Taas hirmunen kiire. Onneksi oli listalle suunniteltu vartissa valmiiksi ruokaa. Ihmiset aina kysyvät miten minä aina ehdin touhuamaan kaikenlaista. Huonosti. Välillä on niin kiire, ettei ehdi edes maahan asti sylkemään. Mutta tämä on vain ajoittaista. Kaiken avain on suunnittelu. Kun asiat on suunniteltu etukäteen, ehtii paljon enemmän. Ja kiireen jälkeen on sitten taas paljon rauhallisempaa. Tämän päivän kiireen aiheutti se, että piti käydä kaupassa loppuviikon ostokset (rahat oli vähän vähissä ja piti passailla tätä isoa ostosreissua).
No, ruokana oli kuitenkin hapankaalia ja krakovanmakkaraa.
Ainekset
700 - 800 g hapankaalia (Lidlin peruspurkki)
400 g krakovanmakkaraa tai bratwurstia (muukin A-luokan makkara käy)
kuminaa
Kumoa hapankaali pannulle. Kuumenna ja pöyhi. Lisää kuminaa aika reilusti. Kumina ei ole voimakas mauste, mutta saksalaisen ystäväni mukaan vähentää piereskelyä kaaliruuan syönnin jälkeen. Pilko makkarat sekaan. Kääntele kaali ja makkarat sekaisin. Laita pannulle kansi päälle. Anna hautua pienellä tulella sen aikaa, kun katat pöydän. Pannu pöytää ja syömään.
Enhän minä tänäänkään muistanut ottaa semmoista mahottoman hienoa valokuvaa, niin kuin nuo hienompien courmet-blogien pitäjät. Kuvittele mielessäsi, miltä näyttää pannulla lämmitelty kaali ja makkara - ei oikein miltään, mutta maku on hyvä.
Noin viisikymppisenä sain yht'äkkiä hoitaakseni perheen koko ruokahuollon. Puolessa vuodessa tuli tympääntyminen jokapäiväiseen ruuanlaittoon. Ratkaisuksi löytyi pakon kääntäminen hauskaksi. Alkoi ruuanlaiton harrastaminen. Blogi kertoo seikkailuistani keittiön kummallisuuksien parissa ja jokapäiväisestä ruuanlaitostani kaikkine omituisuuksineen. Ohjeita olen yrittänyt tähtäillä neljälle. Joskus se onnistuu, useimmiten tulee tehtyä liikaa. Yhteydenotot: cooking.snowman(at)gmail.com
tiistai 15. helmikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Minun lemppariani on luomuhapankaali, jota ostan Joensuun kauppahallista. Sitä on joko kuminalla tai valkosipulilla maustettuna, ja syön vuorotellen molempia. Syön hapankaalin raakana salaatin tapaan. Se on hyvän makuista myös ruisleivän päällä. Poikani mielestä hapankaali haisee hirveältä. Myös taannoisessa työpaikassa minua kiellettiin panemasta hapankaalipurkkia yhteiseen jääkaappiin...
VastaaPoistaEivät taida entiset kollegasi ymmärtää kulinaristisiin nautintoihin liittyvästä kärsimyksen välttämättömyydestä mitään. Tosiasiahan on, että hapankaali haisee pahalle, mutta maistuu hyvälle. Eikä ole muuten ainoa ruoka, johon määritelmä sattuu.
VastaaPoistaHapankaali tuoksuu minusta houkuttelevalle. Ostin eilen kauppahallista ihanaa Pikkunupun luomuhapankaalia. Se on maustettu valkosipulilla ja porkkanalla ja on ihanan raikasta. Ja terveellistä!
VastaaPoistaErityisesti vatsa tykkää. Ja makuasiat ovat aina makuasioita.
VastaaPoista