Enemmän kuin valkosipulia

Minut tunnetaan aika monessa yhteisössä siitä, että jään suustani kiinni mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Vasta viime viikolla Mari oli käymässä kotona ja totesi minulle, kun olin kauppaan lähdössä, että älä sitten jää sinne suustasi kiinni! Lupasin käydä nopeasti ja ihmettelin, että mistä moinen ajatus. No kun sinä iskä tunnet kaikki ja jäät sitten niiden kanssa tarinoimaan. Totta toinen puoli, mutta vain toinen. Se toinen puoli on sitä, että käyn aikalailla samoissa paikoissa. Tietysti silloin tulevat ihmisetkin tutuiksi. Minä kun tykkään tarinoida tuttujen kanssa. Siinä saa ikään kuin enemmän. Niin kuin nyt tuo otsikon valkosipulijuttukin. Joensuussa on monena vuonna järjestetty syksyllä valkosipulitapahtuma. Olen ostanut aina samalta myyjältä vuoden valkosipulit kerralla. Tänä vuonna ei erillistä tapahtumaa järjestetty, vain yleinen sadonkorjuumarkkinatapahtuma. Yllätyksekseni ei tuttu myyjä ollutkaan paikalla. Soitin, että missä sitä ollaan? Tuletteko vasta jälkimmäiselle päivälle. Sain kuulla, että eivät tänä vuonna tule. Tarinoitiin puhelimessa puoli tuntia ja vaihdettiin vuoden aikana kertyneet kuulumiset. Toisillemme sinänsä täysin vieraat ihmiset! Ja valkosipulitkin saisin seuraavana päivänä. Tein tilauksen, vaikka tori oli täynnään myyjiä,  joilta olisin saanut varmasti ihan yhtä hyvää tavaraa. Mutta seuraavana päivänä torin reunassa tavatessamme meni taas se puoli tuntia tarinoidessa. Sain valkosipulit - ja niiden lisäksi olin jo vuosia sitten saanut yhden hyvän tuttavan lisää. Tuttuja ja ystäviä ei minulla ole koskaan liikaa.

Tänään sitten söimme valkosipulilla maustettua

Porsaan paahtokylkeä 

650 g porsaan paahtokylkeä (minä käytin Kotitilan Lihaa parhaimmillaan -blogikilpailuun saamaani Leppälän tilan lähettämää luomuporsasta)

1,5 dl soijakastiketta

3 dl sherryä

1 omena soseeksi raastettuna

3 rkl sinappiöljyä (varmasti joku muukin öljy käy)

2 rkl sokeria

parin sentin pätkä inkivääriä raastettuna

2-3 valkosipulin kynttä murskattuna

Leikka liha luiden välistä palasiksi. Pane kattilaan omenasose, inkivääriraaste ja murskattu valkosipuli. Lisää lihoja lukuunottamatta kaikki muut aineet. Kuumenna kiehuvaksi ja hauduta pienellä tulella kymmenisen minuuttia. Jäähdytä. Laita lihat marinoitumaan kastikkeeseen vähintään neljäksi tunniksi, mieluummin yön yli. 

Paista marinoituja lihoja 175 asteisessa uunissa puolisen tuntia. Nosta lämpö 225 asteeseen ja paista vielä puoli tuntia. Kummassakin vaiheessa sivele aina välillä lihoja marinadilla. Tarjoile vaikka riisin ja salaatin kera.

Hyvää äänin 3 - 0. Äiskän asteikolla kolmannen luokan ruokaa, mikä on tämäntapaiselle liharuualle melkoisen hyvin. Lihana voi käyttää myös lammasta, ja uunin voi korvat grillillä.

Iskän pieni sekainen keittiö

Tasan vuosi sitten makasin sairaalan teho-osastolla kuoleman kielissä, ja Mari päivitti blogikuulumiset. Kertoi, etten bloggaa vähään aikaan. Nyt on olo monin verroin parempi ja niinpä rohkenin vihdoin kertomaan, millaista on olla keuhkokuumeessa. Juttu löytyy Sinua en jätä -blogistani,  jota kirjoitan ET-lehteen. Käykää joutoaikoina lukemassa, mutta älkää ahdistuko. Mutta nyt asiaan. Viime talvena esiteltiin jossain vaiheessa jääkaappien sisältöjä. Viime viikolla Peggyn pieni punainen keittiö -blogin Peggy esitteli kotiaan. Lukiessani tuli mieleeni, että monikaan ei varmaan lukiessaan arvaa, kuinka pienessä keittiössä touhuilen. Niinpä päätin kopioida Peggyn idean ja esitellä keittiöni. Sen kalusteista vapaa lattiapinta-ala on noin 3x4 neliömetriä.

