Nopea vorschmack

Alkaa käydä kunnon päälle tämä Äiskän kuntoloma. Ei enää näillä kymmenillä jaksa touhuta niin paljon kuin mieli tekisi ja vuorokaudessa ehtisi. Huomenna on kiva päivä. Kuulen nimittäin oikean ravitsemusterapeutin arvion ruokailutottumuksistamme. Äiskällä pyrkii tuo paino nousemaan. Joko se johtuu lääkkeiden nestettä kerryttävästä vaikutuksesta tai sitten minä laitan lihottavaa ruokaa. Ottakoon asiantuntija kantaa. Menen huomenna Kuopioon Äiskää moikkaamaan ja kuulemaan tuomion.

Työkaverin setä on innokas hirvimies. Oli antanut kaverillekin niin paljon viime syksynä hirvenlihasäilykettä, että kaveri sanoi tympääntyneensä sen syöntiin ja toi viimeisiä purkkeja minulle. Sanoi, että kokeile josko näitä voisi käyttää muutenkin kuin lihakeitossa ja voileivän päällä. Soppakauha.comista löytyi hirvivorschmack-resepti, mikä oli viedä kielen mennessään.

Ainekset

1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
öljyä
400 g:n purkki säilykehirvenlihaa
5-6 anjovisfileetä (ei mahottomasti heilauta lopputulosta, vaikka lipsauttaisit kymmenenkin)
vähän anjoviksen lientä
1 dl smetanaa
 räpsäys mustapippuria

Silppua sipuli ja valkosipuli ihan pieneksi. Kuullota pannulla. Tyhjennä säilykelihapurkki uunikulhoon. Survo se haarukalla ihan pieneksi mössöksi. Lisää smetana, kuullotetut sipulit ja valkosipulit, lautasella mössätyt anjovisfileet, anjoviksen lientä ja vähän mustapippuria (soppakauha sanoo 1 tl). Sotke hyvin, tasoittele pinta ja paista 225 asteisessa kiertoilmauunissa noin 20 minuuttia.

Marski tykkäsi syödä vorschmackia lohkoperunoiden tai perunamuussin kera, mutta me nautimme siitä rahvaan omaisesti makaronin kaverina. Lapset pyysivät, että Iskä voitaisko tätä tehdä toistekin. Kyllä voidaan. Oli älyttömän nopea ja helppo, ja lisäksi vielä aidosti hyvän makuinen säilykeruoka.


Iskä on nyt myös facebookissa. Älkää kysykö miksi. En tiedä itsekään, mutta katsotaan mitä se tuo tullessaan. Löytyy kaverihaun sanoilla: Iskä Kokkaa.