sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Kallista evästä

Kävin viime viikolla työmatkalla Moskovassa. Tiedän toki, että kaupunki on monta kertaa rankattu maailman kalleimpien joukkoon, mutta nyt tuli kokeiltua käytännössä. Asuin noin viiden kilometrin päässä Kremlistä eli aivan keskustassa sijaitsevassa Expocenterin viereisessä Crown Plaza Center -hotellissa. Hotelliruuista kun en ole koskaan ollut kiinnostunut, niin etsimme aina iltaisin jonkun pikkuravintolan illallistamme varten. Meinasi Suomi-poikaa nikotuttaa, kun ensimmäistä kertaa menua tutki! Ilman isompia pröystäilyjä ateriaan sai varustaa 40 - 60 euroa. Esimerkiksi aivan tavallinen lammasplov -annos, votka-aperitiivi ja olut, lasi pakistanilaista piimän kaltaista alkoholitonta ruokajuomaa ja kämmenen kokoinen pakistanilainen leipä: hinta 55 euroa. Tähän saakka olen ollut siinä uskossa, että lentokenttäruoka on kallista. Nyt tuli siihenkin poikkeus. Kuvan aivan kelvollinen lulja-kebab ja grillatut kasvikset kivennäisveden kera maksoi vain 1347 ruplaa eli 26 euroa.


No tänään sitten otin vahinkoa takaisin. Päätin kikkailla Suomen kotitilalta tilaamastani hereford kulmapaistista jotain hieman erilaista. Yleensähän kulmapaistista tehdään erilaisia pataruokia, koska se vaatii pitkähkön kypsennysajan ollakseen mureaa. Tämän köntin olin kuitenkin tilannut jo kolme viikkoa sitten. Se oli teurastettu edellisenä päivänä, joten se vaati raakakypsennyksen. Eli 40 astepäivää jääkaapissa, mikä tarkoittaa sitä, että oman jääkaappini 2-asteisella kylmäosastolla sen piti mureutua vakuumissa 20 päivää. Nyt se oli valmis ruuaksi. Halusin jollain tavalla hyödyntää tuon raakakypsennyksen tuoman mureuden. Uunissa pataruokana valmistettaessa mureus saadaan kyllä riittävän pitkällä ja miedolla kypsytyksellä aikaiseksi. Kokonaista könttiä on vaikeampi kypsyttää pitkään, sillä sehän pyrkii kuivumaan. Päätin siis risteyttää vanhanaikaisen joulukinkun ja naudanlihan - hieman helpotettuna versiona.

Kuoreen paistettu naudan kulmapaisti

800 g Hereford kulmapaistia
2 kpl ruis-kaura-piirakkataikinaa (parempi tulee, jos viitsii itse valmistaa karjalanpiirakoiden kuorena käytettävän taikinan ja käyttää sitä)
1 rkl karkeaa suolaa
2 tl mustapippurirouhetta

50 g voita huoneenlämpöisenä
2 isoa valkosipulin kynttä murskattuna
2 rkl Dijon sinappia
1 rkl kuivattua persiljaa
1 rkl timjamia
1 rkl rosmariinia

Hiero pippuri-suola-seos lihan pintaan. Kaulitse piirakkataikinasta kaksi ohuehkoa levyä. Sekoita loput aineet keskenään tasaiseksi massaksi. Levitä toisen taikinalevyn päälle puolet seoksesta. Pane liha voidellulle alueelle. Taputtele loput voit lihan ympärille ja lopuksi pyörittele se toinen taikinalevy lihan päälle. Taikinan saumakohdat olisi hyvä taputella melko hyvin kiinni, että herkut kestäisivät kuoren sisässä. Työnnä paistolämpömittari lihan paksuimpaan kohtaan ja paista 125 asteisessa uunissa kunnes lihan sisälämpö on 70 astetta. Poista paistos uunista ja anna vetäytyä pyyheliinan alla 15 - 20 minuuttia. Tällä aikaa ehtii hyvin vaikka kypsentää uunissa bataattikuutiot lisäkkeeksi. Poista liha kuoren sisältä, leikkaa siitä siivuja ja tarjoile paahdettujen bataattien ja salaatin kera.





