tiistai 1. toukokuuta 2012

Valpurin päivänä 2012

Oltiin illalla Äiskän kanssa lankomiehen luona vappujuhlissa. Kaikilla oli mukavaa. Minä sain nauttia kohtuudella viiniä. Ja mikä parasta, naiset ottivat Äiskän mukaan: No tytöt, eiköhän lähdetä parvekkeelle tupakalle. Ja vaikkei Äiskä poltakaan, niin niin vain hänet myös partsille auttoivat. Tuntui tosi hyvälle seurata, kun Äiskä sai olla aidosti akkojen jutuissa mukana. Ja silti iski aamulla pienessä pohmelossa katkeruus salakavalasti pintaan, kun en ollut varovainen. Miksi hemmetissä tässä näin piti käydä. Ensin koko ilta ikään kuin käsijarru päällä, että pystyy Äiskästä huolehtimaan. Ja sitten ei edes aamulla saa nukkua kerran vuodessa krapulaansa pois. Nimittäin, kun Äiskä nykäisee, että nyt ylös, niin silloin noustaan kanssa. Ei kannata ryhtyä arvailemaan, kuinka kiire toisella on sinne vessaan. 

No eipä siinä mitään. Harmitus hävisi, kun lapset pölähtivät puolen päivän jälkeen keittiöön. Nyt tehdään isä yhdessä ruokaa. Olihan asiasta jo aiemmin sovittu, mutta jotenkin tänään saavutimme sellaisen toisistamme välittävän yhteisen tekemisen hengen, että alkoivat velatkin tuntua saataville. Pääruuaksi valmistimme

Kalatäytteisiä kreppejä

kreppitaikina
5 dl maitoa
2 munaa
2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl ohrajauhoja
3/4 tl suolaa
2 rkl öljyä

täyte

600 g savulohta
4 kovaksi keitettyä munaa
pippurituorejuustoa
1 rkl tilliä (kuivattua)

Vatkaa taikinan ainekset sekaisin ja siirrä sivuun turpoamaan siksi aikaa, kun teet täytteen. Poista kalasta ruodot ja silppua pieniksi palasiksi. Murskaa munat joukkoon. Lisää tilli ja sekoita hyvin. Paista kuumalla pannulla rasvassa taikinasta ohuita kreppejä (en ymmärrä miksi suolaisia lettuja pitää sanoa krepiksi? Vissiin hienompaa. Minulle tulee mieleen vain kreppipaperi, jota käytettiin 60-luvulla koulussa virpovihtojen koristeluun.). Laita valmis kreppi lautaselle, sivele sen pinnalle tuorejuustoa. Ja sitten reilusti muna-kanamössöä täytteeksi. Rullaa torvelle ja tarjoile.


Minä ja Mari tykättiin. Juniori ja Äiskä söivät ilman kommentteja. Tosi täyttäviä olivat. Reseptin alkuperäinen ohje löytyy kirjasta K-Supermarketin kesäherkut. Tarkemmat julkaisutiedot ovat kadonneet. Reseptiä vähän fiilasin itselleni sattuvammaksi.

Tuttavalta olin ostanut vappua varten perunapiiraita, joiden kaveriksi Mari valmisti lohimoussea. Juniori söi moussen tosin kreppien lisäkkeenä. Soveltui siihenkin tosi hyvin, vaikka minä ja Mari tykätään enempi piiraan päällä syötynä.

Ja jälkiruoka oli tämän kerran spesiaali. Ei kannata kokeilla, ellei ole tottunut mausteisiin ruokiin.

pekonihabanerot

8 kpl hollantilaisia habaneroja (Lidlissä myyvät, eivät ole niitä ihan kaikkein tulisia)
Valion Mustaleima emmentalia
ohuita pekonisiivuja

Laita kumihanskat käteen. Halkaise habanerot ja poista siemenet. Täytä sisus juustolla ja laita puolikkaat taas yhteen. Pyörittele pari pekonisuikaletta ympärille. Paista 225 asteisessa uunissa 10 - 15 minuuttia eli kunnes juusto sulaa ja pekoni alkaa käpristellä.

Nautiskele hyvässä seurassa. Ruokajuomana piimä, jugurtti tai maito hyviä. Mari söi puolikkaan. Vaikeni varttitunniksi, kunnes vihdoin totesi: oli aika tulinen, ihan tuli hiki päähän. Minulle sama reaktio ilman vaikenemista. Ja varttitunnin kuluttua piti vielä santsata yksi kokonainen lisää. Ei maistunut enää läheskään niin tuliselle kuin ensimmäinen.

3 kommenttia:

  1. Hurjan hyviä reseptejä taas, Iskä! Voisinpa pekonihabaneroja vääntää tuossa viikon loppuna kun on aikaa huomattavasti enemmän
    Voisin pyytää ystävät syömään ja jälkiruuaksi voisin tehdä jotain hyvvää
    Ehdota sinä jotain hyvää jälkiruokaa,panen sen sitten korvan taakse

    VastaaPoista
  2. Tee hyvä ihminen ensin jokunen pekonihabanero itsellesi kokeeksi, ellet tosiaan ole TULISEN ruuan konkari.

    Jälkiruuaksi mustikkaräättiä ja vaniljakastiketta.

    Tai sitten mustapippuriananaskastiketta ja vaniljajäätelöä.

    VastaaPoista
  3. Pekonihabanerot on ihan pakko kokeilla! Veikkaan, että niihin tulee himo...

    VastaaPoista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.