Tällä seinustalla on mikron yläpuolella kaappi, joka sisältää käytetyimmät keittokirjani ja joitakin leivontaan liittyviä purnukoita. Itse asiassa leivon erittäin harvoin.

 Tällä seinustalla on keittiöni parhaat työskentelytilat. Keittiökalusteet ostimme Äiskän kanssa keirrätyskeskuksesta 300 eurolla. Pienensin varmasti 100 neliön keittiöön tarkoitetuista kalusteista keittiöömme sopivat. Kiviset tasot on Äiskä työhommissaan joskus hankkinut. Vasempi yläkaappi sisältää kuivat raaka-aineet. Alakaappi ruuan valmistuksessa tarvittavat astiat. Jääkaapin vasemmalla oleva laatikosto kätkee sisäänsä aterimet ja muut vastaavat työkalut.

Hermokeskus. Hellan yläpuolella käytetyimmät mausteet. Tiskipöydän yläpuolella tavanomaisesti astiakaappi. Tilaa oli niin vähän, että astianpesukone on normaalia kapeampaa mallia. Ja helvetin kallis. Neljännellä seinustalla on ovi, joka johtaa yhdistettyyn olohuoneeseemme ja ruokailutilaan. Ruokapyötämme on esitelty postauksessa Pöytä on valmis.

Äiskä ehti suunnittelemaan kaiken ennen sairastumistaan. Ja minä toteuttamaan. Noin yleisesti ottaen, mitä olen kavereideni kanssa keskustellut, olen tullut siihen tulokseen, että yksi nainen suunnittelee sisustusratkaisuja enemmän kuin kaksi miestä ehtii toteuttamaan. No, minä ehdin kuitenkin toteuttamaan kaikki Äiskän suunnittelemat jutut ennen hänen sairastumistaan. Jokunen lista jäi uupumaan, mutta nyt olen niitäkin alkanut naputtelemaan paikoilleen. Viime aikoina tuo lopussa oleva kommentointi-ikkuna on ollut melko tiukasti kiinni. Tämä johtuu siitä, että olen yrittänyt saada yhtä hemmetin häirikkörobottia kuriin eli hiljenemään. Nyt ikkuna toimii ainakin tämän viikonlopun. 

Kaikesta huolimatta söimme tänään

Lampaan valkosipulisydäntä ja fenkolirisottoa

Näistä se syntyy

Valkosipulisydän

300 g eli pari lampaan sydäntä (myös muu sydän käy ihan hyvin)

2 valkosipulinkynttä murskattuna

2-3 rkl oliiviöljyä

suolaa 

mustapippuria

Poista sydämestä näkyvä rasva. Huuhtele sydän ja leikka se noin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Sekoita kaikki muut ainekset sydänviipaleiden kanssa samaan astiaan. Anna maustua varttitunti. Paista pannulla 4-5 minuuttia koko ajan lastalla käännellen. Tarjoile fenkolirisoton kera.

Fenkolirisotto

1 dl oliiviöljyä
puolikas sipuli, silputtuna
1/4 pienestä fenkolista, silputtuna
6 valkosipulin kynttä murskattuna
pieni purkillinen tomaattipyreetä
3 dl risottoriisiä

2 dl valkoviiniä
1 kasvisliemikuutio
1 tl mustapippuria
1 dl kermaa
vettä

Kuumenna oliiviöljy kattilassa. Lisää sipuli- ja fenkolisilppu, valkosipulimurska, tomaattipyree ja riisit kattilaan ja kuullota aineksia koko ajan hämmennellen kunnes sipulit alkavat olla läpikuultavia. Lisää murennettu liemikuutio ja pippuri. Kaada myös viini kattilaan. Keittele hiljakseen kunnes riisi on kypsää. Lisäile aina vähän kerrallaan vettä, jos alkaa mennä liian kuivaksi ja palaa pohjaan. Loppuvaiheessa lisää vielä loraus kermaa. Kun riisi on kypsää, tarjoile valkosipulisydänten kera.

