Tauti jatkuu - DDR-perunakeittoa

Eilen kotona. Ei kuumetta. Tänään töihin. Puolen päivän jälkeen työterveyden kautta kotiin. Ei kuumetta, mutta takki ihan tyhjä.

Illalla ruokana 50-luvulla DDR:ssä yleisesti syötyä

perunakeittoa 

1 l vettä

8 keskikokoista perunaa

1 pss keittojuureksia

loraus öljyä

1 iso sipuli

2 rkl vehnäjauhoja

suolaa

2 kukkurallista tl paprikajauhetta

1/2 tl jauhettua muskottia

Laita kuoritut ja paloitellut perunat kiehumaan suolalla maustettuun veteen. Kun perunat alkavat pehmetä, lisää keittojuurekset. Kuullota sipuli paistinpannulla öljyssä ja lisää keittoon. Mausta paprikalla ja muskotilla. Sekoita vehnäjauhot noin desiin kylmää vettä ja lisää keittoon. Kuumenna kiehuvaksi. Tarjoa.

Syötävää perusruokaa äänin 5 - 0. Äiskän asteikolla kolmonen ja ihan vähän päälle.

Ps. Alkuperäinen resepti käytti jotain itä-saksalaista juurespakettia, jossa juurekset ovat tuoreita. Ne keitetään perunoiden kanssa paloiteltuna. Poikkeuksen tekee joukkoon kuulunut mukulaselleri. Se keitetään kokonaisena ja otetaan pois keitosta, kun on kypsää. Halkaistaan kahtia. Toinen puoli murskataan siivilän läpi ja sekoitetaan kuullotetun sipulin kera sipulin kuullotuspannulla. Lisätään jauhot ja sekoitetaan. Kostukkeeksi lisätään kattilasta keitinvettä. Saadaan aikaiseksi sakea kastike, jolla sitten koko keitto suurustetaan. Toinen puoli sitten kuutioidaan ja paistetaan pannulla hienoksi hakatun tuoreen persiljan kera ja tarjoillaan keiton kaverina paahtoleivän päällä. En jaksanut hifistellä tätä jälkikirjoitusosaa, vaan oikaisin vähän.

Reseptin lähde: Ute Scheffler, Alles Soljanka oder wie? Das ultimative DDR-Kochbuch  1949 - 1989, Leipzig, 2000 

Derkku-gulassia ja kuumeilua

Äiskä on ollut kolme ja puoli vuotta sairaana ja minä kolme vuotta omaishoitajana. Aina välillä on tullut ajateltua, miten tärkeää on pysyä terveenä ja hyvässä fyysisessä kunnossa. No kunto nyt on mitä on, mutta terveenä olen kestänyt. Viime perjantaihin saakka! Vanhimmainen tuli perheensä kanssa perjantaina alkuillasta puistattava kuume kroppaani loppuillasta. Aamut ovat ihan ok, mutta kun kuume ylittää puolenpäivän maissa 37,5, niin alkaa vauhti hyytymään. Sinänsä tosi hieno viikonloppu. Äiskä on saanut olla rakkaan lapsenlapsensa ja vanhimman poikansa sekä tämän vaimon kanssa. Minä enemmänkin lepäilin. Ja kyllä silmä lepäsikin, kun näki Äiskän tyytyväisyyden.

Sen verran kuitenkin jäi minulle, että kun muut aktiivisesti touhusivat, minä pikkuhiljaa värkkäsin ruuan. Kaikkien maiden ruokakulttuurissa on omat muoti-ilmiönsä, jotka heijastelevat elettävää aikaa. Suosikkiruokia myös tulee milloin mistäkin.50-luvulla perustettiin Varsovan liitto ja kommunistisen blokin maista tuli DDR:n eli Itä-Saksan veljesmaita. Veljeksiltä sitten opittiin kaikenlaista myös keittiössä. Unkarilaisilta derkut oppivat gulassin. Unkarilaisesta gulassista ddr-versio eroaa ainakin siinä, että aitoon unkarilaiseen gulassiin ei koskaan laiteta jauhoja.(vrt. Raholan syötävät sanat, gulassi) Ja variaatiota on lukuisia. Niinpä DDR-keittokirjassanikin oli 50-luvun Itä-Saksasta kaksi eri versiota. Toisessa perunat keitettiin gulassin mukana ja toiseen ei niitä laitettu ollenkaan. Minä risteytin nämä ohjeet: laitoin ilman perunoita-gulassiin perunoita mukaan tuomaan ruokaisuutta. Lisäksi yleisön pyynnöstä lisäsin valkosipulia, joka ei tähän ohjeeseen kuulunut. Summa summarum:

