Syyskuussa laitoin unkarilaista perunalaatikkoa, joka sinänsä oli ihan hyvää, mutta jotain siitä mielestäni puuttui. Äiskäkin antoi vain nelosen, joka on Äiskän asteikolla toiseksi huonoin. No tässä sitten syksyn aikana tuli kaiveltua esiin hieman erilainen resepti, jota tänään kokeiltiin. Molemmat ovat aika työläitä, mutta hyviä.
Rakott krumpli eli unkarilainen perunalaatikko (riittää 6 - 8 henkilölle)
10 keskikokoista keitettyä perunaa kuorittuna
8 kovaksi keitettyä munaa - kuorittuna
2 punasipulia kuorittuna ja silputtuna
250 - 300 g unkarilaista salamia kuorittuna
3 prk smetanaa
korppujauhoja
paprikajauhetta
öljyä
(EI suolaa)
Laita uuni lämpiämään 200 asteiseksi. Kuullota sipulisilppu pannulla pehmeäksi. Lisää smetana ja sekoita. Voitele uunivuoka. Viipaloi vuokaan kerroksittain perunoita, munia ja makkaraa. Pane joka väliin aina sipulismetanaseosta ja paprikajauhetta. Päällimmäiseksi kerros perunoita ja korppujauhoja sekä paprikajauhetta. Kypsennä uunissa reilu puoli tuntia. Tarjoile.
Jos alussa mainittu Erikan unkarilainen perunalaatikko todettiin hyväksi äänin 3 - 1, niin tämä versio pääsi samaan. Ero tulee Äiskältä ja yksittäisistä kommenteista. Tämä versio herätti spontaaneja reaktioita ruuan hyvyydestä Marilta ja minulta. Juniori oli muuten tyytyväinen. Ja Äiskäkin antoi kolmosen sillä sillä varauksella, että jätti makkarat syömättä. Oiskohan dieetillä.
Tänään olin tosi onnellinen Äiskän puolesta. Onnistui selittämään uudelle toimintaterapeutille ammattini. Aika kova juttu, vai kuinka selittäisit tutkijan, jos et osaisi puhua, piirtää etkä kirjoittaa?!
Keitettyjä kananmunia oli jossain toisessakin reseptissäsi joskus. On niin uutta minulle, että pitäähän se kokeilla. En vain tiedä, mistä kaupasta saa unkarilaista salamia...
VastaaPoistaÄiskän selitys tutkijasta on Todella Kova Juttu! Ei haaveitakaan meikäläisellä kyetä samaan, vaikka vuoden miettisin.
Keitetyt munat olivat juuri tuon unkarilaisen perunalaatikon ykkösversiossa edellisen kerran.
VastaaPoistaMeillä unkarilaista salamia sai City-marketista.
Äiskä käytti loppujen lopuksi yllättävän yksinkertaista menetelmää. Kun toimintaterapeutti ryhtyi kyselemään ammatistani, Äiskä vähän aikaa selitti ja yritti näyttää käsillään. Sitten nousi ylös, käveli kirjahyllylle. Otti sieltä erään julkaisuni ja näytti kannesta nimeäni. Siinä vaiheessa terapeuttikin osasi esittää oikean kysymyksen: tutkija? Joo joo, ja nyökyttelyt päälle. Sitten kirjan kannesta vielä työnantajan nimi näyttämällä.
Meille terveille kyse on yksinkertaisesta rutiiniasiasta, mutta yhtä aikaa afasiaa ja apraksiaa eli tahdonalaisten liikkeiden vajaa toimintaa potevalle aivoinfarktipotilaalle oiva suoritus!
Loistosuoritus äiskältä ja hyvät hoksottimet kun muisti sielä kirjahyllyssä olevan sellaisen julkaisun :)
VastaaPoista