Pihlajan marjat punertaa

Ennen aina juhannukselta alettiin sanomaan, että juhannus on mennyt, kesä on ohi. Eihän se nyt ihan niin mennyt. Usein kesää oli jopa enemmän edessä päin kuin takana päin. Parempi kesän loppumisen merkki on pihlajanmarjat. Kun ne alkavat näytttää punaisilta, aletaan olla syksyn kynnyksellä. Tonttimme nurkalla on yksi pieni pihjala, jonka marjat alkavat erehdyttävästi näyttää punaisilta. Muutenkin ilmaan on tullut sellainen syksyn kuulaus. Vai kuvittelenko minä vain?

Tämän kuun teema on namibialainen keittiö. Männessä nähdään, kuinka minä siitä innostun. Yritetään ainakin se neljä juttua saada aikaiseksi.

Tänään kuitenkin söimme Maku-lehdestä repäisemäni  reseptin mukaan tehtyjä kesäkurpitsapihvejä ja kaverina Venäläis-tyylistä salaattia. Kyllä minä sanoisin tuon lehden ilmestymisajankin, mutta en taaskaan ollut muistanut kirjoittaa sivun nurkkaan, milloin se oli repäisty. 

Venäläistyyppinen salaatti

4 tomaattia lohkottuna

3 kesäsipulia varsineen silputtuna

majoneesia tai smetanaa

suolaa 

pippuria

Sekoita ainekset ja tarjoile. Meillä tykkäsivät kaikki, paitsi Äiskä. Mätti kaikki tomaatit pois. Äiskä ei ole sairastumisensa jälkeen tykännyt yhtään tomaateista. Ennen kyllä.

Kesäkurpitsapihvit

2 kesäkurpitsaa á 300 - 400 g, raasteena

2 kesäsipulia hienonnettuna

2 munaa

150 g juustoraastetta

3 - 4 rkl vehnäjauhoja

1 tl kuivattua minttua

1 1/2 tl suolaa

1/2 tl mustapippuria

öljyä paistamiseen

Sekoita aineet kulhossa. Kuumenna öljytty pannu. Nostele taikinaa pannulle lusikalla ja paina aina pihvin muotoon. Paista molemmilta puolilta miedolla lämmöllä kauniin ruskeaksi eli sen aikaa, että juusto sulaa. Jos lämpöä on liian vähän, eivät pihvit oikein tahdo jähmettyä. Kokeilemalla oppii.

Hyvää äänin 4 - 1. Juniori ei tykännyt. Sen sijaan Mari, joka ei yleensä pidä kesäkurpitsasta, totesi ruuan ihan hyväksi. Äiskä luokitteli kolmannen luokan ruuaksi.