Sanotaan, että kalaa pitäisi syödä vähintään kerran viikossa. Minä olen lapsesta saakka oppinut syömään kalaa ja söisin sitä vaikka useamminkin. Vaimoni sairaudesta johtuen en ole kohta kolmeen vuoteen uskaltanut käyttää kuin ruodotonta pakastekalaa. Vaimo ei nimittäin osaa apraksiastaan johtuen yskiä mahdollisesti kurkkuun tarttuvaa ruotoa (pientäkään) irti. Ja siitä seuraa valtaisa paniikki ja hätä. Niin vaimolle kuin minullekin. Tänään kuitenkin rohkaisin mieleni ja ostin ruodottomaksi fileoitua nieriää. Kaikki meni aivan hyvin. Ruoka oli hyvää ja ruodoista ei ollut vaivaa. Kalan syönti tässä huushollissa lisääntyy jatkossa.
Ainekset piparjuuriuunikalaan (juuri sopiva määrä neljälle)
500 - 600 g lohifilee (minä käytin nieriää, mutta ihan yhtähyvin varmasti kelpaa kirjolohi tai muu lohikala)
1 tl suolaa
1/2 tl sitruunapippuria
100 g piparjuurta (kun ostaa 100 g:n palan, niin siitä jää kuorimisen jälkeen melko sopiva pala raastettavaksi)
2,5 dl kolmen sipulin ruokakermaa (vielä kun viitsisi opetella lisäämään nuo sipulit aitoina tavalliseen kermaan)
ruohosipulia
Poista fileestä nahka. Voit leikata fileenkin suoraan annospaloiksi. Asettele palat uunivuokaan. Ripottele pinnalle suola ja sitruunapippuri. Raasta piparjuuri. 100 grammaa on sen verran paljon, että voit huoletta heittää sen hankalasti raastettavan loppuosan roskiin, raaste riittää kyllä. Hiero piparjuuri tasaisesti kalapalojen pintaan. Kaada kerma päälle. Ja eikun uuniin. 175 astetta ja 40 minuuttia. Lopuksi ripottele ruohosipulia pinnalle koristeeksi. Ja kait se vähän antaa makuakin.
Perunat käyvät hyvin kaveriksi. Homma kannattaa aloittaa laittamalla perunat ensimmäiseksi kiehumaan. Ja kun perunat ovat kylmässä vedessä liedellä ja uuni laitettu lämpiämään, aloita kalan kanssa häslääminen. Kun kala on valmis laitettavaksi uuniin, on uuni lämmin (kannattaa käyttää kiertoilma-asentoa lämmitysvaiheessa, jos uunissa sellainen mahdollisuus on). Näin toimien valmistuvat melkolailla samaan aikaan niin perunat kuin kalakin.
Valmistumista odotellessa on hyvää aikaa kattaa pöytä ja valmistaa salaatti.
Noin viisikymppisenä sain yht'äkkiä hoitaakseni perheen koko ruokahuollon. Puolessa vuodessa tuli tympääntyminen jokapäiväiseen ruuanlaittoon. Ratkaisuksi löytyi pakon kääntäminen hauskaksi. Alkoi ruuanlaiton harrastaminen. Blogi kertoo seikkailuistani keittiön kummallisuuksien parissa ja jokapäiväisestä ruuanlaitostani kaikkine omituisuuksineen. Ohjeita olen yrittänyt tähtäillä neljälle. Joskus se onnistuu, useimmiten tulee tehtyä liikaa. Yhteydenotot: cooking.snowman(at)gmail.com
mahtavia nämä reseptit ja tosi hauskasti kirjoitettu! tekee mieli itselläkin alkaa enemmän kokkailemaan =)
VastaaPoistatsemppiä kaikkeen ja lisää vaan kokkaamista! :D
Mukavaa, että olet tykännyt. Kokeile ihmeessä ja kommentoi kokemuksiasi. Tähän saakka nämä ovat olleet lähinnä meidän perheen jokapäiväistä perusruokaa. Nyt pitää välillä jo ottaa kehiin jotakin uuttakin. Kiitos kannustuksesta.
VastaaPoista