Ei huvita!

Tämä viikko on ollut jotenkin alavireinen. Töisssä vielä menee, mutta kotona tuntuisi kaikkein mukavalta ryhtyä viinan juontiin ja tupakan polttoon! Mutta eihän siitä noin mitään tule. Kun alavireisyydelle antaa vallan, se alkaa syödä miestä sisältä päin. Jostakin se on loppuviikkoon mennessä ilo pintaan revittävä. Joo, joo. Tiedän minä sen viinan juonninkin, se auttaa ihan yhtä vähän kuin vedenkin juonti. Eli sitäkään emme kokeile. Ja tupakasta on juuri päässyt eroon. 20 kiloa tuli painoa lisää lopettamisen jälkeen. Ei uskalla enää alottaa, koska hetken päästä taas pitäisi rimpuilla eroon. Ja polvet eivät enää kestä uutta painon nousua.

Mutta ruokaa pitää laittaa, vitutti tai ei. Tämänpäiväisen ohjeen nappasin Raisa Vuohelaisen (toim.) Eurooppalaisessa keittiössä -kirjasta (WSOY 1994). Alkuperäinen resepti puhui vasikanlihasta ja vasikan osista, mutta kun minulla nyt sattuu sitä lammasta olemaan, niin käytin sitä.

Lihakastike zurichiläiseen tapaan

400 g lampaan lihaa

200 g lampaan munuaisia

loraus ruokaöljyä

1 rkl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

1/2 tl valkopippuria

50 g voita

1/2 sipulia hienonnettuna

200 g viipaloituja herkkusieniä

ruilautus sitruunamehua

1 dl kuivaa valkoviiniä

1 dl lihalientä (minä laitoin teelusikallisen riistafondia ja desin vettä. Ihan hyvä tuli niinkin.)

2 dl kermaa

1 rkl perunajauhoja

kuivattua persiljaa

Liota munuaisia noin vuorokausi väljässä vedessä. Voit vaikka pari kertaa vaihtaa veden. Suikaloi liha ja munuaiset ja ruskista ne pienissä erissä pannulla kuumassa öljyssä. Sekoita suola ja pippuri jauhoihin ja lisää  seos lihojen joukkoon. Siirrä lihat syrjään.

Kuullota sipulisilppu voissa ja lisää herkkusienet. Lisää pannulle sitruunamehu, viini, lihaliemi ja kermaan sekoitettu perunajauho. Anna kastikkeen hieman sakeutua. Kaada liha- ja munuaispalat kastikkeeseen. Anna kiehua mahdollisimman pienellä teholla parikymmentä minuuttia. Ripottele pinnalle koristeeksi kuivattua persiljaa. Tarjoile vaikkapa lohkoperunoiden kera kuten minä tein. Myös röstiperunat sattuvat hyvin.

Hyvää äänin 4 - 1. Juniori ei maistanutkaan, kun näki sienet. Yllätys oli, että Mari, joka ei yleensä tykkää sienistä, tykkäsi tästä ruuasta. Äiskä luokitteli asteikollaan kakkoseen.

Maaliskuun teema

Äänestys on päättynyt. Niukkaakin niukemman voiton vei DDR eli maaliskuun teemamaa on edesmennyt Saksan demokraattinen tasavalta eli Itä-Saksa. Hieman minua ihmetyttää noiden äänien jakaantuminen hyvin voimakkaasti kahden maan kesken...

Näillä kuitenkin jatketaan.

Maaliskuu DDR
Huhtikuu Ranskalainen talonpoikaisruoka
Toukokuu Virolainen keittiö
Kesäkuu Saksalainen keittiö
Heinäkuu Georgialainen keittiö
Elokuu Namibialainen keittiö
Syyskuu Muncheniläinen keittiö
Lokakuu Suomalainen kotiruoka
Marraskuu Portugalilainen keittiö
Joulukuu  Venäläinen keittiö
Tammikuu Wieniläinen keittiö

Neuvostoliitto kaikki

Neuvostoliitto päättyi aikamoiseen sekamelskaan parikymmentä vuotta sitten. Minun Neuvostoliitto-teemakuukausi päättyi isoon sähellykseen. Tuli siis oltua loppuun saakka teemalle uskollinen. Neuvostoliitto-teeman ulkopuolelta innostuin tänään, tai oikeastaan jo eilen, leipomaan. The New York Times -sanomalehti julkaisi reilut pari vuotta sitten jutun manhattanilaisen Jim Laheyn leipomon leipomasta no-nead-breadista eli vaivaamattomasta leivästä. Menetelmä sai jauhopeukalot ympäri maailman innostumaan. Suomeksi nimi vakiintui kattilaleiväksi. Ei se sen leipominen yhtään vaivattomampaa ollut kuin tavan leivänkään. Ja piti touhussa kiinni paljon kauemmin. Mutta maku oli tosi hyvä, ja lisäksi amerikkalaisilta nettisivuilta löytyy tuhottomasti variaatioita.

