Alkaa ensimmäinen viikko loman jälkeen kääntyä lopuilleen. Jotenkin vaan ei ole oikein päässyt rytmistä kiinni. Illalla ei ymmärrä mennä nukkumaan ja aamulla vielä nukuttaisi. Vähän tämä tuntuu sellaiselta jo aiemmin koetulta tunteelta. Eiköhän se kevääseen mennessä helpota. Onneksi nuorison kanssa on mennyt jotakuinkin putkeen. Mitä nyt Juniori yritti eilen kähveltää Äiskän pussista vitosen. Oiskohan ollut tupakat lopussa. Ilmoitin, että kaikki rahaliikenne on molempien osalta jumissa niin kauan, kunnes asia selviää ja vitonen palautuu pussiin. Pohtikaa keskenänne, kuinka toimitte. Meni kaksi tuntia, ja Juniori tuli tunnustamaan. Anteeksipyynnöt, motkotukset: älä koskaan käytä hyväksesi sairaita, vanhuksia, vammaisia tai muita vähempiosaisia. Suojele heitä. Ja sitten taas kohti uusia kommelluksia. Mitähän näistäkin oikein tulee. En minä kuitenkaan jaksa aina olla huutamassakaan.
Tämänpäiväinen ruoka löytyi Valittujen Palojen julkaisemasta kirjasta Kalaherkut (Helsinki, 1981). Alkuperäinen resepti käytti turskaa, mutta minä nyt satuin löytämään helpommin kaupan pakastealtaasta seitä fileinä.
Seitä juustovaipassa
1 kg seifileitä
sitruunamehua
suolaa
öljyä
1 iso sipuli
1 rkl vehnäjauhoja
2 rkl korppujauhoja
noin 2 rkl juustoraastetta
2 dl kermaa (alkuperäinen resepti neuvoi laittamaan ranskankermaa tai smetanaa. Luin ohjeen huolimattomasti. Hyvinhän tuo tuntui toimivan kermallakin.)
tomaatteja
Ruilauttele fileiden päälle sitruunamehua ja ripottele suolaa. Jätä vähäksi aikaa vetäytymään. Voitele uunivuoka öljyllä. Lado fileet vuokaan. Silppua sipuli ja levittele se fileiden päälle. Tee vehnä- ja korppujauhoista, juustoraasteesta ja kermasta taikina, jonka levittelet kalojen päälle. Leikkaa muutama tomaatti ristiin ja asettele kalojen päälle. Jos tykkäät, voit vielä laittaa tomaattien päälle voinokareen ja vähän suolaa. Minä en tykännyt, kun ei ollut voita kaapissa. Paista 200 asteisessa uunissa 25 - 35 minuuttia. Tarjoile perunamuussin kera.
Hyvää äänin 4 - 1. Äiskältä kakkonen.
On se noiden teinien kanssa aina pulaamista.
VastaaPoistaVaikuttaa ihan siltä, että perheessänne puhutaan, ja että nuoret tuntevat olonsa turvalliseksi. Se on tärkeää. Kaikkeahan ne silti yrittävät!
Eiköhän noista tule ihan kunnon kansalaisia!
Kyllä minua jotenkin nauratti tuo "Minä en tykännyt, kun ei ollut voita kaapissa". Siis... no, naurattaa vieläkin. Siinä oli sellaista huumoria josta minä tykkään. Ei liene kuitenkaan tahatonta. :D
Nämä sinun jutut aina lämmittävät, vaikka kirjoitat välillä vaikeistakin asioista.
Oikein arvasit. Ei ollut tahatonta. Monasti vaikeinta on kirjoittaa tarkoituksellisesti siten, että siitä jää tahattomuuden vaikutelma.
VastaaPoistaVoipaketille :D. Ja hyvä kommentti kirjoittamisen vaikeudesta. Paras tulos tulee vissiinkin, kun ei liikaa yritä. Mutta minähän vaan luen ilolla :D
VastaaPoista