Puhuminen auttaa aina...

Tänään sitten puhuttiin pitkään ja hartaasti Marin kanssa. Minä kerroin, mikä kengässäni hiertää. Mari kertoi, miten hän asiat näki. Havaitsimme ymmärtävämme toisiamma. Kerroin, ettei tämä ihan näin voi jatkua. Asetimme uudet säännöt voimaan. Ovat pääpiirteissään seuraavanlaiset: Kun seuraavana päivänä on koulua, on Iskän toivomus, että kotona ollaan kello 23:en mennessä. Viikonloppuna ja loma-aikoina tullaan yöksi kotiin. Iskän informointia omista kulkemisista jatketaan entiseen malliin. Mari lupasi hoitaa koulunsa kunnialla. Minä lupasin opetella uudet säännöt hermostumatta. No. Tästä nyt saa sen kuvan, että minun kotiintuloajoista sovittiin! Ei suinkaan. Minulta vaan vaatii aikamoista asennoitumista tämä uusi säännöstö. Kotona oppimani mukaisesti olisin vetänyt paljon tiukempaa linjaa - se on rakennettu minulle sisään jo "tehtaalla". Kuitenkin järki sanoo, että nyt käyttöön otettu järjestys johtaa parempaan lopputulokseen. Mennessä nähdään.

Tänään sitten viriteltiin Pakkahuoneen flikan lihapullia. Viriteltiin siksi, että yritän vähän tyhjennellä kaappeja ylimääräisistä materiaaleista. Joskus talvella sitten kokeillaan ihan autenttista reseptiä. Tässä on vähän muuntelua.

Lihapullat

200 g ranskankermaa

2 dl ruokakermaa

1,5 dl perunamuussijauhetta

1,5 rkl jauhelihamaustetta

0,5 tl maustepippuria

2 rkl sinapinsiemeniä

2 kpl munia

1 iso sipuli hienoksi silputtuna

1 pkt (180 g) pekonia pieneksi silputtuna

700 g sikanautajauhelihaa

Sotke keskenään nesteet, muussijauhe ja mausteet. Jätä tekeytymään kymmeneksi minuutiksi. Lisää munat ja sekoita. Anna taas tekeytyä sen aikaa kun paistat pekonit ja kuullotat pekonin rasvassa sipulit. Sekoita tekeytymässä ollut mömmö, jauheliha ja pekonisipulisilppu. Vaivaa kunnolla sekaisin ja aseta puoleksi tunniksi tekeytymään. Sillä aikaa lämmitä uuni 225 asteeseen. Pyörittele taikinasta isoja pullia. Isompia kuin golf-pallo, mutta pienempiä kuin tennispallo. Ja pullat pellille. Pelti uuniin. Kymmenen minuuttia 225 asteessa, sitten puoli tuntia 200 asteessa. 

Kaveriksi tein perunamuussia ja puolukkasurvosta. Äänin 3 - 0 hyvää. Äiskän asteikolla meni ykköseen. Itse asiassa oli aika riemukas tuo Äiskän arvio. Ykkösen kriteerinä on yleensä spontaanisti lausuttu nam. Nyt se tuli monta kertaa ihan yrittämällä ja ymmärrettävästi. Ehkä ensi kerralla laitan vähän vähemmän tuota jauhelihamaustetta, ettei tule niin suolasta.

Terkkuja vaan Pakkahuoneen flikalle. Ei tullut lottovoittoa tänäänkään.