maanantai 10. lokakuuta 2011

Astianpesukone ja ruuanlaitto

90-luku asuttiin Äiskän kanssa Varkaudessa Kirsikkatiellä. Tutustuin myös silloin Varkaudessa vaikuttaneeseen keittiömestariin. Kerran sitten kerroin, kuinka olin laittanut ruuaksi broileria reseptillä, jonka esittelin tekstissä Showtemppu. Naureskelin vielä, kuinka hyvä ohjelmanumero broilerin valmistus on. No keittiömestari siihen, että tuohan on itse asiassa variaatio Pekingin ankasta, mutta jos hyvän ohjelmanumeron haluat, niin tee kalaa astianpesukoneessa. Kala nimittäin kypsyy reilussa 60 asteessa, ja 65 asteen ohjelman aika riittää kypsentämään pienehkön kalan. Amerikkalainen Sheila Nickerson on kuulemma reseptin kehittänyt 70-luvulla ja se on ensimmäisen kerran julkaistu keittokirjassa nimeltä Bear soup and Salmon Mousse. Parikymmentä vuotta resepti on kulkenut muistissani kokeilua odotellen, ja nyt tuli sitten aika oikeasti kokeilla toimivuus. Terkkuja mestarille sinne yläilmaisiin ja muille tänne vähän alemmas.

Kalaa astianpesukoneessa keittiömestarin tapaan

0,5 - 1 kg kalaa (minulla oli 1,1 kg:n pala lohta, ja oli ihan siinä ja siinä, että tuli kypsäksi. Pienempi pala toimii varmasti paremmin.)
kalan mausteet oman maun mukaan (minä laitoin suolaa, tilliä ja amerikkalaista lihan grillauskastiketta tuomaan savun makua - grillikastikkeen olisi joutanut heittää pois.)



Mausta kala mieleiseksesi. Laita se ensin yhteen uunipaistopussiin ja sulje pussi hyvin. Seuraavaksi paistopussi kaloineen kinkkupussiin ja pussin suu hyvin kiinni. Tyhjennä astianpesukone. Laita kala koneen ylä- tai alakoriin, kumpaan nyt paremmin sattuu asettumaan. Ja sitten ei muuta kuin kone pyörimään - ilman pesuaineita! 65 asteen ohjelma riittänee. Minä tosin löysin koneestani 70 - 80 asteen ohjelman, jota käytin.

Hyvin meni. Kala kypsyi juuri ja juuri. Sellainen 600 - 700 gramman pala olisi tullut vielä parempi. Äänin 3 - 1 hyvää. Marin kaveri, joka tykkää yleensäkin kalasta, piti jopa erinomaisena. Koska kala ei koko valmistuksen aikana ollut hirmuisen kuuma, se myös jäähtyi tosi nopeasti. Joten lisäkkeet kannattaa passata valmiiksi sekunnilleen samalle hetkelle, kun ohjelma loppuu. Keittiömestarin sanoja lainaten: ohjelmanumero, joka tuottaa syötävää ruokaa. Ei muuta.

Ja sama juttu videona. Alussa meni vähän säheltämiseksi kameran kanssa, joten tässä filmissä kala on jo koneessa. Periaate kuitenkin käy selville.



Kun ohjelma on pyörähtänyt läpi, kala pois koneesta ja syömään!

Kilpailu

Keittolautasen kuvan etsintä facebook-profiilistani oli minulle opettavainen. Tällaista kisaa järjestäessä on syytä pohtia, kuinka pelitilanne saadaan kestämään piilossa. Nyt tämä minun järjestely aiheutti sen, että ensimmäisen profiilin löytäjän jälkeen kaikki lukijat tiesivät tilanteen, ja hakuinto jossain määrin laimeni. Ei onneksi kuollut kokonaan.
Toisaalta kisa opetti minulle konkreettisesti, kuinka vähällä informaatiolla meistä löydetään tosi paljon tietoja. Minä nyt olen tietoisesti ollut elämässäni avoin ja täällä blogissakin täysin tietoisesti kertonut yksityiskohtia identiteetistäni, vaikka nimimerkillä kirjoitankin. Mutta kuinka paljon meistä onkaan täällä bittiavaruudessa ihmisten vapaasti saatavilla sellaista tietoa, jota emme oikeastaan olisi kovinkaan innokkaita kaikille jakamaan? Ajatellaanpa aina ensin, ja sitten vasta avaudutaan netissä!

Palkinnot pakkausta odottelemassa.


Ensimmäisenä keittolautasen löysi kompastelua -blogin Salla ja hyvänä kakkosen Pirhosen Ilkan facebook-sivujen keittolautasta ehti ihastelemaan ystävämme Salix, jonka blogi löytyy käsittääkseni täältä. Sallalle lähtee tuohinen teepurkki ja Salixille pussillinen teen kaltaista ruusun terälehtijuomaa, jahka Salix ilmoittaa mihin sen lähetän. Kiitos kaikille osallistuneille.

6 kommenttia:

  1. Ihanaa! Valtavasti Kiitoksia [niiaa]

    Palkinto ei olisi voinut osua paremmin, olen nimittäin suuri teen juoja :)

    VastaaPoista
  2. Ps. Kyllä, tämä on minun blogini http://kylahullu.vuodatus.net/
    "pikkasen" laiskasti vaan päivittelen sitä, kun käsityöt houkutelee enemmän kun kirjoittaminen :)

    VastaaPoista
  3. En kyllä näe mitään syytä miksei tuonne olisi voinut heittää pestäviä astioitakin mukaan : )
    Kaiken kaikkiaan kodinkoneiden käyttöön tunnutaan suhtautuvan aika ennakkoluuloisesti, mikä estää laittamasta vaikkapa tekarit (tekohampaat) tai pikkarit (pikkuhousut)puhdistumaan pesukoneesssa. Samalla säästetään energiaa ja luontoa, kun täytetään kone ennekkoluulottomasti ja suvaitsevan avarakatseisesti.

    VastaaPoista
  4. Kiitos, että kirjoitit näin mukavan jutun isästäni! Ihanaa, että vielä 20 vuoden jälkeenkin rohkenit kokeilla isän ihmeellistä ohjetta - tai että ylipäänsä muistit sen! Meillä oli Jussin kanssa hauskaa tätä lukiessa ja meille tuli paljon samantyyppisiä muistoja isästä mieleen. Omalta kohdaltani olen pahoillani, että äiti veti turhasta panssarivaunut nenään. Jos olisi tiedetty, ei olisi koskaan tätä hänelle näytetty! Olisi saanut mukava tarina jäädä nimien kera elämään.

    Kiitos vielä kerran ja hyvää jatkoa sinulle, perheellesi ja blogille!

    terkuin,
    Remusen Riikka

    VastaaPoista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.