Pojat töissä aina ihmettelee, että mistä noita Iskän ideoita oikein tulee. No harvemmin ainakaan Iskän päästä. Enemmänkin on kysymys seuraamisesta. Seuraan tarkalla korvalla toisten tarinoita ja ruoka-aiheisia juttuja lehdistä. Ja kun nyt sitten tätä blogia kirjoittelen, niin tässä on pääasiassa käyty läpi perheemme jokapäiväisen ruuan kansiota. Siihen on valikoitunut kahden ja puolen vuoden aikana (eli aikana, jonka minä olen huolehtinut perheemme ruokahuollosta) ohjeita, jotka ovat inhimillisen nopeita valmistaa ja maistuvat perheellemme. Joskus täytyy sitten lukea keittokirjoja, jotta saisi uudistumista aikaiseksi. Tänään oli sitten kokeilupäivä. Ohjeen kastiketta en ole koskaan tehnyt, mutta hyväähän tuosta tuli.
Ainekset
500 g katkarapuja
1 pieni kesäkurpitsa
2 keskikokoista sipulia
2 valkosipulin kynttä
2 tomaattia
2 tl kurkumaa
1 tl paprikajauhetta
1 tl inkivääriä
2 - 3 rkl öljyä
Suikaloi kesäkurpitsa. Pilko tomaatit "kuutioiksi" (eihän niistä mitään kuutioita tule. veitsi on tylsä, ja syntyy vain semmoista mössöä). Kuori ja leikkaa silpuksi sipuli ja valkosipuli.
Kuumenna öljy pannulla. Lisää sipuli- ja valkosipulisilppu, kurkuma, paprika ja inkivääri. Kuullota noin 5 minuuttia.
Lisää kesäkurpitsaviipaleet ja tomaattikuutiot. Kuullota pari minuuttia. Lisää katkaravut. Kuumenna niin pitkään, että katkaravut sulavat ja lämpenevät ja vapautuva neste kiehahtaa.
Sopii erinomaisesti riisin kastikkeeksi.
Ja sori vaan kauhiasti. Taas oli niin nälkä, että ensin syötiin ja sitten vasta tuli mieleen, että valokuvakin olisi ollut hyvä ottaa. Tämmöstä tää on iskänä ja äiskänä säheltäminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.