Tupakat lopussa

Kyllä se tästä. Pari päivää oltu hiljaa. Syynä ei ole ollut lauantaiset pikkujoulut, vaan muutokset sunnuntain ruokalistassa ja vanhan miehen pitkä toipuminen. Nuorena sai ryypätä kaksi iltaa ja yön kun nukkui hyvin, niin kaikki oli kunnossa. Nykyään kun ryyppää yhden illan kunnolla, niin kaksi yötä on varattava toipumiseen. Eli ei oikein ole ollut mitään sanottavaa, kun on pitänyt keskittyä omaan hyvän olon etsintään. Eilinen ilta syötiin sitten sitä maksalaatikkoa ja tänään sitten listan mukaisesti vanhaa hapankaalikeittoa pakkasesta.

Kovasti ihmettelin, miksi Juniori on ollut viime päivinä niin älyttömän kiukkuinen. Ei ole mitään uskaltanut sanoa. Koko ajan on tuntunut, että räjähtää. Eilen sitten tajusin, että tupakathan sillä on lopussa. Olen minä sen tietänyt jo pitemmän aikaa, että poika polttaa. En sitä hyväksy, mutta minkäs sille teet. Mies kun on koukussa, niin on koukussa. Nyt on sitten erinäisten syiden takia kuukausirahat loppu, niin alkaa hermostuttamaan. Ei voi kun toivoa, että järkiintyisi. Lupasin maksaa vieroituslaastarit, mutta ei ole vielä sanonut, että lähdetään ostamaan. Kärvistelköön!

Pilkon Sittarilta saatiin hyvää palvelua tänään. Vaihteeksi kenkäosastolta. Ostin syyskuun puolessa välissä molemmille lapsille uudet talvikengät. Nyt ne olivat täysin lopussa. Hyvittivät täysimääräisesti ja saatiin uudet erilaiset kengät tilalle. Tuntui mukavalta, kun ei edes tarvinnut taistella asiasta.

Huomenna taas palataan ruuan laiton kanssa tarkemmin asiaan.