lauantai 5. marraskuuta 2016

Kauheaa kalaruokaa

En pidä Halloweenistä. Olen Kekri-mies. Mutta Marin kaverin Empun kanssa keksimme nauttia todellista Halloween-ruokaa, ruotsalaisia hapansilakoita, joita kumpikaan ei ollut aiemmin maistanut. Kuulemma vain karaistuneimmat exctreme-ruokailijat syövät hapansilakoita suoraan purkista. Me olemme nyt sitten karaistuneita!


Epäilin jo ennakkoon, ettei tuo olut riitä pahan maun huuhtomiseen. Siksi hyödynsin sen tosiasian, että kaupassa oli todella hyvä kurpitsatarjonta viime viikolla. Niinpä keitin silakoiden jälkiruuaksi

Kana-kurpitsakeittoa

1 keskikokoinen kurpitsa
2 hapahkoa omenaa
4 valkosipulin kynttä
3 keskikokoista perunaa
1 porkkana
1 litra kanalientä
1 sellerinvarsi tai pala juuriselleriä
1 rkl persiljaa ja tai nippu tuoretta
400 - 500 g broilerinlihaa
1 rkl ketsuppia
1 tl suolaa
2 tl currya
1 rkl basilikaa

Keitä litra kanalientä ja kiehauta kanapalat liemessä. Nosta lihat erilleen.

Kuori ja pilko kurpitsa noin 2x2x5 cm kuutioiksi ja levittele uunipellille leivinpaperin päälle. Tee samoin omenoille. Kuori sekaan vielä valkosipulin kynnet. Paista uunissa 200 asteessa kunnes kurpitsa alkaa pehmenemään.

Pilko perunat ja porkkana ja keitä ne pienessä määrässä kanalientä. Lisää loppuvaiheessa selleri ja persilja. Kun kaikki ovat pehmeitä, ota lihamylly esiin. Jauha lihamyllyllä ensin keitetyt kanapalat ja sitten kaikki kasvikset pienimmällä reikäkoolla. Lisää joukkoon ketsuppi, suola, curry ja basilika. Kaada vielä kaikki kanaliemi samaan astiaan ja soseuta loppuun sauvasekoittimella.

Kiehauta vielä kerran ja tarjoile parmesanraasteen ja krutonkien kera. Hyvää äänin 3-1. Äiskän asteikolla kolmannen luokan ruokaa. Kuvaa ei kukaan muistanut ottaa. Sen verran tohkeissaan oltiin noista silakoista.


tiistai 31. toukokuuta 2016

Tulevaisuuden ruokaa jo tänään

Marilla on kaveri Emppu, joka tykkää ruuanlaitosta ihan yhtä paljon kuin minä. Empun kanssa ollaan kokkailtu milloin mitäkin. Yleensä olemme pyörineet enemmänkin kokeellisen keittiön puolella. Taas viime viikonloppuna Emppu oli Joensuussa käymässä. Samaan aikaan sattui opiskelijakaverini Maria matkallaan pysähtymään joksikin aikaa kaupunkiin. Niinpä meitä olikin aimo joukko kokkaamassa



Toukkapihvejä


2 perunaa

1 keskikokoinen kesäkurpitsa

2 munaa

noin 4 rkl vehnäjauhoja

1 tl suolaa 

pippuria

4 dl jauhopukin puhdistettuja toukkia

valkosipulijauhetta

savupaprikajauhetta

öljyä paistamiseen


Kuori perunat ja raasta ne raastinraudalla hienoksi raasteeksi. Raasta samoin myös kesäkurpitsa. Pane molemmat raasteet samaan kulhoon. Lisää suola. Sekoita hyvin. Jätä noin viideksi minuutiksi seisomaan. Kaada, siivilöi tai purista käsin kertynyt neste seoksesta mahdollisimman hyvin pois. Vatkaa munat ja jauhot sekaisin. Lisää peruna-kesäkurpitsaseokseen. Lisää vielä pippuria tai muita mieleisiäsi mausteita. Sekoita hyvin. Friteeraa toukat pannulla kuumassa öljyssä. Mausta paprikalla ja valkosipulilla. Sekoita kesäkurpitsataikinaan. Muotoile mieleisen kokoisia pihvejä ja paista miedolla lämmöllä molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Tarjoile tilli-kermaviili-kastikkeen kera.

Kaveriksi pihveille teimme rakuunaporkkanoita. Ruoka oli hyvää äänin 4 - 2, Äiskän asteikolla neljännen luokan ruokaa. Pohjalla reseptissä oli vanha tuttu Syvärin kummituksen kesäkurpitsapihvien resepti, jonka ansiota tuo hyvyyskin on. Toukkien en usko yleistyvän itsenäisenä raaka-aineena, josta tehdään ruokaa. Esimerkiksi toukkapihvejä tms. Sen verran mautonta se ainakin friteerattuna oli. Sen sijaan proteiinilisäaineena uskoisin sillä olevan edessään loistavan tulevaisuuden kuivattuna ja jauhettuna. Kokeilkaa ihmeessä, jos jostakin satutte saamaan.

