Mielipidekirjoitus Iskä Kokkaa-ruoasta
Isäni innostui ruuanlaitosta vähän sen jälkeen, kun äiti sairastui. Hän kyllästyi tekemään joka päivä aina sitä samaa ruokaa, ja näin päätti kokeilla jotain uutta. Viime talvena sitten syntyi idea Iskä Kokkaa-blogista. Nykypäivänä meillä ei enää tehdäkään perus kotiruokaa, paitsi sunnuntaisin, jolloin on minun ja veljeni vuoro laittaa ruokaa.
”Ruokamatka” on ollut hyvin mielenkiintoinen ja välistä jopa kuoppainen. Iskä on oppinut ruuanlaitosta hyvin paljon ja parantunut siinä pikkuhiljaa. Siitä on tullut nykyään hänen harrastuksensa. Ruoka on nykyään terveellistä ja monipuolista ja välillä jopa maukasta ;-). Pettymyksiäkin on kyllä tullut, mutta ne ovat harvenemaan päin. Jos oman mielipiteeni sanon siihen, että mikä on ollut pahimmasta päästä, niin se on ollut ehdottomasto linssikeitto/pata!! Yksi parhaimmista ruuista on ollut Mustikkavarenikit. Äiskä on kyllä sanonut sitten ihan selvät sävelet ruuille, eli onko hyvää vai pahaa. Välistä iskä sanoo tekevänsä jonain päivänä ruuaksi varista tai marsua, mutta toivon mukaan olen äitin ja veljeni kanssa silloin kaukana! Syököön itsekseen niitä.
Tänään sitten kokkasimme veljeni, tai niin kuin isä blogissaan aina sanoo, Juniorin kanssa kananuudelia. Ihan sellaista perusnuudelia, mihin paistoimme kaveriksi broilerisuikaleita. Nuudelit ovat veljeni herkkua, ja hyvää ne olivat muistakin. Jälkiruuaksi söimme toissailtana valmistamaani
suklaapiirasta
paketti muortaikinaa
4 munaa
1 dl sokeria
2 dl siirappia
2 tl vaniljasokeria
100 g tummaa suklaata
kermavaahtoa
Taputtele taikina irtopohjavuokaan siten, että se ylettyy vuoan reunoille. Esipaista 175 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Nosta uunin lämpötila 200 asteeseen.
Hienonna suklaa rouheeksi. Vatkaa munat ja sokeri sekaisin ja lisää joukkoon siirappi ja vaniljasokeri. Vatkaa tasaiseksi seokseksi ja lisää joukkoon suklaa. Kaada täyte piirakkapohjalle ja paista 40 – 45 minuuttia. Anna jäähtyä. Tarjoiluvaiheessa pursota kermavaahtoa palojen päälle. Hyvää oli.
Iskän lisäys: kuukauden ruokamenot tähän mennessä 320 euroa, yhteensä 66 ateriaa.
Onpa mukavaa saada sisäpiirin tietoa!! Kannustaa varmasti Iskää kokkaamaan ja myös blogin lukijaa seuraamaan taivalta edelleen. Hyvä Mari!
VastaaPoistaPS. Kannustusta täältä päin tietysti myös lasten kokkaamiseen. Alku on erittäin lupaava!
VastaaPoistaHienosti on Mari ajatuksensa jäsentänyt paperille.
VastaaPoistaKokkaaminen kannattaa nuorena, siitä on paljon iloa ja hyötyä sitten opiskelukämpillä, ekassa omassa kodissa jne... Monet nuoret eivät saa kotoan kokata, kun äiti on niin siisti ja pedantti ettei edes päästä keittiöön sotkemaan, ei sitä sit mitään opikaan tekemään. Meillä on saanut lapsi kokkailla ja kiva on nyt nähdä miten parikymppinen tekee omassa kodissaan ruokia ja leipomuksia ja antaa arvoa kotitekoiselle suklaapiirakalle tai porkkanasämpylöille!
Jatkakaa valitsemallanne tiellä, iskä ja Mari ja juniori!
Mari kiittää kannustuksesta!
VastaaPoistaItse olen saanut osallistua kolmivuorotyötä tekevien vanhempien vanhimpana lapsena ruuanlaittoon hyvin pienestä pitäen silloin kun äiti oli töissä. Ja voin jakaa Mar Lin (李月) ajatuksen ruuanlaittotaidon hyödyistä.
Meillä on aina osallistuttu silloin kun minä olen touhunnut keittiössä. Jo ennen Äiskä sairastumista.