sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Kaikennäkösiä paskiaisia!

Ollaan Äiskän kanssa aina tykätty käydä kirppareilla. Voisin sanoa Äiskän säästäneen ison läjän rahaa sillä, että kävi säännöllisesti kirppariostoksilla. Nykyään se on sitten halpaa ja hyödyllistä ajankulua. Äiskä ja Avustaja käyvät, jos ei ihan viikottain niin joka toinen viikko vähintään, kirppareilla. Äiskä tykkää shoppailla, samalla tulee käveltyä huomaamatta ja bonuksena vaatevarasto uusiutuu. Yleensä selviää kahdella kolmella kympillä per reissu. Myyjiä on monenlaisia. Yksi ryhmä lähtee aivan selvästi tekemään bisnestä: tuotteet ovat selkeästi ylihinnoiteltuja. Sitten ovat realistit, jotka myyvät aivan kelvollista tavaraa kohtuuhinnalla. Näille tiskeille täytyy vain osua oikeaan aikaan, sillä tavara liikkuu. Sitten ovat ne paskiaiset. Tuovat hajallista tavaraa myyntiin. Hinta on kohtuullinen, mutta jos et onnistu tosi tarkasti katsomaan tavaraa, niin kotona odottaa pettymys. Ei minua se rahan meno harmita, mutta kun minä näen Äiskän pettyneen ilmeen totuuden paljastuttua. Tavara ostettu ja sen hankkimesesta on tullut hyvä mieli. Tämä on nätti ja minä haluan laittaa tämän päälleni. Ja sitten kun huomataan, että vaatekappale on valmis lumppukeräykseen, niin mielipahahan siitä seuraa. Olisipa ihan hyvä, kun tällaisen skeidan myyjät joskus olisivat itse näkemässä sairaan ihmisen pettymyksen...

Varsinainen ruokailu meni ketuille. Appiukko kutsui jouluglögille. Aina on yhtä arvailua, mitä se tarkoittaa. Voi nimittäin aivan yhtä hyvin tarkoittaa täyttä ruokaa tai lasillista glögiä ja joulupiparia. Riippuen siitä millä tuulella vaimonsa on. Veikattiin, että tällä kertaa olisi ruokaglögi. Ei ollut. No, ruokaahan ei oltu ihmeemmin suunniteltu tälle päivälle, joten paistoin ensi hätään pannukakun. Jos vielä illemmalla nälkä yllättää, niin sitten otetaan käyttöön suunnitelma b ja keitetään pelmenejä.

Pannukakku tehtiin äitini kaverin Hilkan reseptin mukaan. Terkkuja vaan Simpeleelle.

Hilkan pannukakku

8 dl maitoa
1 tl suolaa
2 - 3 munaa
4 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1 dl sulatettua voita

Sekoita ainekset hyvin. Anna taikinan tekeytyä eli jauhojen turvota sellaiset 4 - 6 tuntia. Sekoita vielä ja kaada uunipellille. Paista 200 - 225 asteisessa uunissa 20 - 30 minuuttia. Nauti hillon kera.

Oli hyvää. Äiskä söi lähes puoli pellillistä ja rankkasi asteikollaan kakkoseen.

5 kommenttia:

  1. Tosi ikäviä ihmisiä tuollaiset huijarit! :(

    Pannariohje on sama kuin minkä olen oppinut tuntemaan "maailman parhaan pannukakun" nimellä. Ja varmaan nimityksiä on yhtä monta kuin tekijääkin. Tiedätkö, miksi tämän sinun reseptin mukaan sitä pitää noin kauan turvottaa? Äidiltä saamani reseptin mukaan pannarin voi paistaa heti.

    VastaaPoista
  2. Se resepti, jonka äitini entiseltä työkaveriltaan Hilkalta sai, neuvoi myös paistamaan heti. Intissä sai aina älyttömän hyvää pannaria. Ihan perussellaista. Siellä tekivät taikinan heti aamulla ja paistoivat iltapäivällä klo 17 tapahtuvaan ruokailuun. Itse olen käytännössä havainnut, että sen parempi pannari, mitä kauemmin malttaa taikinaa turvottaa.

    Eli ihan itse lisätty juttu, jonka oma suu on opettanut. Ja siihen kannattaa luottaa!

    VastaaPoista
  3. Lienvät niitä samoja kuspäitä, jotka myyvät lastenkirjoja, joista puuttuu sivuja ja palapelejä, joista puuttuu palasia. Molempia on lapsi omilla rahoillaan ostanut ja mitäpä siinä muuta osaa selittää, kuin että osa aikuisista on typeriä. Tosi typeriä.

    Meillä puolestaan uuni on niin typerä, että polttaa pannarin toiselta reunalta aina, vaikka sen muistaisi kääntää. Paistajassa vika ei voi olla, koska sitä on testannut myös anoppi, erinomainen emäntä.
    - minna

    VastaaPoista
  4. no voihan pannukakku! ja munattomuus!
    mä sain eilen lähimaitoa kun ystävätär-lomittaja tuli saunomaan ja toi tulessaan tilamaitoa suoraan navetalta. siitähän mä voisin pykätä pellillisen pannukakkua, tulis varmaan hyvää, muttei mulla oo munia. Aina yleensä on munia, mut nyt eii oo ja hirvee kaatosade ja piemeys, en taida tohtia siwaan lähteä...mut nyt sää sait mut himoitsemaan pannukakkua...voi pöh sun kanssas....

    VastaaPoista
  5. Oiskohan Minnalla asiaa uunikauppaan.

    Tuohon MarLin juttuun voisi vastata niin monella tapaa, mutta todettakoon nyt vain, että kananmunia kannattaa aina pitää jokunen jääkaapissa. Kyllä ne sieltä tiensä lautaselle löytävät.

    VastaaPoista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.