PS. Kesämökkiaskarteluksi kannattaa käydä katsomassa kylmäsavustuskaapin rakennusvinkkejä osoitteesta http://www.etlehti.fi/blogit/sinua_en_jata/kylman_viileasti_savulla

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Nostalgiaruokaa


Lapsuuteni herkku, johon liittyvä tarina löytyy ET-lehden Sinua en jätä- -blogistani

Omena-jauhelihapaistos - kuten äitini sen minulle selosti

"Valmista mureketaikina sekoittamalla kuohkeaksi

400 grammaa jauhelihaa ja
1,5 - 2 desilitraa keitettyä riisiä,
1 desilitra kermaa,
1 muna,
silputtua sipulia,
suolaa ja
valkopippuria.

Painele taikina voidellun uunivuoan pohjalle ja reunoille. Täytä keskelle jäävä syvennys omena- ja tomaattiviipalein. Ripottele päälle korppujauhetta ja raejuustoa. Kypsennä uunissa 200 asteessa 30 - 45 minuuttia.

Syödään ja kehutaan."

Yllättävän hyvää. Ja mausteita voi sitten säätää mieleisekseen.


perjantai 4. maaliskuuta 2016

Piirakat - Šipainiekat

Eli tähänhän se alkuviikon kielikylpy liittyi.

Posti julkaisi äskettäin uuden postimerkin, jonka teemana karjalanpiirakka. Teko sai aikaan vilkkaan keskustelun siitä, mikä on oikea karjalanpiirakka. Minä olen syntynyt piirakka-Suomessa, kolme kilometriä nykyisen rajan tällä puolella. Vielä 70-luvullakin meillä puhuttiin vain piirakoista, jotka saattoivat olla peruna-, riisi-, ohra- tai porkkanapiirakoita. Muun muassa. Karjalanpiirakka on piirakka-Suomen ulkopuolella annettu nimitys. Oikea piirakka on kuin karjalainen luonne. Avoin ja moniulotteinen. Kuori voi olla kokonaan ruista tai siinä voi olla vähän vehnää mukana. Sisukseksi sopii sitten käytännössä mikä tahansa, mikä maistuu hyvälle. Suomessa olemme jämähtäneet tietynlaiseen piirakkafundamentalismiin, mutta rajan takaisessa Karjalassa, Vienassa ja Aunuksessa, on jäljellä vielä elävä piirakkaperinne. Siellä olen saanut maistaa laajempaa makukirjoa. Tänään omaa piirakkapyötää rikastuttivat

Hirssipiiraat

Kuori

3 dl vettä
2 tl suolaa
ruissihtijauhoja
karkeita ruisjauhoja

Täyte
4 dl hirssiryynejä
2 l maitoa
2 kananmunaa
vajaa tl suolaa

Voiteluun

maitoa
voita

Keitä hirssistä ja maidosta puuro. Aikaa tähän menee 15 - 20 minuuttia. Anna puuron hieman jäähtyä. Kun puuro on jäähtynyt, lisää siihen kananmunat ja sekoita.

Laita vesi ja suola kulhoon. Lisää ruissihtijauhoja koko ajan sekoittaen kunnes taikina alkaa kiinteytyä. Ripottele nyt pöydälle karkeita ruisjauhoja. Vaivaa taikinaa jauhoisella pöydällä kunnes se alkaa tuntua kiinteältä eikä enää tartu käsiin.  

Vaivaa taikinasta ensin noin tuuman paksuisia pötkylöitä. Leikkaa pötkylöistä noin parin sentin mittaisia pätkiä. Pätkät pyörittele pallosiksi, jotka sitten taputtelet käsin pyöreiksi kakkaroiksi. Seuraavaksi kauli kakkarat kaulimella pyöreiksi kuoriaihioiksi. Muista käyttää karkeita ruisjauhoja kaulimisen aikana. Oikean kuoren paksuuden oppii kokeilemalla, mutta alussa kannattaa tavoitella sellaista millin paksuutta. Jos kuori jää liian paksuksi, se rypyttyy huonosti ja liian ohut taasen hajoaa. 


Pane kuoren keskelle lusikalla  noin sentin kerros hirssipuuroa. Reunoille jätä pari senttiä vapaata rypyttämistä varten. Rypytä reunat etusormien avulla täytteen päälle. Ja muista kääntää myös piiraan päät sisäänpäin. Paista 250 asteisessa kiertoilmauunissa noin 20 minuuttia. Tarkka oikea paistoaika on hyvin uunikohtainen, mutta piiraat ovat kypsiä, kun täyte alkaa kauniisti ruskistua. 


