Kun pienet lapset ovat ihan hiljaa toisessa huoneessa, voi olla melkoisen varma, että jotain luvatonta on menossa. Näillä murrosikäisillä on vähän monipuolisempi tuo reagointi. Olen kuitenkin ollut havaitsevinani kaksi perustapaa. Yksi on kärttyisyys ja korostettu halu olla omissa oloissaan. Kyseessä saattaa olla toki sekin, että tupakat ovat lopussa. Yhtä suuri mahdollisuus on, että jotain laitonta on tehty ja se painaa mieltä. Toinen vaihtoehto on sitten tämä korostunut kunnollisuus. Yleensä se meillä liittyy kylläkin siihen, että muutaman päivän kuluttua ehdotetaan jotakin yllättävää. Ehdotuksen takana saattaa sitten olla jonkin luvattoman suunnittelu. Tai sitten ei.
Tänään kuitenkin olen ollut varsin kummissani. Normaalisti Juniori on revittävä puoli kahdeksalta ylös sängystä, kun koulu alkaa kasilta. Viimeaikoina onneksi urputus on ollut vähäistä. Mutta tänään! Tänään Juniori oli vartin yli seitsemän ylhäällä. Teki kaikki aamutoimet moitteettomasti (söi jopa ravitsevan aamupalan!) ja oli heti puolen jälkeen valmiina lähtöön. Sinänsä kouluun ei tainnut joutua normaalia aiemmin, sillä mopon virtalukko oli eilisen loskakelin jäljeltä jäässä ja sen sulattelu vei aikaa. Normaalisti koulun jälkeen matka vie kaupungille kavereiden luo ja kotiin tullaan vasta puoli viideksi, vähän kotihommia, ruokailu, ja heti kuuden jälkeen vielä kolmeksi tunniksi kartsalle. Mutta tänään, kun tulin kotiin, oli Juniori jo kotona. Ilmoitti tulleensa suoraan koulusta kotiin ja viettävänsä koti-iltapäivää. "Kun sinä iskä aina sanot, että voisi sitä kotonakin joskus iltapäiviä viettää." No eihän siinä mitään, jos asia noin on, mutta joku minun päässä raksuttaa, että mistähän nyt on kysymys. Mistäpäin tulee seuraava ikävä puhelu? Onkohan minusta tullut turhan epäluuloinen... Mennessä nähdään.
Ruoka oli kuitenkin sekoitus italialaista ja venäläistä keittiötä.
pelmenit basilika-pinaattikastikkeessa (pelmenien sijaan voi käyttää myös tortellineja tai ravioleja)
500 g pelmenejä (tähän sattuvat oikeastaan paremmin pelmenit, jotka eivät sisällä valkosipulia)
béchamelkastike
1/2 dl oliiviöljyä
4 rkl vehnäjauhoja
1 rkl kuivattua basilikaa
150 - 200 g pakastepinaattia
5 dl maitoa
1 tl suolaa
1/2 tl mustapippurirouhetta
Keitä pelmenit pakkauksen ohjeen mukaan. Kuumenna maito mikrossa melkein kiehuvaksi (tai hellalla kattilassa). Kuumenna öljy kattilassa ja sekoita siihen vehnäjauhot. Lisää seokseen kuuma maito koko ajan sekoittaen. Anna hautua pienellä tulella reilut kymmenen minuuttia. Lisää joukkoon basilika, pinaatti ja suola sekä pippuri. Kuumenna. Kun pelmenit ovat kypsyneet, kaada niistä vesi pois ja kumoa béchamelkastikkeen sekaan. Tarjoile.
3 - 1 hyvää, Äiskän asteikolla vitonen. Lapset alkavat leukailla Äiskälle, että et sinä ainakaan lihomaan näillä tykkäämisillä pääse.
Béchamelkastike on ihan tavallinen vaalea peruskastike. Tässä reseptissä olen lisännyt siihen tuon basilikan ja pinaatin, jotka kuuluvat kokonaisuuteen ja menevät jossain vaiheessa sekaisin muiden aineosien kanssa kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.