Gulassi DDR:n tapaan  (riittää kahdeksalle)

700 g karjalanpaistilihoja (eli puolet nautaa ja puolet sikaa)

100 g margariinia

2 isoa sipulia

3 rkl vehnäjauhoja

suolaa (minä laitoin 1 rkl venäläistä vuorisuolaa)

paprikaa (minä laitoin valmistusvaiheessa 2 rkl ja lopussa maun tarkistuksen yhteydessä toiset 2 rkl)

6-8dl vettä

2-3 tomaattia (laitoin reilusti neljä, kun oli noita syöjiäkin)

250 g paprikaa (laitoin kaksi isoa punaista)

14 keskikokoista perunaa

pieni purkillinen smetanaa

Puolita paistilihakuutiot. Sulata margariini vähintään viiden litran kattilan pohjalla. Paista lihat kuumassa rasvassa umpeen. Voit vaikka vähän ruskistaakin. Lisää hienoksi silputut sipulit, suola, jauhot ja paprikajauhe. Pyöräytä nopeasti sekaisin. Lisää pari desiä vettä. Hauduta, kunnes alkaa mennä sakeaksi. Lisää pari desiä vettä. Hauduttele kaikessa rauhassa. Kuori ja pilko pikkuhiljaa perunat kuutioiksi sekaan. Kuutioi myös tomaatit ja siemenistä puhdistetut paprikat. Lisää ne joukkoon. Lisää pari desiä vettä. Minä haudutin tunnin, ja liha jäi purkkalihaksi. Eli hauduttele kunnes alkavat lihat pehmenemään. Lisää vähän vettä, jos alkaa mennä liian sakeaksi. Tarkoitus on kuitenkin, että lopputulos olisi keiton ja padan välimuoto. Lopuksi lisää tarpeen vaatiessa paprikaa ja suolaa. Jos käytät valkosipulia, kuten minä, niin tässä vaiheessa voi lisätä ne murskattuna. Aivan viimeiseksi lisää pieni purkillinen smetanaa ja kuumenna. Tarjoile.

Äänin  6 - 1 hyvää. Äiskä ei tykännyt purkkalihasta, vaikka muuten taisi olla ihan hyvää.

Reseptin lähde: Ute Scheffler, Alles Soljanka oder wie? Das ultimative DDR-Kochbuch  1949 - 1989, Leipzig, 2000

Omiinsa tyytyväinen (DDR)

On se vaan ihme, miten pienestä voi tulla iloiselle mielelle. Eilen Mari oli poikkeuksellisesti kotona koko illan. Juniori pesi täysin oma-alotteisesti vajaan koneellisen  omia pyykkejään (hyvin miedosti huomautin, että ensi kerralla kone täyteen).  Tuli vielä kahdeksan jälkeen kotiin, vaikka lupa oli olla huomattavasti myöhempään! Minä sitten olinkin koko loppuillan niin tyytyväinen kuin vain ihminen voi olla - ja nukuin yöni sikeästi kuin tukki. Elämä on pienestä kiinni.

Jos olin minä eilen ja viime yönä tyytyväinen, niin Äiskä on sitten ollut tänään liekeissä aamusta alkaen. Vanhimmainen nimittäin tuli illan suussa perheineen Helsingistä käymään. Ja mukana ensimmäinen lapsenlapsi, 4-vuotias pojantytär, joka antoi olemassa olollaan pahimpina aikoina Äiskälle voimia nousta sairasvuoteelta jatkamaan elämää. Kun elämällä oli tarkoitus, lapsenlapsen mummontarve, oli motivaatiokin kuntoutumiseen aivan omaa luokkaansa.

Kiirettä on sitten riitänytkin. Ensi viikon ruokalistan teko jäi vähän myöhään. Töiden jälkeen hirmulla kiireellä seuraavan viikon suunnittelu, kauppalistan teko ja kaupassa käynti. Ruuan laittoon pääsin 18.10 ja vieraat tulivat 18.40. Onneksi ruoka oli nopeaa ddr-läistä perusruokaa.

