Arto Paasilinnan romaaniin perustuva elokuva Onnellinen mies ilmestyi 1979. Minä olin Paajasen Hanskin ja Kososen Tuomon kanssa kesäkuun alussa 1980 viettämässä Imatran valtionhotellissa inttiin läksiäisiäni. Oli keskiviikkoilta ja samaan ravintolaan oli sattunut muutama Immolan SissiKomppanian alikessuja. Samoja kavereita, joista seuraavana päivänä tuli esimiehiäni. Pari ensimmäistä viikkoa menivät ihmetellessä, kun kantahenkilökuntaa myöten kyselivät ensin ammattiani ja sitten ikääni. Vastattuani ihmettelivät, että enkö olekaan 27-vuotias siltainsinööri. En ollut olin 21-vuotias merkonomi. Ensimmäistä kertaa lomille päästyäni asia selvisi. Hanski ja Tuomo olivat päättäneet elokuvan innoittamina tehdä pienen käytännön pilan. Tarinoineet niiden kapakan alikessujen kanssa ja kertoneet minun olevan siltainsinööri ja tulevan suorittamaan palvelustani viimeisessä mahdollisessa vaiheessa eli 27-vuotiaana. No, siitähän tuo asia pikkuhiljaa selvisi.
Siltainsinööri Jaatinen oli kuitenkin onnellinen mies. Minulla on tällä hetkellä töitä. Itse olen terve ja naimisissa rakastavan vaimoni kanssa. Lapsetkin alkavat murrosiän kuohunnan jälkeen rauhottumaan. Elämä kulkee rataansa. Voisi jopa sanoa sen olevan ajoittain tylsää. Minä kuitenkin koen enemmänkin olevani kuin Jaatinen. Onnellinen mies. Asiat ovat aikalailla kohdallaan. Pitäisi vain oppia olemaan joskus ihan jouten - tekemättä mitään. Siinä sitä on haastetta tulevalle vuodelle.
Tänään en kuitenkaan ollut jouten, vaan tein ruuaksi
herkullista pastaa (neljälle)
500 g juustotäytteistä tuoretta raviolia
500 g isoja katkarapuja
puolikas iso sipuli
1 punainen paprika
(1 chili)
tilliruukku
2 dl ranskankermaa
2 dl kuohukermaa
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
Leikkaa sipuli kuorimisen jälkeen ohuiksi siivuiksi. Poista paprikasta siemenet, samoin chilistä. Kuutioi molemmat. Kuumenna öljyä pannulla ja kuullota sipulirenkaat ja kypsennä samalla paprika. Samoin chili. Minä kypsensin chilin erikseen, koska meillä siitä eivät muut tykkää. Lisää ranskankerma ja kuohukerma pannulle. Sekoita ja lisää katkat. Kiehauta. Lisää silputtu tilli, suola ja mustapippuri. Pidä kuumana. Keitä ravioli kattilassa ohjeen mukaan kypsäksi runsaassa suolalla maustetussa vedessä. Kun ravioli on kypsä, kaada vesi pois ja kumoa raviolit pannulle. Sekoita ja tarjoile. Vaikkapa vaalean leivän ja valkoviinin kera.
Hyvää äänin 2 - 1. Äiskän asteikolla meni kakkoseen. Juniori tykkäsi muuten, mutta raviolin sisässä ollut parsa-ricottajuustotäyte maistui kuulemma ihan liimalle! Ihan sama. Minä ja Äiskä tykättiin niin paljon, että joskus varmasti tulee tehtyä toistekin. Ja kannattaa kokeilla esimerkiksi lohen kanssa.
Mie opin olemaan jouten viisi vuotta sitten tyttären leukemiahoitojen aikana. Osaan taidon nykyään oikein hyvin. Eli ei niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin.
VastaaPoistaSilloin ajattelin, että olisin maailman onnellisin nainen, jos saisin joskus vielä olla omassa kodissani oman tylsän aviomieheni kanssa pelkäämättä sitä kaikkein pahinta mitä äidille voi tapahtua.
Nyt olen varmaan se maailman onnellisin nainen, vaikka en aina sitä muistakaan. Ottaahan se ukko välillä pattiin niinkuin ennenkin, mutta eihän se ainakaan vaihtamalla parane.
Suuri onni tässä elämässä on mielestäni se, että saa vastata kysymykseen mitä kuuluu sanomalla, etteipä tässä mitään erikoista.
Mukavaa joulunodotusta teidän perheelle!
Taidanpa muistaa nuo ajat. Jos arvaukseni oikeaan osuu, niin taisimmepa muutaman kerran soitellakin. Hyvää joulua myös pontikkapitäjän eteläisiin liitännäisosiin.
PoistaTerve Ike! Ole onnellinen mies, kun minulla on ystävänä kaltaisesi, asioita läpikäynyt onnellinen mies, Tv Pekka
VastaaPoistaHei Iskä ja Äiskä. Maanantaina sattui oikeinkin mukava tapaus, tapasin (sattumalta) Äiskän saattajan kanssa "kuvantamistalon" odotusaulassa. Kuinka ollakkaan penkillä sattui olemaan lehti, jossa oli juttua Teidän arjestanne ja siitäpä virisi juttutuokio. Sivutiin näitäkin arkisempia aiheita omaishoitjuudesta ja arjen pyörittämisestä, ei ole aina helppoa ei. Omalla kohdalla myös vaimon omaishoitjana toimiminen 24/7, joten liikkuma vara ei ole suuren suuri. Mutta on ilonkin aiheita mm. Iskä kokkaa ja eritoten moottoripyöräily osion seuraaminen kertomuksineen ja kuvineen. Tunnustan, olen nauranut jutuille, mutta en vahingonilosta.
VastaaPoistaToivotaan, että kunto kohenee sairauden koettelemusista ja kirjoituskoneen saat potkittua tulille ja tarinaa luettavaksi.
Joulu lähestyy vinhaa vauhtia ja näissä merkeissä Teille koko perheelle Rauhallista ja Hyvänmielen Joulua.
Kuulin kohtaamisestanne. Tuntuu aina hyvältä, kun kuulee jonkun kohtalotoverin lukevan näitä juttuja. Emme ole yksin. Välillä jo mietin, josko lopettaisin tämän blogin kirjoittamisen, mutta kuultuani tapaamisestanne päätin vielä jatkaa. Hyvää joulua sinulle ja vaimollesi. Toivottavasti törmäillään. Laita vaikka sähköpostia, niin pyörähdetään joskus kahvilla.
Poista