Pitkäperjantai - pitkä perjantai

On se jännää, miten suhtautuminen kaikkeen ympärillä tapahtuvaan muuttuu elämäntilanteen mukaan. Nuorempana tuli odotettua kaikenlaisia juhlapyhiä. Vierailtiin kavereiden tai sukulaisten luona, tai sitten järjestettiin kotiin juhlia. Mukavaa yhdessä oloa. Hyvää ruokaa, seurustelua, joskus vähän väittelyäkin, silloin tällöin ilta saattoi mennä lauluksikin. Aina löytyi porukasta kaksi tai kolme soittotaitoista ja muut lauloivat minkä osasivat. Eikä käy kieltäminen, välillä nautittiin ruokajuomana jotain muutakin kuin maitoa. Se oli sitä surutonta nuoruusaikaa, ja Niinistö kansanedustaja vain. Nykyään on hieman toisin. Ensinnäkin ei oikein jaksa innostua mistään juhlasta. Minusta olisi ihan paras, kun pitkät pyhät vain menisivät nopeasti ohi. Nimittäin pyhien jälkeen tulee taas Äiskälle avustaja ja koittaa huilihetki. Ja muutenkin, Äiskän sairastumisen jälkeen nuo kutsutkin ovat aika paljon vähentyneet, ja vaikkeivät olisikaan, niin oma hankaluutensa on siinä lähtemisessä. Toispuoleisesti halvaantuneen afaatikon kanssa lähteminen on ihan oma juttunsa. 

Tänään on kuitenkin ollut oikein mukava pitkäperjantai. Vanhin poika tuli 6-vuotiaan tyttärensä kanssa pääsiäisen viettoon. Toimintaa ja tarinaa onkin sitten riittänyt koko päiväksi. Kyllä on mukavaa olla isoisä, tai ukko, niin kuin meillä Etelä-Karjalassa sanottiin. Ja erityisesti Äiskästä säteilee iso ilo, kun hän katselee ensimmäisen lapsenlapsensa touhuja. Ja touhuaa itse mukana sen minkä pystyy. Pääsiäiseen liittyy kaikenlaisia syötäviä juttuja - onhan se paaston päättymisen aikaa. On pääsiäismunia, suklaapupuja, suklaatipuja jne. Onneksi ei kaupoissa vielä myydä suklaamarsuja, vaikka marsun jo pääsiäiskortissa bongasinkin. Meillä ei ollut tänään ruokalistalla lammasta, vaan 

Suklaapupu

1 jänis (en tiedä, antoiko kollega kokonaisen jäniksen, mutta lihat painoivat 1,5 kg) paloiteltuna

1,5 dl oliiviöljyä

1 kuorittu ja murskattu valkosipulin kynsi

2 kpl keskikokoisia sipuleita

2 sellerin vartta silputtuna

1 porkkana, kuorittuna ja viipaloituna

1/2 tl jauhettua neilikkaa

1/2 tl kardemummaa

1/2 tl cayennepippuria

1,5 dl portviiniä

150 g morcillo-makkaraa (Tapolan musta makkara on eräs morcillon variaatio)

60 g tummaa leivontasuklaata

3/4 dl vehnäjauhoja

1 l lihalientä

1/2 rkl karkeaa suolaa

1 1/2 rkl tuoretta silputtua timjamia

Paloittele jänis. Kuumenna öljy pannulla ja paista lihoja noin kaksikymmentä minuuttia. Kääntele välillä ja lopuksi siirrä lihat sivuun odottamaan. Älä poista öljyä pannulta, vain lihat. Kuullota öljyssä silputtuja sipuleita ja valkosipulia kymmenisen minuuttia. Lisää pannulle selleri, porkkana, neilikka, kardemumma ja cayenne. Lisää myös portviini. Hauduta niin kuan kunnes viini on haihtunut pannulta. Palastele makkara joukkoon ja hauduttele hetkinen. Lisää suklaa ja hämmentele kunnes suklaa on sulanut, ripottele jauhot joukkoon ja kuumenna koko ajan sekoitellen vielä minuutin verran. Lisää noin puoli litraa lihalientä ja suola. Anna kiehahtaa. Vähennä lämpöä ja hauduta 25 minuuttia silloin tällöin sekoittaen. Jos seos alkaa muuttua liian kiinteäksi, lisää lihalientä. Lisää lihapalat. Jos käytät kokonaista eläintä, niin lisää tässä vaiheessa myös maksa, munuaiset ja sydän pannulle - paloiteltuina. Keitä mahdollisimman pienellä teholla tunti ja 15 minuuttia. Sekoittele silloin tällöin ja lisää tarpeen vaatiessa lihalientä tai vettä. Kun kastike alkaa keittämisen loppupuolella sakeuta sopivasti, tarjoile se pastan kera. Ennen pöytään nostamista ripottele pinnalle timjamisilppu. Ei se maussa isommin tunnu, mutta on nätimmän näköinen!

Hyvää äänin 6 - 0! Äiskän asteikolla meni toisen luokan ruuaksi. Äiskä itsekin yllättyi. Juniori totesi, että tee iskä ihmeessä joskus toistekin. Ja kaverinsa, parikymppinen nuorimies, pyysi reseptiä! Kiitos Robert jäniksestä.