kattilaleipä

(oudot, pilkuntarkat ainesmäärät johtuvat jenkkiläisten tilavuusmittojen muuntamisesta meikäläisiksi)

7,2 dl vehnäjauhoja

2 tl suolaa

1/4 tl kuivahiivaa

3,6 dl vettä (minä kyllä laitoin varmasti ainakin 5 dl ja tässä tuli ensimmäinen sählinki: ei meinannut taikina kestä missään leipomisen vaiheessa käsissä kun oli niin vetelää)

Sekoita kuiva-aineet astiassa. Lisää myös vesi ja sotke kädellä nopeasti. Älä vaivaa. Peitä kulho kalvolla ja laita tasalämpöiseen paikkaa 12 - 18 tunniksi - vaikka yön yli. Seuraavana päivänä kaada taikina runsaasti jauhotetulle pöydälle. Taputtele kuplat pois eli taikina melko littanaksi. Seuraavaksi kääntele taikinan reunat sisäänpäin, ikäänkuin laskostaisit vaikkapa nenäliinaa. Pane puuvillainen pyyheliina kulhon tai syvän lautasen päälle. Jauhota pyyheliina runsaalla jauhomäärällä. Karkeat ruisjauhot ovat hyviä tähän hommaan. Nosta taikinanyytti pyyheliinan päälle ja kääri pyyhe köntin ympärille. Anna kohota tasalämpöisessä paikassa pari tuntia. 

Laita kattila (jossa ei ole sulavia osia) uuniin ja uuni lämpiämään 225 asteiseksi. Kun uuni on saavuttanut tavoitelämpötilan, ota kattila uunista. Kumoa taikinaköntti kattilaan, kansi päälle ja takaisin uuniin. Paista kannen alla 30 minuuttia. Ota kansi pois ja paista vielä 15 - 30 minuuttia, jotta pinta saa kauniin ruskehtavan värin. Ota kattila uunista ja kumoa leipä johonkin jäähtymään.

Äänin 5 - 0 tosi hyvää, Äiskän asteikolla kakkonen.

Ja sitten se viimeinen Neuvostoliitto-teemaan kuuluva kokkailu. Hyvä ystäväni opiskeli 70-luvulla Neuvostoliitossa. Kysyessäni neukkuruuista hän mainitsi tattikeiton, jonka valmistukseen opastava häneltä saamani resepti oli varsin suurpiirteinen:

"Tattikeittoon keitetään tatit ja ryynit (riisiä, ohraa tai kauraa), sitten aikanaan ruskistetut porkkanat ja sipulit. Perunalohkot sekaan ja näön vuoksi punaista paprikaa. Maustevihanneksia ja ranskankerman kanssa piiloon."

Toinen sähläys sattui siinä, että eilen sulamaan ottamani tattipussi osoittautui tänään suolatuiksi rouskuiksi. Hirmuinen homma oli puolessa tunnissa poistaa suola, mutta onnistui viimein. Aikani reseptiä tuijotettuani päätin vielä virittää sitä lihalla. Kauppareissun jälkeen suoritettu kokeilu meni seuraavasti:

Neuvostoliittolainen tattikeitto (riittää varmasti kuudelle)

1,5 litraa vettä

1/2 l tatteja (pakastetut käy, ellei satu olemaan tuoreita käsillä. Ja niinkuin jo kerroin, myös sienet menevät.)

1 dl kokojyväkauraryynejä

2 porkkanaa

2 sipulia

3 perunaa

1 punainen paprika

auringonkukkaöljyä

1/2 tl mustapippuria

1 tl persiljaa

1 tl ruohosipulia

5 katajanmarjaa

1 tl suolaa

(100 - 150 g naudanlihasuikaleita)

(100 - 150 g poronkäristylihaa)

Pöytään ranskankermaa.

Kuumenna vesi kiehuvaksi. Käy muuten taloudellisimmin vedenkeittimellä. Laita ryynit pienellä tulella kiehumaan. (Jos käytät lihaa, ruskista suikaleet tässä vaiheessa kahdessa erässä nopeasti kuumalla pannulla ja lisää ne kattilaan.) Paista sienet pannulla öljyssä ja lisää kattilaan. Pilko sipulit ja porkkanat pieniksi ja kuullota pannulla öljyssä. Lisää ne kattilaan. Lohko perunat sopivan kokoisiksi ja lisää keittoon. Samoin paprika. Anna kiehua pienellä tulella kunnes kaikki kasvikset vaikuttavat kypsiltä ja pehmeiltä. Mausta ja tarjoile. Ranskankermaa lusikallinen keiton kaveriksi ja sekoitus. 

Kyllä oli hyvää. Äänin 5 - 0. Äiskältä edelleen kakkonen.

