Ja se Soliferin pahkeinen teki taas tänään kiirettä. Kumi puhkesi pojalla vauhdissa. No onneksi selvittiin sisäkumin vaihdolla, mutta aikaahan sekin otti. Ja jäljet näkyvät käsissä - ihan mustat. Eikä tahdo lähteä itkemälläkään irti. Mutta ei se mitään. Sipatti valmistui siinä sivussa (näkyy kuvassakin mustina läntteinä käsissä).
Sipatista en ollut kuullutkaan ennen tätä blogikirjoittelua. Esiteltyäni valkoisen makkarakastikkeen sain runsaasti palautetta, että kovasti on sipatin oloinen. No niin näkyy olevankin. On sitten makuasia, kummasta pitää enemmän. Minä kuvailisin eroa siten, että sipatti on kuin nuori nainen - pirteä ja vivahteikas. Valkoinen makkarakastike tuo enemmän mieleen jo kypsään ikään ehtineen naisen - luotettava valinta ilman yllätyksellisyyttä.
loraus öljyä
loraus vettä
iso sipuli
4 dl maitoa
2 rkl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 tl sokeria
ripaus valkopippuria
250 g pekoni- tai kinkkukuutioita
Kuori ja pilko sipuli. Laita kattilaan kymmeneksi minuutiksi kiehumaan pienellä tulella vesi-öljy-seokseen. Lisää maito-vehnäjauhoseos kattilaan. Keitä pienellä tulella toiset kymmenen minuuttia. Mausta. Lisää pekonikuutiot. Tömpsäys ruohosipulipurkista tuo kesän mieleen. Ja eikuin syömään. Perunoita kannattaa keittää kaveriksi.
No ei onneksi näytä näpit hirmu likasilta!
Noin viisikymppisenä sain yht'äkkiä hoitaakseni perheen koko ruokahuollon. Puolessa vuodessa tuli tympääntyminen jokapäiväiseen ruuanlaittoon. Ratkaisuksi löytyi pakon kääntäminen hauskaksi. Alkoi ruuanlaiton harrastaminen. Blogi kertoo seikkailuistani keittiön kummallisuuksien parissa ja jokapäiväisestä ruuanlaitostani kaikkine omituisuuksineen. Ohjeita olen yrittänyt tähtäillä neljälle. Joskus se onnistuu, useimmiten tulee tehtyä liikaa. Yhteydenotot: cooking.snowman(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.