Elämä ja ruuanlaitto ovat ihmeitä täynnä - molemmat. Ensin elämän ihmeet. Oltiin Voken kanssa keskikoulussa viisi vuotta samalla luokalla. Kevään -75 jälkeen ollaan oltu tekemisissä puolenkymmentä kertaa puhelimitse eli ei juuri ollenkaan. Nekin jonkun toisen yhteystietojen etsimisen takia. No nyt kun minä olen tämän Juniorin kasvatuksen ja Moskovan matkan tiimoilta vouhkannut, niin Voke lähestyi sähköpostilla. Oli ihmeekseni vahingoissa löytänyt blogini ja tunnistanut kirjoittajan. Huomautti kirjeessään, että "Tänä aamuna satuin taas kurkkaamaan (blogia), ja alkoi itse asiassa hieman hymyilyttää. Älä nyt sitä juniorin Moskovan hommaa ota kuoleman vakavasti, kyllähän aikanaan Pietarin luokkareissullakin oli jotain…Ei vaan taidettu jäädä siitä ainakaan pahasti kiinni " Näinhän se on. Ja suurin ongelma onkin, että muistaa oman nuoruutensa ja ymmärtää Juniorin toilailuja. Mutta kun sitten toisaalta tietää, että jos niihin ei reagoi, niin hommalla on hyvin suuri mahdollisuus karata käsistä. No koetetaan tasapainoilla.
Ruuaksi tasapainoiltiin venäläisestä keittokirjasta katsotun reseptin mukaista anjovispannupizzaa. Ja tässä on se toinen ihme. Pizzan alkuperä on Italiassa, mutta kun tätä pizzaa söi, niin oli aivan kuin olisi ollut jossakin Verhnojen kylässä Aunuksen Karjalan takamailla. Niin venäläinen oli ruokailukokemus!
Anjovispannupizza venäläisittäin
Pohja
7 dl vehnäjauhoja
25 g hiivaa
4 rkl öljyä
0,5 tl suolaa
2,5 dl vettä
Mittaa jauhot ja suola kulhoon. Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen. Kaada vesi sekoittaen jauhojen päälle. Vaivaa yhtenäinen ja kiinteä taikina. Lisää loppuvaiheessa öljy ja vaivaa taikinaa kunnes ei tartu kulhoon eikä käsiin. Jätä kannen alle lämpimään paikkaan kunnes on kohonnut kaksinkertaiseksi kooltaan.
Täyte
rasia (100 - 185 g) anjovisfileitä
800 g tomaatteja
pieni sipuli
2 valkosipulin kynttä
18 kpl mustia oliiveja
2 laakerinlehteä
12 tuoretta basilikan oksaa
4 rkl oliiviöljyä
300 g mozzarella-emmentalraastetta
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippurirouhetta
Leikkaa tomaatit pieniksi palasiksi. Samoin sipuli ja valkosipuli. Kuullota sipulia ja valkosipulia hieman öljyssä. Lisää paloitellut tomaatit ja murskatut laakerinlehdet. Lisää suola ja pippuri. Keitä viitisen minuuttia. Laita isolle uunipellille leivinpaperi, jota hieman jauhotat. Kauli taikinasta levyn kokoinen levy. Levy saa hieman nousta levyn reunoille. Levitä pohjalle ensin tomaattisipuliseos. Sitten oliivit ja anjovisfileet. Silppua basilika ympäri pizzaa. Ja lopuksi runsaasti juustoraastetta - alkuperäinen resepti tosin käski laittamaan siivuina. Sitten uuniin 220 asteeseen 15 - 20 minuutiksi.
Hyvää ja täyttävää äänin 3 - 0. Äiskän asteikolla kakkonen.
PS. Toivottavasti Pajun vesojen hyvinvointi ei kärsi Nokian toimenpiteistä.
PS. Toivottavasti Pajun vesojen hyvinvointi ei kärsi Nokian toimenpiteistä.
Mielikuvitukseni ei mitenkään riitä saamaan noista aineksista venäläistä ruokakokemusta. Uskon ehdottomasti kuitenkin, että näin on kun niin sanot, eikä muu auta kuin tehdä itsekin.
VastaaPoistaVaikutelman saa nähtävästi aikaan yksinkertaisten perusmakujen yhdistelmä ja runsas valkosipulin käyttö.
VastaaPoista