sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Mahtava viikonloppu ja uusia innostuksia

Olipahan mukava viikonloppu. Pesoset kävivät. Naiset värkkäsivät Marille ihan mahtavan hienon vanhojentanssipuvun. Ja minä Pesosen kanssa vähintään yhtä mahtavia makkoroita. Niinhän sitä sanotaan, että ei pidä höperöä yllyttää. Minun tapauksessani yllytykseksi voidaan laskea myös prosessin opettaminen. Oli nimittäin niin mahtavan haasteellista ja hienoa touhua, että pitää tehdä joskus ihan itsenäisestikin. Kipinä on jäänyt kytemään! En muistanut kaiken touhun keskellä ottaa kopiota makkaran reseptistä, joten laitan tuonne loppuun vain joitakin kuvia aiheesta. Makkarat syötiin tänään paistettujen perunoiden ja rakuunaporkkanoiden kera.

Eilen makkaratehtailu aloitettiin nauttimalla mahat täyteen venäläistä perusruokaa eli shtshi, jonkan reseptin sain opiskeluaikoinani erään venäläisen Mashan äidiltä. Masha ei oppinut suomen ja venäjän kielten hienouksia eli keskeytti opinnot. Minä sen sijaan opin tekemään hiton hyvää keittoa.

Shtshi (10 - 15 hengelle)

vettä
suolaa
keittolihaa (minä käytin karjalanpaistilihat 700 g ja noin puoli kiloa lampaan kylkeä)
noin 3/4 kg kaalia
4 - 5 porkkanaa
6 - 7 perunaa
2 punasipulia
mausteita maun mukaan (laitoin tl basilikaa ja mustapippuria sekä rkl timjamia)
3 - 4 laakerinlehteä
5 - 6 valkosipulin kynttä
auringonkukkaöljyä (venäläisessä keittiössä öljy on aina auringonkukkaöljyä)
smetanaa

5 l:n kattila

Keitä lihoja aluksi kovalla tulella, poista vaahto. Kun liemi kiehuu kunnolla, keitä pienellä tulella tunti. Lisää kaali suikaloituna ja perunat kuorittuna ja lohkottuna. Silppua sipulit ja kuullota niitä pannulla rasvassa. Raasta kuoritut porkkanat karkeaksi raasteeksi ja lisää kuullotettujen sipulien sekaan. Kuullottele viitisen minuuttia ja kumoa kattilaan. Pilko mukaan myös valkosipulit. Keitä vielä varttitunti. Kun keittäminen alkaa olla lopuillaan, lisää suolaa maun mukaan, laakerinlehdet ja muut mausteet. Tarjoile. Pöytämausteeksi smetanaa, jota jokainen lisää omalle lautaselleen sopivaksi katsomansa määrän.


Shtshi on perinteinen venäläinen keitto, joka vain paranee uudelleen lämmitettäessä.

Kuvia makkaranteosta:

Aluksi lihat jauhetaan lihamyllyllä

Seuraavaksi ainekset sekoitetaan, me teimme sen yleiskoneen taikinakoukulla.

Mausteet kannattaa mitata tarkasti

Suoli pujotetaan lihamyllyn lisävarusteisiin kuuluvan makkarataikinasuuttimen päälle. Jos ei onnistu, kannattaa pyytää vaimo apuun.

Ensimmäinen itse tehty makkara saa hymyn irtoamaan.

Ja sitten uuniin

Tarjoiluehdotus

12 kommenttia:

  1. Vau! Itsetehdyt makkarat ovat parhautta.

    Ilmiannoin hienon blogisi omille lukijoilleni: voit halutessasi nakata haasteen eteenpäin.

    VastaaPoista
  2. Mukavaa kun on ollut mukavaa! Empä ole koskaan tehnyt makkaraa, enkä tietääkseni syönytkään kenenkään tutun itse tekemää makkaraa... joten elämys on edessäpäin :)
    Tuo olutlasillinne tekijälle on varmasti oleellinen asia tuossa maustamisvaiheessa ;)

    VastaaPoista
  3. Voi hitsi. Taas se kaljamuki jäi kuvaan.

    Jos mausteet laitettaisiin sormituntumalla ja taikinaa maistamalla, niin oluet pitäisi viedä kauas. Me kuitenkin luotimme valmiiseen reseptiin ja mittasimme vaakalla mausteet, niin väliin saattoi ottaa oluthörpynkin.

    VastaaPoista
  4. Ei kai tuon parempaa yhdessäoloa ystävien kanssa olekaan!! Ystäväpariskunnan kanssa voitaisiin kokeilla makkarantekoa jolloinkin, jos julkaiset hyväksi havaitun reseptisi. Siis olihan ne hyviä, vai?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanamakkara oikein hyvää. Lihamakkarassa vielä kehittelemistä.

      Poista
  5. Minä en taida pikkuasuntoni hikkupikkuisessa keittiössä ihan heti alkaa makkaroita pakertaa. Kunhan saan tuon isännän innostumaan niin ehkä sitten...

    Sen sijaan tuo kaalikeitto meni ruokalistalle. Ei tartte arvailla mitä meillä syödään ensi viikonloppuna. Vesi on kielellä jo nyt.

    VastaaPoista
  6. Niin, itse asiassa viikonloppuna oli puhetta, että varmaan suurin osa lukijoista ei arvaakaan kuinka pienessä keittiössä touhuan.

    Kerro miehellesi, että olut ja itsetehdyt makkarat kuuluvat yhteen kuin nenä ja pää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulin vielä kiittämään ruoasta. Suunnistin tänään hakemaan lihat kauppahallista, muut kaalikeittoainekset olikin jo kotona. Ja sitten soppa hautumaan. Hyvää tuli!

      Poista
    2. Mukavaa, että maistui. Ja ihan yhtä mukavaa tällainen suoraan ruokaan sattuva kommentointi.

      Kaalikeittoa jäi tähteeksi ja eilen otin sen ulkoa pakkasesta, lisäsin pari desiä ohraryynejä ja haudutin pari tuntia. Taas oli uudenlaista ruokaa, joka oli smetanan kyydittämänä oikein hyvää!

      Poista
  7. Olen suurella mielenkiinnolla lukenut blogiasi. Laitoin blogiini linkin tänne. Kurkkaisitko blogiani, siellä on Sinulle Kiitokset!!

    VastaaPoista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.