Sairaalassa komensivat puhaltamaan letkulla vesipulloon, jotta keuhkojen hengitysteho paranisi. Idea oli siis seuraava: Litran pullo oli puolillaan vettä. Korkissa oli iso reikä ja pieni reikä. Isosta reiästä meni muoviletku pulloon siten, että letkun pää oli veden pinnan alla. Letkuun sitten puhallettiin ja ilma tuli pienestä reiästä pois. Vesi sai aikaan vastapaineen, joka kuulemma vahvisti hengitystä. Pulloon piti sitten puhallella kolmesti päivässä kolme kertaa viiden puhalluksen sarja. Minä aikani puhaltelin, ja sitten pyysin tuomaan kotoa nokkahuilun ja nuotteja. Eihä se niin tehokasta ollut kuin pulloon puhaltaminen, koska vastapainetta ei ollut, mutta paljon mukavampaa. Minä sitten ovet kiinni soittelin mitä sattui nuottikirjasta löytymään. Kait se pelkkä puhalluskin jotain hyvää teki. Vanha lukioaikainen kaverini on musiikkimiehiä. Kerroin hänelle tapahtuneesta. Hanski komensi minut kaivamaan klarinetin esille. Tiesi, että soitin sitä vuosia sitten soittokunnassa. Tiesin, että naama ei pidä puhaltaa alttoa, joten ei muuta kuin yrittämään b-pillillä. Ja voi hittolaine sentää, olisi Rokan Antti sanonut. Sehän oli tajuttoman mukavaa. Ja jotenkin onnistuin vielä löytämään tekemisen rentouden, kun huomasin homman olevan pääosin lihasmuistissa. Vaan kyllä osaa huonokeuhkoiselle olla puhaltaminen rankkaa. Varttitunti, ja t-paita alkoi kastua. Otsa oli hiessä jo paljon aikaisemmin. Mutta ei se mitään, harjoituksia tullaan varmasti jatkamaan pitkin talvea.
Ja hiki tuli kyllä jo aiemmin päivällä. Ruokalistalla oli pastan
kana-tomaatti-yrttikastike
400 g broilerisuikaleita
1 prk paseerattuja tomaatteja
2 valkosipulin kynttä
1 chilipalko
öljyä
1 tl sokeria
1 tl kuivattua basilikaa
1 tl suolaa
1 tl mustapippurirouhetta
Pyöräytä broilerisuikaleita pannulla sen verran, että pinta menee kiinni. Siirrä suikaleet sivuun. Kuumenna loraus öljyä pannulla. Kuullota suikaleiksi silputtua valkosipulia öljyssä sitä kuitenkaan ruskistamatta. Jos valkosipuli pääsee ruskistumaan, ei maku ole enää hyvä. Hämmentele hieman, niin maku tarttuu öljyyn. Poista valkosipulisilppu pannulta. Tee samoin pieneksi silputulle chilille, josta on siemenet poistettu. Lisää basilika ja kuumenna sitä hetki öljyssä. Lisää viipaleiksi leikatut tomaatit ja purkin neste. Mausta sokerilla, suolalla ja pippurilla. Lisää joukkoon kanasuikaleet. Sekoita hyvin ja anna hautua pienellä tulella parikymmentä minuuttia. Tarjoile pastan kera. Pöytää vielä parmesan-juustoa, niin ateria on valmis.
Äiskälle ja Juniorille tein omat chilittömät versiot. Juniori totesi, että tosi hyvää. Äiskä rankeerasi asteikollaan kakkosluokan ruuaksi. Anki oli kylässä ja ihan hyväksi totesimme. Vaan makunautinnon kannalta olisi varmaan ollut ihan sama, vaikka kanan olisi korvannut selluloosalla. Tulisuus peitti alleet kanan maun tosi tehokkaasti. Vaan sillä tavalla oli odotusten mukainen eväs, että voin joskus tehdä toistekin.
Mukavaa, että terveys on palaamassa! Olisi mahtavaa, jos sairaudesta "palkkioksi" löytäisit soittamisen ilon uudelleen. Täältä toivotellaan sopivaa nuottia ja puhuria! Pirjo
VastaaPoistaSairaana ollessani taisin tajuta, mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että ota aikaa itsellesi.
PoistaOlipa upeaa lukea viikon aikana kirjoittamasi tarinat. Toipuminen tuntuu olevan hyvällä mallilla ja viimeistään nämä puhallusharjoituksesi vahvistivat asian. Onhan se mukavampaa puhaltaa klarinettiin kuin vesipulloon sekä omaksi että muitten iloksi! Toivottavasti Äiskän ja Juniorin korvat kestävät..:)
VastaaPoistaJunioria ei paljon kotona näy ja vaimo hyräilee mukana, eli näiltä osin homma hallinnassa.
PoistaIhana kun oot linjoilla taas!
VastaaPoistaVähän kerrassaan tässä yritetään palailla.
Poista