Risotto normaalia kotiruokaa äänin 3-0. Äiskän asteikolla kolmannen luokan ruokaa. Sydän hyvää äänin 2-1. Äiskä suostui jälkiruualla lahjonnan jälkeen maistamaan yhden palan. Ymmärtääkseni ei ollut pahaa, mutta ajatus sydämestä sai Äiskässä puistatuksen aikaan!

Selittelyn makua

Kuten tässä kesän mittaan on käynytkin jo ilmi, olen ollut aika laiska täällä blogistaniassa. Alkukesä meni tosiaan kaikennäköisissä kiireissä ja lomaillessa, ja kokkailuja sekä juttuja niistä syntyi harvakseltaan. Kesän aikana siirryimme sitten kerran päivässä ruokailuun. Äiskä kokkaa Avustajan kanssa ja minä syön seuraavana päivänä töissä tähteitä - siis niitä, mitä on Äiskältä ja Avustajalta jäänyt. Junioria ei ruoka-aikana näy kotona kuitenkaan, syödään sitten mihin aikaan tahansa. Jos sattuu, että ollaan käymässä jossakin viikonloppuna kylässä, niin minun kokkailut saattavat jäädä pariltakin viikolta hyvin helposti. Nyt oli kuitenkin aikaa, ja ruokalistalla 

Keitettyjä perunoita, ihan tavallisia

Keitettyä turskaa norjalaisittain ja

Sandefjordsmör-kastiketta

Keitetty kala norjalaisittain, tällä kertaa turska

1kg kalaa

3 l vettä

2 tl merisuolaa

2 pullon korkillista etikkaa

4 laakerinlehteä

noin 10 kokonaista maustepippuria

Anna kalan lämmetä jotakuinkin huoneenlämpöiseksi. Pane kaloja lukuun ottamatta kaikki muut aineet kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Kun vesi kiehuu, ota kattila pois liedeltä ja lisää kalat veteen. Kalat kypsyvät nyt vedessä muutamassa minuutissa ja voit annostella ne perunoiden viereen lautaselle. 

Sandefjordsmör-kastike

2 dl kuohukermaa

250 g voita

ruukullinen lehtipersiljaa

1 sitruunan mehu

ripaus suolaa

ripaus maustepippurijauhetta

Keitä kerma kasaan siten, että sitä on korkeintaan puolet jäljellä. Vispaan voi joukkoon. Samoin sitruunan mehu. Mausta suolalla ja pippurilla. Juuri ennen tarjoilua silppua persilja kastikkeen pinnalle. Annostele kalan ja perunoiden päälle.

Minä en ole koskaan osannut tuota kaunista esille laittoa.

Kastike hyvää äänin 2 - 0. Kastike Äiskän asteikolla perunoiden kaverina kakkosluokkaa. Kalasta ei Äiskä nykyään tykkää missään muodossa. Minä tykkäsin tästäkin. Itse asiassa tuota kastiketta voisi suositella jouluksi lipeäkalallekin.

Läksiäishamppari

Marin kaveri sai opiskelupaikan Helsingistä. Muuttaa sinne viikonloppuna. Menestystä vain opintoihin. Tytöillä oli toiveena, että jos vielä olisi kerran voitu grillata tai laittaa meillä ruokaa yhdessä. Se kun on ollut yhteinen hauskuutemme jo vuosia. No kävihän se. Toiveena oli, että "lihaa, erikoista ja tulista". No enhän minä mitään erikoista osannut keksiä. Tavallisen ruuan ystävä kun olen. Hampurilaiset kuulemma kelpaavat. Niinpä nautimme eilen illalla

Chorizo-hampurilaisia Iskän tapaan 

(salaatin ohjeen nappasin Onko nälkä? -blogista.)

