Ollaan oltu Äiskän kanssa aina sellaisia touhuajia. Äiskä teki töitä pätkissä ja väliajat touhusi omia taideprojekteja, joilla piti omaa osaamistaan yllä. Eli aina valmistelemassa jotakin ellei sitten tekemässä. Ja joutoaikoina katseli telkkua. Minä taas olen aina touhunnut jotain kotiin liittyvää ellen ole ollut töissä. Vapaa-aikani on siis täyttänyt lähinnä omakotitalon remontointi ja autojen korjaus ja huoltohommat. Ja joutoajat olen lukenut. Ja kuunnellut radiota. Sillä tavalla ollaan oltu erilaisia. Nyt kun Äiskä sairastui on häneltä entisenlainen touhu loppunut. Toki muutaman kerran viikossa on joku terapia, mutta silti entiseen nähden on rauhallista. Ja mikä kehnointa, oma kykykin tekemiseen on mennyt. Aamutoimet, astiat koneeseen, päiväkävely, lounas, astiat koneeseen, sarjakuvakirjan lukemista, päiväkahvit, lukemista, minun tultua töistä kuntopyörällä ajoa, iltaruoka ja loppuilta tv:n katselua. Siinä ne tekemiset ovat. Joka helkkarin päivä. Äiskä tykkää katsoa komedioita ja luonto-ohjelmia. Minäkin voisin joskus jonkun dokkarin katsoa, mutta kun ajattelen, miten vähän Äiskällä on mahdollisuuksia tehdä iltaisin jotakin muuta, niin hyvin tarkkaan katson, milloin ilmoitan mieleistäni ohjelmaa olevan tulossa. Tämän takia monta hyvää ohjelmaa jää näkemättä. Toki niitä voisi katsoa usein yle-areenasta, mutta ei minulla kovin kummoisesti sitä aikaakaan ole. Ei telkkuun eikä valitettavasti lukemiseenkaan.
Mutta nou hätä. Ruokareseptejä sentään ehtii lukemaan - pakon edessä, kun ei muuten osaa. Tänään luin reseptin vanhasta Maku -lehdestä repäistyltä sivulta..
Kesäinen pyttipannu (aika hyvä satsi neljälle)
6 perunaa keitettynä
1 keskikokoinen kesäkurpitsa
nippu kevätsipuleita varsineen (ohje sanoi 1 - 2 kesäsipulia varsineen, mutta ei ollut kaupassa)
2 valkosipulin kynttä
1/2 punaista paprikaa
1/2 keltaista paprikaa
1 tlk (200 - 250 g) valkopapuja
1 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria
2 rkl kuivattua minttua (ohje sanoi 2/3 dl tuoretta silputtuna)
paistamiseen pari rkl oliiviöljyä
Kuutioi keitetyt perunat ja ruskista niitä vähän pannulla öljyssä. Pieni kasvikset ja lisää ohjeen mukaisessa järjestyksessä pannulle. Kääntele välillä. Valuta pavut ja huuhtele siivilässä. Lisää nekin pannulle. Mausta lopuksi suolalla, mustapippurilla ja mintulla. Tarjoile.
Minä tykkäsin. Äiskä rankeerasi kolmoseen asteikollaan. Lapset eivät tykänneet. Oli kuulemma liian paljon kasviksia. Nälkäänsä söivät kuitenkin. Siinäpähän tottuvat.
Illalla laittelin Iineksen lavan konjakkiin marinoitumaan huomiseksi. Iines on työkaverin lammas-vainaa.
Tuohon voi ihan hyvin lisätä makkaraa tai kinkkukuutiota, mutta varmaan herkullista ilman niitäkin.
VastaaPoistaNii onkii!
VastaaPoistaToi on toi telkkari vaan aika mainio "lapsenvahti" :D ....tarkoitan vain sitä että kun joudun joskus jättämään mieheni yksin tunniksi tai pariksi niin siinä istua nakottaa kiltisti telkkarin ääressä katsellen dokkareita Discoveryltä tai Jimiltä tai sitten elokuvia. Ja siinä se vielä istua nakottaa telkkarin ääressä kun takaisin tulen.Mieheni tietää että hellan ääreen ei ole menemistä tai hanaa ei saa käyttää kun yksin on koska se hella saattaa jäädä päälle (ja jääkin) ja hana saattaa jäädä vuotamaan...joten se telkkari on mainio keino pitää mieheni kiinnostus yllä sen aikaa jossakin muualla kunnes tulen takaisin.
VastaaPoista-irmeliina-
Näinhän se menee. Meillä on vaimollani vielä turvapuhelin kaverina.
VastaaPoistaKyllä vaikutat kuitenkin erityisen toimeliaalta ja touhukkaalta edelleen verrattuna meidän perheen kahteen aikuiseen, jotka kuitenkin molemmat olemme suhtkoht työkykyisiä vielä, ainakin minä itse. Mutta kun olemme molemmat NIIN laiskoja. Mut eipä tule niin huono omatunto itselle, kun on toinen yhtä laiska (ja väsynyt)jakamassa perheen töitä. ;)
VastaaPoista