tiistai 21. tammikuuta 2014

Vastaohjauksesta

Vastaohjaus on moottoripyörän, mopon, skootterin tai muun vastaavan kaksipyöräisen ajoneuvon ohjaustekniikka. Vastaohjauksessa ohjaustankoa käännetään pienellä, nopealla nykäyksellä hetkellisesti oikealle, ja pyörä kääntyy vasemmalle. Ja päin vastoin. Tänään sitten minä koiraa lenkittäessäni kotikadulla innostuin kokeilemaan tekniikan toimivuutta polkupyörällä. Toki tiesin sen toimivan, mutta joku kokeilun into kuitenkin iski. Pieni nykäys oikealle. Enkä ehtinyt kissaa sanoa, kun naama pläjähti katuun. Kuului vain lits! Vastaohjaus toimi siis liiankin hyvin, ei edes kuski ehtinyt mukaan. Ei muuta kuin kotiin peilin ääreen tutkimaan. Koko oikea puoli punoitti ja pientä verenvuotoa. Nyt, pari tuntia myöhemmin on selvästi nähtävissä, että huomenna on silmä mustana ja huuli turvoksissa. Hyvä minä. Viisi vuotiaasta lähtien olen aina määräajoin innostunut leikkimään polkupyörällä, ja aina on sattunut jotakin. Voi kun minä joskus oppisin olemaan leikkimättä. Ainakin polkupyörällä ajaessani!

Asiassa on kuitenkin se hyvä puoli, että tapahtui edes jotakin. Ja toteutui vanha sanonta "Aina sattuu kun tapahtuu.". Ennen koiran lenkitystä kuitenkin olin ehtinyt valmistaa ruuaksi 

Pikku-Myyn pestolohta

1 lohifilee
suolaa
purkki pestoa
vähän öljyä

Ripottele kalan päälle vähän suolaa. Anna tekeytyä varttitunti. Notkista pestoa lisäämällä siihen vähän oliiviöljyä. Laita kala uunivuokaan ja levittele pesto päälle. Paista uunissa 200 asteessa kalan koosta riippuen 20 - 30 minuuttia. Tarjoile vaikkapa perunamuussin kera.


Hyvää oli äänin 2 - 0. Äiskä rankeerasi asteikollaan kakkosluokan ruuaksi ja yllätyksekseni Juniorikin tykkäsi. Minä söin toista päivää salaattia. Tänään oli vuorossa saksalainen

Rachel-salaatti

2 salaattisikuria
1 prk artisokkaa
1 prk herkkusieniä
1/2 kurkku
1 prk tankoparsaa

kastike

4 rkl öljyä
4 rkl valkoviinietikkaa
1 tl vahvaa sinappia
1/2 tl valkopippuria
2 rkl rakuunaa
1 rkl persiljaa
1 rkl punaviinietikkaa

Poista sikureista väkevä kantaosa. Silppua sikurit ja kurkku salaattikulhoon. Lisää artisokka, herkkusienet ja tankoparsa. Sekoita kastike ja kaada se salaatin päälle. Sekoita. Nauti. Nälkä lähti tuollakin - ainakin hetkeksi.

9 kommenttia:

  1. Jeah...hyvät pöperöt sulla. Äläpä unohda kaalia, erinomainen ainesosa salaatteihin, vesimeloni, tomaatti, tosin hinnakas ja mautonkin tähän aikaan mutta sipuli (puna/kelta), pippuri sekä öljy tilkka korjaa tilannetta, maustekurkkuakin voi sujauttaa makua antamaan ja punajuurella saa väriäkin moneen juttuun maun lisäksi... Projekti jatkukoon myötätuulissa. Kaksi pyöräiset voi jättää rauhaan.... konepyörää lukuunottamatta.

    VastaaPoista
  2. Lapsi ei ole terve, ellei se leiki! Minusta tuo vanha totuus pätee myös aikuisiin kohtuudella. Muista pitää vapaa-ajan tapaturmavakuutus kunnossa. Onneksi ei käynyt pahemmin.

    Sisua kuihdutuslaariin jatkossakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiukoille tuo kuihduttaminen ottaa, ei käy kieltäminen.

      Poista
  3. Moi! "Makkara" -kuvissa ainakin näyttää sun kuntokuuri purreen! Sä pistelet salaattisikurit raakana? Mä olen aina luullut, että ne on paistettava, jotta liika kitkeryys lähtee. Sekö häviää kannan poistamalla? Joku kehui sulle kaalia, mutta mun vihje näille pakkasille on, että salaatti se on lämminkin->uunissa paahdetut porkkanat, herkkusienet, paprikat ja sipulit on tosi hyviä..Tsemppiä, johan se aurinkokin joskus ilmoittelee tallella olevansa. Pirjo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa ei se vielä näy. Makkara-kuvissa saattaa johtua vertailukohdasta. Uunikasvikset ovat herkullisia, mutta vakaa uskoni on, että kesäformu saavutetaan raaoilla kasviksilla.

      Poista
  4. Kannan poistoa neuvotaan melkein kaikissa lukemissani saksalaisissa salaattiohjeissa. Ja viikonloppuna tosiaan huomattiin sekin, että pieni tujaus hunajaa haihduttaa isommankin kitkeryyden, jos jää kitkeryyttä jäljelle.

    VastaaPoista
  5. Joutsenossakin testattiin pestolohta ja todettiin hyväksi ruuaksi. Tsemppiä tuohon salaatin puremiseen, vaikka itse olenkin sitä mieltä että suomalaisen perusjätkän ateriaksi tuo on melkoisen kammottavaa! Lihaa ja läskiä, niillä jaksaa....

    T. Maisteri Siiskonen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta. MInulta saa sitten keväällä ostaa väljäksi jääneitä mp-varusteita. Toki vaihdan myös liian pieneksi jääneisiin. Ja mukava, että olette rohkaistuneet kokeilemaan ja vielä tykänneet.

      Poista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.