Hemmetin hyvää äänin 4 - 0, Äiskän asteikolla kakkosluokan ruokaa.






maanantai 13. lokakuuta 2014

Mititei - laiskan nakit

Ulkomailla asuvat kertovat joskus tulevan hirmuinen halu saada jotakin suomalaista, kuten salmiakkia tai ruisleipää. Minut valtasi aina joskus Pietarissa asuessani pullan himo, tai piimän. Vaan osaa se kova mieliteko tulla kotimaassakin. Viime viikonloppuna minuun iski aivan mahdoton makkaran himo. Sunnuntaille ostin valmiita raakamakkaroita, mutta lauantaina päätin tehdä makkarat itse. Olenhan minä niitä tehnyt ennenkin, mutta tällä kertaa oli rajoittavana tekijänä laiskuus ja vähäiset raaka-aineet. Pelastukseksi löytyi moldavialainen resepti, jossa varsin pelkistetysti kerrottiin kuinka valmistetaan

Mititei - moldavialainen kuoreton makkara

500 g naudan paistijauhelihaa, Kotitilan paistijauhelihaa löytyi jääkaapista, käytin sitä. Ohjeesta riippuen voi käyttää sika-nauta-lammas-sekoitusta vaihtelevassa suhteessa.
1 tl suolaa
1 tl mustapippurirouhetta (Ja jälleen reseptistä riippuen mausteeksi voi valita myös minttua, korianteria, anista, paprikaa)
1/2 tl ruokasoodaa
(ohje neuvoi käyttämään myös ruokalusikallisen perunajauhoja, mutta kun paistijauheliha kestää kasassa ilmankin, jätin pois.)
1/2 - 1 dl maitoa
1/2 kpl silputtua sipulia
ainakin 5 valkosipulinkynttä murskattuna

Sekoita kaikki ainekset keskenään. Anna taikanan tekeytyä jääkaapissa pari tuntia, niin maut tasaantuvat. Jos tykkäät liata lihamyllyn, niin laita makkarasuppilo paikoilleen ja tee taikina makkaroiksi. Älä kuitenkaan käytä kuorta, se ei oikeaoppiseen mititeihin kuulu. Minua laiskotti, ja taputtelin taikinan märillä käsillä pyöreiksi pötkylöiksi. Paista uunissa 200 asteessa noin 15 - 20 minuuttia. Tarjoile.



Lisäkkeenä tarjosin riisiä, johon olin sekaan keittänyt wokkivihanneksia. Hyvää äänin 3 - 1. Äiskä rankeerasi asteikollaan neljännen luokan ruuaksi. Itse luulen seuraavalla kerralla käyttäväni tuota mausterepertuaaria vähän laajemmin. Muutoin varsin onnistunut kokeilu.

lauantai 4. lokakuuta 2014

Ei toimi, mutta hyvin menee!

Kun kesällä siirryttiin kerran päivässä ruokailuun, arvelin painon putoavan. Entenkin, kun elokuussa aloitin käymään crossfitissä. Ei ole pudonnut! Ei! Mutta ei se mitään, olo on paljon parempi. Vyötärön ympärysmitta on pienentynyt ja käsivarret kasvaneet paksuutta. Jaksaa touhuta paremmin, eivätkä paikatkaan tule kipeäksi, jos käyn viikonloppuna tekemässä reilun tuhannen kilometrin reissun Venäjällä. Tuli kokeiltua. Retken hauskin kohta löytyy Yle Areenasta. Mutta tänään kuitenkin syötiin pitkästä aikaa jotain aikaisemmin kokeilematonta ja minun tekemää.

Yksinkertainen kanakeitto

7dl vettä
kanaliemikuutio
3 porkkanaa paloiteltuna
450 g broilerisuikaleita
150 g pakastemaissia
Koskenlaskija-sulatejuusto

Keitä vesi ja lisää liemikuutio. Lisää porkkanat ja, kun ne alkavat osoittaa pehmenemisen merkkejä,  broilerisuikaleet ja maissi. Sulata lopuksi Koskenlaskija keittoon ja tarjoile. Tässä vaiheessa ripottelin vähän ruohosipulia koristeeksi.


Ei niin kauniin näköistä. Mutta hyvää äänin 3-0. Äiskä rankeerasi kolmannen luokan perusruuaksi.