Sadah pilau (riitti hyvin seitsemälle. Ja ruuan nimi kertoo, että taitaa olla joku internatsionaalisen yhteistyöretken tuliainen. Ei kovin saksalainen nimi.)

2 sipulia
1 dl öljyä
500 g risottoriisiä
1 tl suolaa
200 g pakasteherneitä
125 g rusinoita
pöytään kookoshiutaleita
(noin 700 g krakovanmakkaraa)

Kuumenna 3/4 desiä öljyä pannulla. Lisää riisit ja kuullota 5 - 10 minuuttia eli kunnes alkavat muuttua valkeasta kirkkaiksi. Lisää pannulle puolisen litraa vettä, suola, rusinat ja herneet. Jätä kannen alle kiehumaan pienellä teholla. Kuori ja viipaloi sipulit renkaiksi. Kuumenna toisella pannulla loppu öljy ja kuullota sipulit, mutta älä ruskista. Minä omasta päästäni lisäsin vielä nuo makkarat. Pätkin sentin pituisiksi palasiksi ja ruskistin nopeasti pannulla. Välillä maistele riisiä. Jos alkaa vesi loppua ja ovat vielä kovia, lisää vähän vettä. Kun riisi on kypsää, tarjoile koko komeus. Pöydässä sitten jokainen voi tupsutella reilusti kookosraastetta riisin ja sipulien päälle.

Äänin 7 - 0 tosi hyvää. Tosin Äiskän asteikolla kolmonen.

PS. Iskä kokkaa -blogin virallinen Eurovision laulukilpailun edustaja on udmurtin kielellä laulava venäläinen Buranovskie babuski - Бурановские бабушки.

Reseptin lähde: Ute Scheffler, Alles Soljanka oder wie? Das ultimative DDR-Kochbuch  1949 - 1989, Leipzig, 2000

Nuorison ihmettelyt (DDR)

Nuoriso on kovaa ihmettelemään. Ihmettely syntyy monista syistä. Viikonloppuna Juniori opetteli yhden tavan. Kerrottakoon se tässä vihjeeksi muidenkin jälkikasvulle: Kun vanhemmat eivät ole kotona, kutsu kavereita kylään. Anna kaikkien otta vapaasti valokuvia illan aikana. Kaverit voivat niitä sitten ylpeänä facebookissa julkaista. Kun sitten isä tai äiti tietävät viikonlopun tapahtumista enemmän kuin olet kertonut, voit olla yllättynyt, että mistä ihmeestä se oikein tietää. Sinänsä olen kerrankin oikein hyvillä mielin, että kaikki touhuaminen on kerrankin kestänyt sovituissa rajoissa. 

Tänään sitten aloitimme DDR-teeman toteuttamisen. Kaikki teemaan liittämäni ruoka ei ole itä-saksalaista eikä edes saksalaista. Se on kuitenkin ruokaa, jota on yleisesti syöty DDR:ssä. Esimerkiksi borsh-keitto on venäläinen ruoka, mutta hyvin yleisesti sosialistisessa Itä-Saksassa syöty. Läntisessä Saksassa se on enimmäkseen ravintola-alan ammattilaisten tuntema erikoisuus. Me söimme kuitenkin tänään perunoita ja

porsaanlihaa olutkastikkeessa, ohje jossain määrin muokkautunut puutteellisen kielitaidon takia

(lähde: Ute Scheffler, Alles Soljanka oder wie? Das ultimative DDR-Kochbuch  1949 - 1989, Leipzig, 2000)

400 g porsaanlihasuikaleita

3 sipulia

1/2 l ruskeaa kastiketta valmiskastikeaineksista (siis pussillinen sitä ruskeakastikejauhetta ja puoli litraa vettä)

2,5 dl pils-tyyppistä olutta

1 rkl perunajauhoja

suolaa

mustapippurirouhetta

2 isoa valkosipulinkynttä

vähän vettä

vähän ruokaöljyä

Ruskista lihasuikaleet kuumalla pannulla tilkassa öljyä. Mausta lihat suolalla ja pippurilla. Lisää hienoksi puristettu valkosipuli. Pienennä lieden tehoa. Lisää sipulisilppu. Kuullottele hetki. Lisää ruskeakastikeaines ja sen jälkeen vähän kerrassaan puoli litraa vettä. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää olut. Anna kiehua pienellä teholla sellaiset viitisentoista minuuttia kasaan. Lisää kylmään vesitilkkaa sekoitettu perunajauho. Kuumenna kiehuvaksi. Tarjoile perunoiden kera.

