Konjakkia ja lampaan lapaa

Tuossa viikolla sitten lääkäri soitteli. Kelpaisin kuulemma testosteronin luovuttajaksi. Sen verran runsasta kuuluu eritys olevan, ettei puutteen puolelle ihan heti menisi. Ja se käsijarru löytyi jo hieman aiemmin. Joskus 25 vuotta sitten loukkasin olkapääni kalaretkellä. Se tutkittiin silloin ja todettiin, että jälki nivelpinnalla näkyy, mutta ei aiheuta toimenpiteitä. Samalla kun kävin siitä testosteronista lääkärille puhumassa, valitin myös että olkapää on ollut viime aikoina kivulias ja liikerajoitteinen. No lääkäri määräsi tulehduskipulääkekuurin. Eihän siinä mennyt kuin kolme neljä päivää kun maailma alkoi näyttää paljon valoisammalta. Eli minä en ollut kuukausiin nukkunut kunnolla, kun pieni jyytävä kipu oli koko ajan häirinnyt unta. Ja jos heräsi, ei alkanut nukuttamaan. Nyt kun söin noita kipulääkkeitä, sain nukutuksi ihan mahdottoman hyvin. Jaksoin vaikka mitä ja maailma näytti valoisalta eivätkä asiat enää kiukuttaneet läheskään niin helposti. No eihän se olkapää sillä kuntoon tullut. Fyssarin luona on käytävä nyt pari kuukautta. Katsotaan missä vaiheessa alkaa nukkuminen onnistumaan ilman särkylääkettä. Kyllä se siitä.

Ruokana oli tänään konjakkisuolattua lampaan lapaa ja paistettuja perunoita. Alunperin oli tarkoitus kyllä syödä lämmitettyä ananas-hapankaalia, mutta Äiskä yllätti osaamisellaan. Onnistui ensin selittämään minulle, että haluaa hapankaalin sijaan perunoita. Kun sitten aioin ryhtyä niitä keittämään, Äiskä tuli keittiöön ja onnistui vielä tarkentamaan, että hän haluaa nimenomaan herkullisia paistettuja perunoita. No niitähän sitten tehtiin.

Paistetut perunat

Teen nykyään paistetut perunat siten, että kuorin ensin tarpeellisen määrän perunoita. Sitten keitän niitä reilun kymmenen minuuttia, että hieman alkavat muuttaa rakennettaan. Sitten vesi pois, ja perunat sopivan kokoisiksi lohkoiksi. Nyt niitä ei tarvitse paistaa pannulla rasvassa kuin juuri sen aikaa, että saavat kauniin ruskean pinnan. Jäävät mukavan napakoiksi ja joutuvat nopeasti. Vähän suolaa päälle.

Konjakkisuolattua lampaan lapaa

ohje on muokattu vanhassa Maku-lehdessä olleen Brandysuolattu villisika -reseptin pohjalta

lampaan lapa (no tietysti ihan mikä tahansa kohta kelpaa, kunhan siinä vain on lihaa)

1 dl vettä

2 - 3 rkl suolaa

2 - 3 rkl fariinisokeria

2 kanelitankoa

5 - 10 kokonaista mausteneilikkaa

4 dl vettä

5 cl konjakkia (brandy tai hätätilassa rommikin kelpaa)

2 rkl öljyä

Pane kattilaan vesi, suola, sokeri, kanelitangot ja neilikat. Kuumenna sekoitellen kunnes suola ja sokeri ovat liuenneet. Ota seos pois liedeltä ja lisää ensin öljy, sitten vesi ja lopuksi konjakki (laita pullon jämä takaisin baarikaappiin, kyllä sen ehtii juoda myöhemminkin). Laita liha nesteen pitävään muovipussiin ja kaada äsken keittämäsi marinadi pussiin. Minä käytin Bioska -muovipussia. Ei ole hyvä, sillä vuotaa rakenteen läpi, vaikkei varsinaisia reikiä olekaan. Ime ilmat pois pussista ja sulje pussin suu tiiviisti. Pane pussi jääkaappiin vuorokaudeksi tekeytymään. 

Seuraavana päivänä ota liha pussista. Aseta paistomittari paksuimpaan kohtaan. Jos käytät paistopussia, laita liha pussiin ja sitä myöten uuniin 150 asteeseen. Paista niin kauan että mittari näyttää jotakin väliltä 70 - 82 astetta. Minkä kypsempää haluat, sen kuumemmaksi paista. Rosé tulee noin 76 asteessa ja minusta 70 on jo turhan raaka. Kuka tykkää mistäkin. Ellet käytä paistopussia, laita uuninkestävään astiaan uunin pohjalle pari desiä vettä, jolloin liha ei kuiva niin paljoa.

Riideltiin Juniorin kanssa. Menin puolen yhden aikaan herättämään ja vastaan tuli erilaisia sukupuolielimen nimiä ja kysymys, että miksi pitää näin aikaisin herätä. Senhän tietää, että moisella asenteella minusta saa riitakumppanin. Näin ollen Juniorilla kun oli vielä herneitä nenässä, niin ei edes maistellut lihaa, vaikka eilen valitti, että kun on pelkkää kasvisruokaa. Ota näistä sitten selvä. Äiskän asteikolla kirkkaasti ykköseen - niin lammas kuin perunat. Ja kyllä se minustakin oli tosi hyvää. Konjakki maistui lampaassa miedosti. Sattuivat hyvin yhteen.