sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Suklaatipua pääsiäiseksi

Kyllä naisten maailma on sitten miehelle vaikea ymmärtää! Minä suuresti ihmettelen esimerkiksi tuota poskipunajuttua. Miksi ihmeessä siihen 25 euron rasiaan täytyy tunkea kahta väriä, joista vain toista tulee käytettyä. Ja sitä oikeaa väriä ei sitten mistään löydy. Jos miehille yritettäisiin myydä vaikkapa partavettä, jossa puolet pullon sisällöstä on niin pahan hajuista, ettei sitä voi käyttää, niin ostokapinahan siitä tulisi. Ja tavara poistuisi markkinoilta. Mutta kun on kyse naisten jutusta, niin se on ihan normaalia! Vai löytyykö sitten viiden kympin hintaisena purkkeja, joista voi käyttää kaiken? Tutkaillaan...

Tämän päiväinen suklaatipu on alunperin suklaapupu-resepti, mutta kun kaupassa kaniini on niin hitsin kallista ja kuitenkin maistuu jotakuinkin samalta kuin broileri, niin meillä tehdään sitten suklaatipua kun taas muut voivat vapaasti tehdä suklaapupuja. Tämä on yleensä ollut kiirastorstain perinneruokaamme, mutta tänä vuonna teimme poikkeuksen, jotta te rakkaat lukijatkin ehtisitte kokeilemaan jo tänä pääsiäisenä.

Ja valmistukseen pitää varata aikaa jotakuinkin kaksi ja puoli tuntia. Minulta jäi yksi rivi ohjeesta lukematta, ja ruoka valmistui reilun tunnin ennakoitua myöhemmin. Ja koko poppoo kiukkuinen ja nälissään.

Ainekset, ja riittää aika monelle!

reilu kilo broileria tai kaniinia (alkuperäinen ohje neuvoo käyttämään kaksi kania à 1 kg, minä käytin yhteensä kilon broilerin rintafileitä ja suikaleita)
2,5 dl oliiviöljyä
2 valkosipulin kynttä, kuorittuna ja hyvin silputtuna
7,5 dl silputtua sipulia (noin neljä sipulia)
2,5 dl silputtua varsiselleriä (laitoin kolme vartta)
1 porkkana, kuorittuna ja ohkaiseksi viipaloituna
1/4 tl jauhettua neilikkaa
1/2 tl kardemummaa
teelusikan kärjellinen cayennepippuria
2,5 dl portviiniä
3 mustaa Morcilla-makkaraa (en löytänyt mokomaa otusta mistään. Käytin tällä kertaa 200 grammaa chorizoa, viime vuonna ryynäreitä, ja ensi vuonna ehkä Tapolan mustaa, jos ei sitten selkiä tuo Morcilla-juttu)
70 - 100 grammaa tummaa suklaata, mieluusti makeuttamatonta
vajaa desi vehnäjauhoja
2 l kanalientä (tai ihan vaan vettä)
1 rkl suolaa (alkuperäinen ohje neuvoo käyttämään karkeaa suolaa, laitoin siis mersisuolaa)
3 rkl tuoretta silputtua korianteria

Jos käytät itse kasvatettua/pyydystettyä kaniinia, niin pilko vähän pienempiin palasiin ja käytä myös munuaiset ja sydämet. Muutoin homma menee niin kuin tällä kaupan broilerillakin. 

Kuumenna oliiviöljy pannussa ja paista lihoja parikymmentä minuuttia käännellen koko ajan. Nosta lihat sivuun.

Kaada öljy pois pannulta ja mittaa siitä vajaa desi, jonka kaadat takaisin pannulle. Kippaa valkosipulit ja sipulit pannulle ja kuullota semmoiset kymmenen minuuttia.

Lisää joukkoon selleri, porkkana, neilikka, kardemumma ja cayenne. Lorauta portviini joukkoon ja kuumenna kunnes viini on pääpiirteissään haihtunut. Lisää makkarat ja kuumenna noin minuutti.

Lisää suklaa, sotke vähän ja ripottele sitten jauhot pinnalle ja kuumenna sekoittaen minuutin verran. Lisää 7,5 desiä kanalientä ja suola. Anna kiehahtaa koko ajan hämmentäen.

Vähennä lämpöä ja hauduta 25 minuuttia silloin tällöin hämmentäen. Lisää loput kanaliemet ja kuumenna kiehuvaksi.

Lisää broilerinlihat (jos käytät kokonaista kaniinia, niin tässä vaiheessa myös sisuskalut kehiin). Keitä mahdollisimman pienellä teholla tunti ja vartti silloin tällöin sekoitellen. Kun kastike alkaa sakeutua uudelleen, tarjoile joko pastan tai riisin kera. Ripottele ennen tarjoilua pinnalle ne korianterit - onpahan komiamman näkönen.

 Hetken aikaa pohdin, että laitanko kuvaa ollenkaan. Tämmöistä se kuitenkin on.

Äänin 6 - 0 hyvää.

4 kommenttia:

  1. Oooh, tämän täytyy olla hyvää! Penskana kasvatettiin kaneja pihalla häkissä, syötettiin hyvin ja leikittiin. Syksyllä pataan ilman suuria murheita ja tunnontuskia. Ja hyvää oli vaalea ja murea kanin liha!! En ole saanut kania niin pitkään aikaan, ettei ole edes oikeita makumuistoja jäljellä :(

    VastaaPoista
  2. Meilläkin oli 60-luvulla ihan samanlaiset kaniharrastukset. Nykyään ne on niin inhimillistetty, että ei puhettakaan paistamisesta, jos on itse kasvatettu. Broilerilla voi korvata ihan hyvin.

    VastaaPoista
  3. Mustamakkara tai verisempi ryynäri saattaa hyvinkin vastata Morcillaa http://spanishfood.about.com/od/sausages/a/morcillaintro.htm

    VastaaPoista
  4. Kiitoksia vinkistä. Oma muistikuva oli saman suuntainen eli, että Morcilla taitaa olla jonkin sortin verimakkaraa. Joku oikosulku vain oli päässä koska en tajunnut sitä ostaa. Ei sen puoleen, ihan hyvää oli noinkin. Kastike ei kuitenkaan sakeutunut mielestäni riittävästi, koska chorizo-makkara ei hajoa samalla tapaa kuin ryynäri tai mustamakkara tai Morcilla. Hyvää oli silti.

    VastaaPoista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.