1,4 kg karkeaksi jauhettua sian kylkeä

2 prk tomaattipyreetä

35 g suolaa

3 rkl viinietikkaa

3 rkl tulista savustettua paprikajauhetta

1 valkosipuli

4 chiliä (käytin Aji cristalia, kaupan hollantilaisia saa laittaa varmasti enempi)

3 runsasta teelusikallista oreganoa

2 tl mustapippurirouhetta

6 kpl isoja hampurilaissämpylöitä 

Thousand islands -salaattikastiketta

salaattia

cheddar-juustoa viipaleiksi leikattuna

Murskaa valkosipulin kynnet. Poista chileistä siemenet ja pilko pieneksi silpuksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään hyvin. Anna taikinan vetäytyä huoneen lämmössä puolisen tuntia. Taputtele taikinasta kuusi pihviä. Pihvit voi toki taputella heti, mutta havaitsin niiden kestävän paremmin kasassa, kun saivat hieman vetäytyä. Sillä aikaa kun jauheliha odottelee vuoroaan, voi tehdä salaatin.

Limellä & inkiväärillä maustettu varhaiskaalisalaatti

1/2 varhaiskaali raasteena

peukalon kokoinen pala inkivääriä raastettuna

1 limen mehut

2 rkl omenaviinietikkaa

1 tl sokeria

ripaus sormisuolaa

Sekoita kaikki aineet ja anna maustua kylmässä hetki.

Kun kaikki on valmista, kypsennä pihvit joko grillissä avotulella tai hiilillä. Itse olen ihastunut tänä kesänä tuohon tulella kypsentämiseen. Kypsentäminen kannattaa tehdä pihvi tai korkeintaan kaksi kerrallaan. Ainakin minulta loppuvat kädet jo yhden pihvin jälkeen! Kun pihvi on lähes kypsä, heitä sämpylän puolikkaat sisäpinta alaspäin hetkeksi grilliin paahtumaan.

Lado hampurilainen kasaan lautaselle. Sämpylän puolikas, pihvi, juustosiivut, salaatti, kastike ja päällimmäiseksi taas sämpylän puolikas. Nauti.

Hyvää äänin 4 - 0. Äiskän asteikolla chilitön versio pääsi kakkosluokkaan!

Loma loppuu!

Se on sitten loma loppu. Mutta ei se mitään, maisteri Siiskosen loma loppui jo eilen. Mutta olipahan mukava loma. Ensinnäkin tämä oli moneen vuoteen ensimmäinen täyspitkä loma. Pätkätyöläiselle harvinaista herkkua. Toiseksi, hyvä reissu motskarilla Venäjällä. Tuli tavattua vanhoja pietarilaisia tuttuja reissun aikana eri paikoissa matkan varrella. Äiskäkin sai viettää mukavat kaksi viikkoa kuntolomalla Punkaharjun Kruunupuistossa. Vanhin poika vaimoineen ja tyttärineen kävi kylässä, samoin serkku-Tiina Norjasta. Ja pisteenä i:n päälle: viikko laatuaikaa Äiskän kanssa käytännössä kahdestaan. Huomenna kuitenkin töihin, ravinteliruuat on sitten tältä erää loppu. Arkiruokanamme oli tänään listalla

Potlohko antrealaisittain

2 l perunalohkoja

500 g sianlihaa (niskaa/kassleria tai lapaa)

2 tl suolaa

4 dl vettä

2 sipulia

10 kokonaista maustepippuria

Kuori ja lohko perunat sekä sipulit. Paloittele sianliha. Voitele uunivuoka. Pane vuokaan ensin perunoita, sitten lihat ja viimeksi sipulilohkot. Lopuksi vielä loput perunalohkot. Lisää mausteet ja vesi. Kypsennä 200 asteisessa uunissa 2 - 2 1/2 tuntia. Silloin kun menee putkeen, niin päällimmäiset ainekset ovat ruskistuneet rapsakoiksi, mutteivät palaneet. Tarjoile vaikkapa puolukka-porkkanaraasteen kera.

Hyvää perusruokaa äänin 2-0, Äiskän asteikolla kolmannen luokan ruokaa. Ulkona mittari näytti 27 astetta lämmintä ja täytyy myöntää, potlohko pääsee paremmin oikeuksiinsa, jos ulkona on 27 pakkasta. On sen verran tuhtia ja rasvaista evästä.