Padan pohjalta ylöspäin

Kolme vuotta sitten syyskuun 23. päivä oli tiistai. Äiskä alkoi vähän kerrassaan heräillä. Käytiin teholla katsomassa. Muistan ikuisesti ne pupillit laajana katsovat silmät: "Ilkka, mitä minulle tapahtuu? Älä jätä minua yksin! Pidä minusta huolta!" Näin minä silloin tuon katseen tunnistin. Myöhemmin tajusin, että mimmi oli niin täynnä kaikkia mömmöjä, että pupillit olivat luonnottoman laajat ja se korosti mielikuvaa hätääntyneestä ihmisestä. No, minun tunteeni oli kuitenkin aito. Iloitsimme myös, kun Mari sanoi jotakin, niin Äiskä kääntyi heti katsomaan äänen suuntaan ja hymyili. Tunnistaa läheiset, iloitsimme. Seuraavana päivänä sitten ei työnteosta enää tullutkaan mitään, ja kävin kuittaamassa työterveydestä kahden viikon sairasloman. Töissä ei tosin kovin isoja tainnut saada aikaiseksi koko syksynä. Sen verran kova pysäys oli. Tällainen oli Äiskän sairastuminen. Käydään vielä ne runot loppuun, mutta muuten palaillaan normaaliin päiväjärjestykseen. Toki aiheesta voisi vaikka kirjoittaa kirjan, mutta eiköhän tässä tullut tuo perusasetelma selväksi. Palataan sitten pala kerrallaan sitä mukaa kuin tulee mieleen.

No, tänään sitten sai aikaiseksi sitäkin enemmän. Töissä tuli tehtyä päivässä enemmän kuin joskus koko viikossa. Ja kotona touhusin ruokapöytään

uunissa paahdettuja punajuuria viidelle (ohje kopioitu Bernerin julkaisemasta Rajamäen mainoslehtisestä)

1 kg pieniä punajuuria
3-4 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippurirouhetta
timjamia (ohje sanoo 2 rkl tuoretta hienonnettua, mutta minä laitoin kuivaa niin paljon kuin uskalsin)
Rajamäen tummaa Classic kastiketta

Kuori punajuuret ja leikkaa lohkoiksi. Kaada lohkot leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan. Valuta niille oliivöljy ja mausta suolalla, mustapippurilla sekä timjamilla. Kypsennä lohkoja 200 asteisessa uunissa reilu 30 minuuttia tai kunnes ovat pehmeitä.  Valuta paahdetuille punajuurille tummaa Classic-kastiketta ja tarjoile esimerkiksi Lidlistä ostettujen lampaan sisäfileepihvien kera (ps. perkeleet huijaavat: paketissa lukee 5-6 pihviä, oikeesti niitä on neljä. Kyllä potutti, koska syöjiä oli viisi.)

Kuvaa ei muistettu syömisistä ottaa, oli niin kiire. Äänin 5 - 0 hyvää. Äiskän asteikolla kakkonen. Ja ovat ihan tajuttoman hyviä ilman tuota kastikettakin. Vaikuttaa vain paljon ammattimaisemmalta, kun on ruilautellut tummaa kastiketta sinne tänne. Ja antaa se ihan hyvän lisäsäväyksen makuunki - ei sen puoleen. Kokeilkaa ihmeessä nyt, sillä punajuuret ovat syksyllä halpoja.

Ja vielä runo numero kolme. "Runon" pohjalla oleva miete on huudettu hiljaa mielessä kotimme pihalla  päivinä, jolloin Äiskä kamppaili elämästään.

Runo 3

Ota hyvä Luoja pois omasi,
jos kerran olet olemassa,
äläkä tällä tavalla kiusaa ihmisparkoja.
Minä en enää jaksa tällaiseen hyvyyteesi uskoa.