Voi hyvänen päivä sentään. Normaalissa perheessä äiti hoitaa tytärten kanssa naiseksi kasvamiseen liittyvistä asioista tarinoinnin ja neuvonnan. Mutta kun meillä ei ole sillä tavalla normaali perhe, koska Äiskä ei pysty sairaudestaan johtuen puhumaan Marille näistä asioista. Ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin tässä vaiheessa sitten kehiin astuu yleensä joku tuttu sukulaisnainen tai tuttava. Mutta kun minä en vissiin ole normaali, niin minä käyn sitten näitä keskusteluja itse. Eilen puhuttiin gynegologilla käyntien tärkeydestä. Tai siis minä puhuin. Lopuksi oli pakko todeta, että tilanteet ovat puhujan eli minun kannalta varmasti aivan yhtä hämmentäviä kuin kuulijankin kannalta. Mutta kun vaihtoehtoja ei ole, niin sitten puhutaan. Ajattelin jo, että nyt on taas opastettu ainakin vuoden tarpeet. Mutta paskan marjat! Tänään posti toi taas Äiskän nimellä kirjeen. Teini-ikäisen äidille. Aiheena papilloomavirus ja tarjolla olevat rokotukset ynnä muut aiheeseen liittyvät. Onneksi Mari on Hesassa käymässä. Voi siirtää asian ensi viikkoon. Kyllä tää äitinä olo on raskasta!
No syödä kuitenkin piti. Syötiin Murustelua-blogista napattua Pastanjauhajilta peräisin olevalla reseptillä laitettua
Tofu limonelloa ja makaronia
1 pkt maustamatonta tofua kuutioina (käytin jotakin hiton pehmeää versiota, joka hajosi ihan murusiksi)
loraus öljyä
1 sipuli silputtuna
2 dl kuohukermaa
1 rkl kasvifondia
1 tl kurkumaa
3 valkosipulin kynttä murskattuna
noin 2 tl raastettua inkivääriä (saattoi mennä vähän enemmänkin, muttei haitannut)
2 rkl sitruunamehua
2 rkl hunajaa
2 dl turkkilaista jugurttia
ripaus suolaa
mustapippurirouhetta uskalluksen mukaan
puolikas persilja-ruukku silputtuna (tai siis puolet niistä ruukun persiljoista tietenkin)
parmesanjuustoa
makaronia
Laita tarpeellinen määrä makaronia tai muuta pastaa kiehumaan.
Kuullota sipulit öljyssä, lisää tofukuutiot ja pyörittele niitä pannulla kunnes alkavat lievästi ruskistua.
Lisää kerma, kasvisfondi ja kaikki muutkin kamat mustapippuria myöten. Keittele vähän kokoon. Lisää jugurtti ja sekoita hyvin. Valuta valmiit makaronit. Kaada kastike kattilaan tai johonkin kauniimpaan tarjoiluastiaan. Tupsuttele päälle parmesaania ja silppua lopuksi persiljat pintaan.
Tarjoile. Kait siihen vois jonkun hyvän salaatin tehdä kaveriksi, jos innostusta riittää.
Kuullota sipulit öljyssä, lisää tofukuutiot ja pyörittele niitä pannulla kunnes alkavat lievästi ruskistua.
Lisää kerma, kasvisfondi ja kaikki muutkin kamat mustapippuria myöten. Keittele vähän kokoon. Lisää jugurtti ja sekoita hyvin. Valuta valmiit makaronit. Kaada kastike kattilaan tai johonkin kauniimpaan tarjoiluastiaan. Tupsuttele päälle parmesaania ja silppua lopuksi persiljat pintaan.
Tarjoile. Kait siihen vois jonkun hyvän salaatin tehdä kaveriksi, jos innostusta riittää.
Syötyä tuli. Minusta ja Juniorista ihan hyvää, Äiskä veti kolmoseen.
En tykkää!
Miten jaksatkin tehdä JOKA PÄIVÄ toinen toistaan ihanampia ruokia??? ja vielä kuvata ja kertoa niistä, noin niinkuin työpäivän ym. lisäksi.
VastaaPoistaOlen ihan fanisi!
sonja
Minä olen sillä tavalla outo ihminen, että jaksan ja viitsin paremmin tehdä joka päivä erilaista kuin varioida makkara-makaroni-peruna-jauheliha -ympyrässä päivästä toiseen. Kun kaikki harrastaminen on tapahduttava pääsääntöisesti kotona, niin minä sitten harrastan tätä kirjoittelua. Olen kokenut kokkailuistani ja elämästäni blogissa kertomisen todella antoisaksi. Salaisesti myös toivon, että joku muukin omaishoitaja eksyisi näille sivuille ja huomaisi, että elämän ei tarvitse loppua puolison sairastumiseen.
VastaaPoistaOlet kyllä aika ainutlaatuinen! Ei ihan joka iskä uskaltaisi jutella tyttärensä kanssa näistä aroista asioista ja hyvä asia myös että tytär kuunteli, eikä karannut :)
VastaaPoistaUkko juuri toissa päivänä ilmoitti että on kypsä syömään makkaraa ja makaroonia joka ikinen päivä. Hän on ollut lomalla kolmisen viikkoa ja sillä aikaa hän on syönyt ennen kun minä olen tullt töistä ja ruokavalio on ollut aika yksitoikkoinen. Kerroin että jääkaapissa on jauhelihaa, tee siitä jotain. Pikkasen mutisi, mutta seuraavana päivänä oli tehnyt maailman parasta paistettua jauhelihaa.
Paistoi sipulia ja jauhelihaa ja lisäsi siihen mausteita meilkein kaikista meustepurkeista mitkä löytyi kaapista :D Mutta hyvää kuulemma oli ja sehän on pääasia. Ehkä hän rohkistuu ja uskaltaa jatkaa kokkausta :)
Ehdota miehellesi ruuanlaittoa sellaisena sunnuntaipäivien yhteisenä harrastuksena. :)
VastaaPoista:think: Sehän olisi ideaa.....mutta viihdyn hyvin yksin keittiössä ja meillä on niin hyvä työnjako :) Minä teen ruuat ja ruuan jälkeen hän tiskaa ja raivaa keittiön. Pelkään että jos hän tekee ruuat, niin minä (hyi kauheeta sentään :)) joudun tiskaamaan.......
VastaaPoistaJoten parempi tehdä itse :D