Olin laatinut tämänviikkoisen ruokalistan täysin ajattelematta muuta ohjelmaa. Mutta kerrankin oli hölmöllä tuuria. Klo 16 Juniorin koulujuttuihin kuuluva vaihto-oppilas Petroskoista tuli. Nouda koululta. Vie Äiskä klo 17 alkavaan puheterapiaan. Valmista sitä ennen Äiskä lähtöön so. meikkaus, jalkatuen vaihto ja kevyt välipala, pukeminen. Tunnin kestävän terapian aikana käy pikaostokset kaupasta. Kuuden seiskan välillä tulee Nisse Berliinistä. Pojat olisivat jo seiskan jälkeen lähdössä kaupungille. Eli ruuvaa ruoka valmiiksi seitsemään mennessä. Tämä oli lähtötilanne. Onneksi sattui ruokalistalle Viivin ja Wagnerin keittokirjasta (toim. Katriina Kauppila, Juba production ja Otava, 2009) löytynyttä
Possupihviä ja pippurikastiketta
Pihvit
125 - 200 g ulkofileepihvi/ruokailija
öljyä
suolaa
mustapippurirouhetta
Kuumenna öljytty pannu kuumaksi. Paista pihvejä noin kolme minuuttia puoleltaan. Ripottele pintaan suolaa ja mustapippurirouhetta.
Pippurikastike
1 rkl voita
1 rkl viherpippuria
1 rkl vehnäjauhoja
2 dl kermaa
1 dl ranskankermaa
2 rkl soijakastiketta (reseptissä kyllä luki tl, mutta ei haitannut, vaikka tulikin rkl)
1 rkl ketsuppia
Keitä pippureita hetkinen voissa. Ruskista hieman vehnäjauhoja rasvassa. Lisää loput ainekset ja sekoita hyvin. Kuumenna.
Kaveriksi keitin makaronia, kun aika ei tahtonut riittää perunoille. Äänin 3 - 2 hyvää. Mari ei tykännyt lihasta, mikä on hyvin yleistä. Pitäisi aina olla jauhelihaa, mihin ei tarvitsisi hampaita. Petroskoin pojalta ei saanut rehellistä vastausta, vain kohteliaan ihan hyvää. Äiskän asteikolla tuli kakkonen.
Oli tosi nopea valmistaa. Makaronien keittoaika meni koko höskän aikaan saantiin!
Noin viisikymppisenä sain yht'äkkiä hoitaakseni perheen koko ruokahuollon. Puolessa vuodessa tuli tympääntyminen jokapäiväiseen ruuanlaittoon. Ratkaisuksi löytyi pakon kääntäminen hauskaksi. Alkoi ruuanlaiton harrastaminen. Blogi kertoo seikkailuistani keittiön kummallisuuksien parissa ja jokapäiväisestä ruuanlaitostani kaikkine omituisuuksineen. Ohjeita olen yrittänyt tähtäillä neljälle. Joskus se onnistuu, useimmiten tulee tehtyä liikaa. Yhteydenotot: cooking.snowman(at)gmail.com
maanantai 16. tammikuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Melkein miekin hengästyin tuosta Siun kiireestäsi, mutta ruoka vaikutti hyvältä. t. Anne
VastaaPoistaRuoka oli todellakin yllättävän hyvää ja yllättävän nopeaa valmistaa. Sattui tosi hyvin tuohon kiireen keskelle.
VastaaPoistaIhanaa näitä "normipäiviä" ;) mitenkähän monta kertaa olen joutunut ruokalistaa muuttamaan näiden päivien takia tai jopa kiireessä hakemaan kaupasta uudet ruoat samalle päivälle... kun ei viitsi aikataulua katsoa :D
VastaaPoistaTäytyy katsella illemmalla mitä hyvää on aiemmilla päivillä, tämä pirun influensa kun vei liki viikoksi punkan pohjalle ja silmät haritti niin paljon ettei viitsinyt lukea kuin tärkeät työpostit ja vilaista uutisotsikoita :) Tämän päivän ruoka oli, kuten meillä sanotaan tyttöjen ruokaa, meidän perheen naiset rakastaa kokolihaa kovasti :D
Tällaista se on. Säheltämistä.
VastaaPoistaFlunssaan muuten kannattaa kokeilla vanhaa venäläistä konstia. Kolme valkosipulin kynttä murskattuna lasin pohjalle. Päälle votkaa sen verran, että valkosipulimurska peittyy. Anna hautua huoneenlämmössä puoli tuntia. Kippaa YHDELLÄ kulauksella lasi tyhjäksi. Toista menettely. Jos olet herkkävatsainen, niin juo toinen lasillinen kaiken varalta ensimmäisellä kerralla vessassa tai ulkona. Minulla aina kaikki päivän aikana syöty tekee hetken hissiliikettä, mutta sisällä pysyy. Tämän dropin jälkeen yleensä on koko illan tosi hyvä olo. Ja kahdeksan kertaa kymmenestä flunssakin katoaa.
Influenssa tosin on hieman eri juttu. Onpahan kuitenkin kerrottu. Kaiken varalta, niin kuin vanhalla piialla.