Ravintolapäivä 18.8.

Olen edelleen tyytyväinen siihen, että aikoinaan ryhdyin harrastamaan ruuanlaittoa. Nytkin on saanut heti sairaalasta palattua aloittaa harrastamisen. On ollut suorastaan pakottava tarve harrastaa. Joku muu harrastus olisi vaatinut huomattavasti pidemmän toipumisajan. Kieltämättä menneellä viikolla on pitänyt mennä siitä ali, missä aita on ollut korkeimmalla. Eli Äiskän avustaja on tehnyt hyvää ruokaa päivällä sen verran paljon, että minulle on jäänyt vain illalla lämmittäminen. Paitsi nyt viikonloppuna piti jo jotain tehdä itsekin. Lupasin ensimmäisen postauksen käsittelevän sairaalaruokaa, mutta en ole vielä saanut audienssia sairaalan keittiöön, joten käsitellään ennen sairastumistani vietetty ravintolapäivä pois roikkumasta.

Ravintolapäiväähän vietettiin 18.8. sunnuntaina. Minä kokkailin kanashavermoja. Shaverma on kotoisin Lähi-Idän alueelta. Venäjälle lienee tullut Armeniasta. Pietarissa ja sen vaikutuspiirissä puhutaan shavermasta, muualla Venäjällä shaurmasta. Ruokana shaverma on yksinkertaista pikaruokaa: lavash-leivän sisään pyöräytetään salaattia ja lihaa - lammasta, sikaa, kanaa, ja kastiketta päälle. Minä päädyin valmistamaan kanashavermoja. Ja kun en saanut mistään lavashia, niin korvasin sen paksummilla taco wrapeilla. Lavashia ei tarvitse lämmittää, mutta wrapit maistuivat paremmilta, kun ne lämmitti kevyesti.

Iskän kanashavermat

800 g maustamattomia kanasuikaleita

suolaa, mustapippurirouhetta

4 kpl taco wrapeja tai lavash-leipää

300 g kaalia

1 tomaatti

1 tuore kurkku

1 paprika

1 sipuli

2-3 valkosipulin kynttä

6 rkl ketsuppia

6 rkl majoneesia

Sekoita silpuksi leikatuista kaalista, kurkusta, paprikasta ja sipulista salaatti. Murskaa valkosipulin kynnet ja sekoita ne ketsupin ja majoneesin kanssa kastikkeeksi. Ruskista kanasuikaleet ja mausta ne suolalla ja pippurilla. Lämmitä wrappi kevyesti. Laita sen päälle salaattia, hieman kastiketta ja lopuksi kanaa. Käännä itseäsi vasten oleva wrapin reuna sisään päin. Seuraavaksi käännä molemmat reunat sisään päin. Nyt annos kestään käsissä ja on valmis syötäväksi.

Suosituimmaksi kastikkeeksi osoittautui edellä kuvatusta versiosta chilillä terästetty kastike. Ravintolapäivään tein edellä olevan ohjeen mukaisia suhteita noudattaen satsin, johon meni noin kuusi kiloa kanaa. 

Oli tosi vaikeaa arvioida kävijöiden määrää etukäteen. Marin kakkuloita -blogin Marin kanssa arvelimme, että 25 kävijää on varma. Päätimme odottaa 50 kävijää ja varautua 60 kävijän mukaan. Loppujen lopuksi kävijöitä oli lähes sata, joista vajaa parikymmentä meni suoraan Marin jälkiruokaosastolle. Jälkiruuat riittivät hyvin. Niistä lienee Mari tehnyt blogiinsa oman postauksen. Shaverma-osastolla salaatti ja kastikkeet riittivät hyvin, mutta kanaa piti käydä välillä Siwasta ostamassa lisää. 

Kaikkinensa tosi mielenkiintoinen kokemus.