Hyvää äänin 5-0. Äiskän asteikolla kolmonen. Kuva jäi ottamatta, koska kamerasta oli virrat lopussa.

Vanhat trukkijätkät tykkäävät makaronista

Onpahan viikonloppu takana. Tämäkin juttu piti julkaista jo perjantai-iltana hieman toisella teemalla. Oltiin kuitenkin veljmiehen viisikymppisillä Lappeenrannassa koko viikonloppu. Meni sitten lähtöhässäköiden kanssa vähän kiireeksi eikä ehtinyt kirjoitella. Meillä kun tuo ajan käsite on Äiskän sairaudesta johtuen hieman erilainen kuin muilla. Mutta eipä siinä mitään, törmättiin mielenkiintoiseen sattumaan. Käytiin nimittäin maisteri Siiskosen luona kylässä samalla reissulla. Maisteri kyseli etukäteen, että onko ruokatoiveita. Kun ei meillä ollut, niin lupasi laittaa makaronihöttöä! Eipähän siinä mitään. Minä laitoin perjantaina perheelle siskonmakkarapastaa. Lauantaina oli aikamoinen yllätys tutustua maisteri Siiskosen makaronihöttöön! Niinpä tänään kaksi reseptiä kerralla, joista toinen on poikkeuksellisesti sellainen, etten ole ollut millään tapaa sen valmistuksessa mukana.

1. Siskonmakkarapastaa (reseptin lähde: Maku-lehti 4/2011)

400 g siskonmakkaroita

2 dl ruokakermaa

1/2 pss (=100 g) pakasteherneitä

1/2 pss (=100 g) pakastemaissia

1/4 tl suolaa

1/4 tl mustapippuria

5 dl makaronia (ohje sanoi 300 g nauhapastaa)

1 dl parmesaaniraastetta

Purista makkarat kylmälle pinnoitetulle paistinpannulle. Kuumenna ja sekoittele samalla siten, että makkara muuttuu raemaiseksi eikä jää isoiksi kökkäreikse. Kypsennä noin viisi minuuttia. Kaada makkarat tiheään siivilään (ylimääräinen rasva valuu pois). Pyyhkäise pannu talouspaperilla. Kumoa makkarat takaisin pannulle. Lisää kerma, herneet, maissit ja mausteet. Kuumenna ja anna kiehua pienellä teholla viitisen minuuttia. Keitä makaronit kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta. Kaada kastike ja juustoraaste makaronien sekaan ja sekoita. Tarjoa.

4 - 0 hyvää. Äiskän asteikolla kakkonen.

2. Maisteri Siiskosen musta makaronihöttö (reseptin lähde jossain historian hämärässä)

400 g jauhelihaa

1/2 pss (=100 g) pakasteherneitä

1/2 pss (=100 g) pakastemaissia

soijakastiketta

jauhelihamaustetta (sellaista, mikä sisältää cayennea)

sitruunapippuria

tummaa siirappia

5 dl makaronia

Laita makaronit, herneet ja maissit kiehumaan samaan veteen. Lisää keitinveteen reilu loraus soijakastiketta. Ruskista jauheliha kuumalla paistinpannulla. Minä aina korostan tuota kuumalla pannulla, sillä liha tulee keitettyä omassa nesteessään, jos pannu ei ole riittävän kuuma. Mausta jauheliha runsaalla jauhelihamausteella. Kun makaronit ovat kypsiä, valuta vesi pois. Lisää kattilaan ruskistettu jauheliha,  vielä loraus soijakastiketta, toinen loraus tummaa siirappia ja kunnon tupsautus sitruunapippuria. Sekoita ja tarjoile.

Tätä reseptiä en ole itse kokeillut, mutta oli niin helkkarin hyvää maisteri Siiskosen tekemänä, että piti jakaa ilosanoma mahdollisimman nopeasti maailmalle. Hyvää äänin 3 - 0 ja Äiskän asteikolla meni kakkoseen, että helähti.