun ja se on siinä!


Kuten reseptin lähettäjä totesi, joku tykkää ja joku ei. Näin meilläkin minä tykkäsin. Äiskä luokitteli vitoseen. Kuten Juniori. Mari söi vähän. Kokeilkaa ihmeessä, mihin ryhmään kuulutte. Valkosipulin haju katoaa ihmeellisesti jonnekin.

Kaikki muutkin mieleenjuolahtavat reseptit ovat tervetulleita kokeiltavaksi. Voit laittaa ne ihan yksityisesti myös sähköpostiin cooking.snowman@gmail.com

4 kommenttia:

  1. Äiskältä vitonen eli täystyrmäys! Seuraavalla kokeilulla sitten jotain hänelle sopivampaa. Maailmassa ei ole montaakaan absoluuttista totuutta, mutta se on tasan tarkkaan tosi, että kaikkia ei voi koskaan miellyttää ruoanlaitossa! Näillä eväillä mennään.

    VastaaPoista
  2. Ja minähän en monia ruokia yhdelle aterialle kokkaile. Ruoka joko maistuu tai sitten ei. Ongelma on syöjän. Ei minun.

    VastaaPoista
  3. "Yllyttäjä" maisteri Siiskonen lupaa testata resettiä lähiviikoina...ja odottaa vielä kolme viikkoa vesi kielellä tuumaa paksuja pihvejä röstiperunoilla...

    PS. Kiitokset blogista

    VastaaPoista
  4. Ilman maisteri Siiskosen yllytystä minusta ei koskaan olisi tullut blogikirjoittaa!

    VastaaPoista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.