sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Atkins-pata

Ainekset

800 g porsaan kylkeä
50 g voita
2 sipulia hienoksi silputtuna
3 rkl (kukkurallista) vehnäjauhoja
1,2 l vettä




Leikkaa possun kylkipalat pieniksi palasiksi. Kuumenna voi pannulla ja ruskista kylkipalat ja sipuli voissa. Lisää vehnäjauhot pannulle. Hämmentele sen aikaa, että jauhotkin alkavat ruskistua. Lisää vesi vähän kerrassaan pannulle. Sekoita hyvin. Keitä pienellä teholla (=hauduta) puolitoista tuntia. Jos et malta hauduttaa, ei tule hyvää. Lihat jäävät purkkaliha-asteelle. Sitä osaa tehdä jokainen. Hauduta ja tarjoile keitettyjen perunoiden kera.




Eli vanhanajan läskisoosihan sieltä syntyi. Sain idean tähän tarinaan aprillipäivänä Keskisuomalainen-lehden aprillipilasta : "...Uudet ehdotukset palauttavat joitakin klassikoita listoille, muun muassa läskisoosin. – Sitä nimeä en millään haluaisi käyttää, koska se on leimaava. Emmehän puhu enää mustalaisistakaan, sanoo konsultti, gastropedagogi Erik Laatukainen. -Eikö kyse ole kuitenkin voissa paistetusta siankylkikastikkeesta?
– Kyllä, mutta nimeksi tulee Atkins-pata, koska se kertoo paremmin ruokalajin ravitsemusopillisesta ideasta, Laatukainen vastaa...." Juttu oli mielestäni niin posketon, että tiesin heti kokeilevani jujua jonakin päivänä.

Ja uskomatonta, mutta totta. Puhuin koko ajan Atkins-padasta, ja lapset söivät mielellään. Juniori ehti lopettaa. Totesi, että Iskä tätä saa tehdä toistekin. Minä onneton menin sanomaan, että tämä on oikeasti suomalaista perinneruokaa nimeltään läskisoosi. Sillä siunaamalla hetkellä Marilla tökkäsi. Ruoka muuttui pahaksi. Iskä kyllä tää ihan syötävää on, mutta ei todellakaan lukeudu suosikkeihin. 

Oli muuten pitkästä aikaa niin hyvää, että Juniorin toive toteutuu varmasti. Seuraava kokeilta perinneruoka lienee sitten läskitirri.

7 kommenttia:

  1. Hehee, nuorille naisille ei tosiaankaan parane mainita läskisoosista mitään. Nyt sun pitää läskitirrillekin keksiä uusionimi, että uppoaa. En muuten minäkään ole ihan varma, onko tirri samaa kuin ko. soosi...Valistahan vähän näitä murre-eroja.

    VastaaPoista
  2. Tätä kokeillaa huomenna...oj kun tulee nuoruus mieleen
    Anne/Skånesta

    VastaaPoista
  3. MOni hyvä juttu on jo keksitty. Täytyy vain katsoa ajassa taa päin. Tosin periaate ei satu läheskään kaikkeen ruokaan. Sen verran on tuo makukin muuttunut.

    Juu ei löydy fb:stä. Olin kait liian hätäinen. Ajatuksena oli rakentaa naamakirjaan tämän Iskä Kokkaa -jutun ympärille sellainen vähän vapaampi foorumi ruuan ja ruuanlaiton ympärille. Siellä olisi voinut tarinoida myös sellaisesta, mitä ei ole kokeillut.

    Nähtävästi tämä blogini lukijakunta ei kuitenkaaan vielä ollut riittävän suuri, sillä facebook Iskä ei saanut kannatusta = kavereita. Poistin profiilin. Palataan asiaan kun kävijämäärät nousevat.

    VastaaPoista
  4. Minä kyllä kävin siellä fb:ssä katsomassa, mutta sitten muistin, että kaikki julkisessa foorumissa kirjoittamani ei-niin-älykkäät kommentit näkyvät omalla nimelläni kaikelle kansalle, kun olen fb:ssä oma itseni. Siis sille "runsaalle" kansanosalle, joka ehkä googlaa meikäläisen. Valitettavasti tiedän semmoisiakin olevan hamasta menneisyydestä :( vai pitäisikö olla :D!?

    VastaaPoista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.