keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Kova jätkä ja Mersu

Tänään oli tilipäivä ja sitä sitten juhlistettiin pullolla kokista ja Pizzapoikien pizzoilla. Lapset ja Äiskä ihastuksissaan. Minä koko illan janoissani. No ruokailun jälkeen sitten käytiin Äiskän kanssa asioilla. Apteekin pihassa oli kaksi invapaikkaa. Niihin oli sellainen kaksvitonen koijari parkeerannut Tercelinsä niin mukavasti, että meidän auto ei mahtunut kuin puoliksi invaruutuun. No sillä aikaa kun olimme apteekissa, olivat edessä olevat autot vaihtuneet. Nyt siinä seistä kökötti vanha Mersun reuhka. Ja ratissa 5-kymppinen siilitukka nahkatakki päällä. Autoin Äiskän autoon ja otin invapysäköintiluvan käteeni. Menin Mersun vierelle ja näytin lupaa kysyäkseni, että herra ei varmaan ole huomannut pysäköineensä invapaikalle. kun otti niin kovasti moinen päähän. Raahaisivat perkeleet itse vaivaisia ihmisiä sohjossa paikasta toiseen, niin tietäisivät mitä varten ne paikat ovat. Kuski vilkaisi minuun, ilme muuttui vihaiseksi ja puna lisääntyi naamalla ja niskassa. Kaveri avasi oven ja lähti nousemaan penkiltä ärähtäen "mikä vitun liikennepoliisi luulet olevasi". En viitsinyt jäädä selittämään vaan poistuin pikaisesti paikalta. Se,  mitä olisin halunnut sanoa oli, että Ranskassa on joissain paikoin kylttejä invapysäköintipaikan yhteydessä: "Jos viet paikkani, niin ota myös sairauteni." Keskustan invapaikoilla olisi käyttöä moisille kylteille!

Huomenna taas palataan tavalliseen ruoka-aiheeseen. Listalla on kalaa angolalaiseen tapaan.

9 kommenttia:

  1. Nuo sällit ne keksii kyllä oikeutuksen teoilleen ja tietävät varsin hyvin että nyt meni kiessi vika ruutuun. Sitä varten se käämi sitten palaakin kun joku asiasta huomauttaa. Ihan sama mihin sävyyn.

    VastaaPoista
  2. Onhan se jonkinsortin invalidi tuommoinenkin, joka on muuten vain pipi päästään. Pitäis joskus kysäistä ihan muina naisina, että missäs sää käyt kuntoutuksessa... Ystävälläni on invalupa ja onneksi toistaiseksi meidän reissuilla parkki on löytynyt, mutta näkeehän näitä turhan usein.

    VastaaPoista
  3. surettaa että noita k**ipäitä aina vaan löytyy :( tuosta näkee, ettei ole elämä kouluttanut, se koulutus on vielä tulollaan... kun invaliditeetti osuu lähipiiriin, suhtautuminen muuttu (useimmiten)... ehkä se tällä kyseisellä nuorella mersumiehellä muuttuu sitten kun lykkii äitiään tai lastaan pyörätuolissa... tai sitten on sellainen ettei sustu siihen, eikä tule invalidinarjen kanssa tekemisiin...
    Tuossa tilanteessa kun saisi invalidin autolla jotenkin nakitettua sen k**ipään auton niin ettei se pääsis pois siitä invapaikalta iteksiään... joutuis odottamaan invapaikan oikeutetun auton lähtemistä :)

    VastaaPoista
  4. MarLi, se kaveri oli lähempänä viittäkymppiä! Tuntuipa hyvältä, että tämän ikäisiäkin vielä jossain piireissä pidetään nuorina.

    VastaaPoista
  5. okrat, onhan se tuolla kirjoitettukin, mutta tuossa kohtaa luin jo niin tuohduksissani että aattelin sen mielessäni joksikin nuoreksi umpimieliköksi... mutta onhan viiskymppinen sopivasti nuori sekin, tosin siellä pitäis jo olla vähän elämänkoulua ja käytöstapoja takaraivossa :) sulla on mut mersumiehellä ei :)

    VastaaPoista
  6. Nuorimmalla on spastiset takajalat. Kovan porun jälkeen sain sille poliisista hommattua invaluvan. Tyttö piti sinne raahata näytille.

    Onneksi lupa ei ole auto- vaan henkilökohtainen. Sotainva-isällä se oli autokohtainen. Mulla ei ole autoa, mutta kyllä tytär kyytiä saa. Silloin on invalappu paikallaan. Olen huomannut, että niitä invalideja on aika paljon, joilta on unohtunut invalappu kotia piirongin päälle.

    VastaaPoista
  7. Eihän siinä mitään porua pitäisi enää poliisin kanssa olla, jos lääkäri toteaa tarpeen, niin poliisillehan se on vain julistusasia.

    VastaaPoista
  8. Jossain Espoon sunnassa joku fiksu ihminen on tehnyt hyvän jäynän.
    Invapaikalle auto paketoitiin kelmuun parkkihallissa ja jossain muualla maalattiin inva-merkki auton tuulilasiin :)
    Ehkä kuljettjat sen jälkeen muistaa mihin saa parkkeerata ja mihin ei!

    VastaaPoista
  9. Joo se kelmutus oli kuulemma ollut kaveriporukan jäynä. Sitten nuo maalaushommat menevät kyllä minun mielestä liiallisuuksiin. Alkaa pyörätuoli keulimaan liikaa. Mutta sellaisen lapun saatan joskus printata, jossa on se pyörätuolin kuva ja teksti. Niitä sitten laittelin tuulilasin pyyhkijän alle. Ehkä...

    VastaaPoista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.