Pane kulhoon maitoa ja kunnon köntti voita. Kuumenna vaikkapa mikrossa kunnes voi on sula. Anna kypsien piiraiden jäähtyä sen aikaa, etteivät sormet pala niitä nostellessa. Lopuksi voitele piiraat maito-voi-seoksella. Älä voitele piiraiden pohjia. Tämä siksi, että voitelu pehmittää kuoren ja piiraat, joissa pohja on voideltu, muuttuvat helposti hajoaviksi ja tarttuvat päällekkäin ladottuna toisiinsa kiinni. Laita voidellut piiraat koriin ja peittele puhtaalla liinalla. Noin varttitunnin jälkeen ovat suussa sulavan maittavia nautittavaksi.

Näiden piirakoiden kotiseudulla eli Aunuksen Karjalassa ohje kuuluu seuraavasti:

Šipainiekat, brossusyväimenke

Tahtas
3 dezilitrua vetty
suolua
rugehes sieglottuo jauhuo

Syväin
4 dl brossusuurimoi
2 litrua maiduo
2 jäiččiä
näppine suolua

Voijelemizeh maiduo da argivoidu

Luaji brossusyväin enne tahtastu, jo ehtäs. Kaksi litrua maiduo keitetäh da sih sevoitetah brossusuurimot. Keitetäh kuni sagenou,minuuttua 20. Huondeksel ližätäh kaksi jäiččiä da sevoitetah hyvin. Syväinpudro ei pie olla liigua sagei eigo liigua notkei. Ku pudro roih sagei, ližiä tippu maiduo kuni notkenou.

Kolmeh dezilitrah vetty pannah näppine suolua da ližätäh rugehistu jauhuo. Sevoitetah hyvin, ku suas ajella. Tahtahas luajitah vual'ušku, sit katkatah se palazikse da täpytetäh jauhoh. Kuoret ajellah da luajitah piduličah. Net pannah toine toizen piäle. Konzu kai kuoret ollah jo ajeltu, voibi kuorile panna pudrosyväimet. Šipainiekkoi yhtistetäh kahten käin edusormil, sit äski piirai rodieu näbei. Piiruat pannah 250 astehizeh päččih, pasta 15-20 minuuttua. Kypset piiruat pidäy hyvin voidua kuumah maidoh sevoitetul sulatul voil. Voidu ei pie žiälöijä. Šipainiekan pohjua ei pie voijella, kuni kuori ei äijäl pehmenis. Syögiä hos vilun maijonke. Leiby-suolu syöjile.


maanantai 29. helmikuuta 2016

Kielikylpy - Šipainiekat, brossusyväimenke

Täällä Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa aina silloin tällöin puhutaan karjalankielen elävyydestä nyky-Suomessa. Sen kunniaksi tämänkertainen postaus aunuksenkarjalaksi:

Šipainiekat, brossusyväimenke

Tahtas
3 dezilitrua vetty
suolua
rugehes sieglottuo jauhuo

Syväin
4 dl brossusuurimoi
2 litrua maiduo
2 jäiččiä
näppine suolua

Voijelemizeh maiduo da argivoidu

Luaji brossusyväin enne tahtastu, jo ehtäs. Kaksi litrua maiduo keitetäh da sih sevoitetah brossusuurimot. Keitetäh kuni sagenou, minuuttua 20. Huondeksel ližätäh kaksi jäiččiä da sevoitetah hyvin. Syväinpudro ei pie olla liigua sagei eigo liigua notkei. Ku pudro roih sagei, ližiä tippu maiduo kuni notkenou.

Kolmeh dezilitrah vetty pannah näppine suolua da ližätäh rugehistu jauhuo. Sevoitetah hyvin, ku suas ajella. Tahtahas luajitah vual'ušku, sit katkatah se palazikse da täpytetäh jauhoh. Kuoret ajellah da luajitah piduličah. Net pannah toine toizen piäle. Konzu kai kuoret ollah jo ajeltu, voibi kuorile panna pudrosyväimet. Šipainiekkoi yhtistetäh kahten käin edusormil, sit äski piirai rodieu näbei. Piiruat pannah 250 astehizeh päččih, pasta 15-20 minuuttua. Kypset piiruat pidäy hyvin voidua kuumah maidoh sevoitetul sulatul voil. Voidu ei pie žiälöijä. Šipainiekan pohjua ei pie voijella, kuni kuori ei äijäl pehmenis. Syögiä hos vilun maijonke. Leiby-suolu syöjile.

Viikonlopuksi luvassa suomenkielinen versio kuvineen.