Neuvostoliitto-kuukausi päättyi tähän. Huomenna julkaisen ensikuun teemamaan. Vielä ehdit vaikuttaa.

Pikkuhiljaa helpottaa

Tänään oli sitten aidosti sellainen tunne, että kyllä tämä elämä tästä pikkuhiljaa helpottaa. Juniori lähti kolmen junalla Vantaalle kaverinsa luo viikonlopuksi. Minulla oli joitan jo kauan roikkuneita asioita mielessä, kun tultiin Marin kanssa samaan aikaan kotiin. Iskin Marin kouraan keittokirjan (Midi Vuorela (toim.), 2006, 40 kaupunkilaisten kauhanvarressa) ja sanoin:"Laittaisitko noita kirjolohinuudeleita sillä aikaa kun käyn asioilla. Minä voin sitten lenkittää koiran." "Käyhän se" sanoi Mari. Homma toimi oikein hyvin. Asiat tulivat hoidettua. Ruoka tuli tehtyä - oli vieläpä oikein hyvää. Ja lopuksi vielä Mari vaihtoi koiran lenkityksen keittiön siivoamiseen. Näin tämän täytyy toimia. Yhteistyössä.

Kirjolohi-nuudeliwokki (neljälle)
lähde: ym. kirja, reseptiä muokattu vain sen verran, kuin ruokakaapin sisältö on vaatinut.

2 l vettä
1 tl suola
250 g nuudeleita
300 g marinoituja lohisuikaleita 
2 tl currya
1 tl kuivattua korianteria ja toinen ruohosipulia
ruilautus sitruunamehua
maun mukaan soijakastiketta

Kiehauta nuudelit suolavedessä. Siirrä kattila sivuun. Ruskista lohisuikaleet paistokattilassa. Lisää curry, korianteri, ruohosipuli ja sitruunamehu. Valuta nuudelit ja sekoita ne lohisuikaleiden kanssa. Mausta soijakastikkeella. Tarjoile salaatin kera.

Hiton hyvää äänin 3 - 0. Ja Äiskän asteikolla kakkonen. Tehkää ihmeessä itsekin.

Noususuhdanne?

Yleinen taloudellinen tilanne taitaa lähennellä laskusuhdannetta. Toisin kuin perheen kulut! Äiskä sanoi joskus, että minä varmasti käyn vaa'allakin, jotta saan johonkin kirjoitella salaista tilastoa. Ja sitten tutkia sitä. En nyt sentään, mutta oikeilla jäljillä Äiskä oli. Olen viimeiset neljä vuotta tallentanut kaikki perheen maksamat laskut taulukko-ohjelmaan. Kuukausittain maksettujen laskujen kokonaissumma on tämän ajan kasvanut keskimäärin kahdeksan prosenttia vuodessa. Alkaa yksinhuoltaja-pätkätyöläisen taloudessa näkyä! Kyse ei toki ole pelkästään hintojen ja taksojen noususta. Neljä vuotta sittenhän lapset olivat 14- ja 12-vuotiaita. Ja sen ikäisten menot ovat aivan toisenlaiset kuin 18- ja 16-vuotiaiden. Ei kelpaa nykyään enää kahden kympin halpispuhelin! Vaikkakin meidän lapset tyytyvät tosi edullisiin ratkaisuihin. Ja mitä toisaalta olen näitä kuukauden ruokamenojakin seurannut, niin taidetaan nykyään  syödä hieman kalliimpaa sapuskaa kuin pari vuotta sitten. Joten näin loppukuusta ovat puuropäivät joskus ihan paikallaan. 

Olen jo aikaisemmin esitellytkin meillä silloin tällöin syödyn hirssipuuron, jonka resepti on otettu suoraan venäläisen hirssiryynipussin kyljestä. Tämänpäiväisen puuron resepti löytyi www.food.com:sta. En tiedä minkä maan reseptiikkaan kuuluu.

Hirssipuuro viidelle

4 dl hirssiryynejä eli kokojyvähirssiä

9 dl vettä

6 dl maitoa

2 tl kanelia (tasaisia lusikallisia)

1 1/2 rkl vaniljaa (tasaisia lusikallisia)

1 tl suolaa (korkeintaan ja tasaisia lusikallisia)

1 1/2 dl rusinoita

 pöytään hunajaa

Laita hunajaa lukuun ottamatta ainekset kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi. Pane kansi kattilan päälle ja käännä virta ihan pienelle. Hauduta/keitä pienellä tulella 25 minuuttia. Sekoita. Nosta kattila pöytään ja huuda porukat syömään. Hunajaa tai vaahterasiirappia pinnalle ja ruokajuomaksi kylmää maitoa.

Hyvää äänin 5 - 0. Äiskän asteikolla kolmonen.  Kuvan ottaminen oli unohtua!