perjantai 3. helmikuuta 2012

СССР - Neuvostoliitto

Minna tuolla pari viikkoa sitten toivoi DDR-teemaa blogiini. Minä sitten sitä ihmettelemään ja makustelemaan ajatusta. Päätin aikani tuumailtuani ryhtyä pitämään teemakuukausia. Olen kuitenkin siinä määrin Venäjä-friikki, että päätin aloittaa Neuvostoliitto-kuukaudella. Valinta on siinäkin mielessä perusteltu, että moni entisen itäblokin maa oli useita vuosikymmeniä Neuvostoliiton voimakkaassa vaikutuspiirissä. Tämä vaikutus näkynee jossain määrin myös näiden maiden nykyisessä ruokakulttuurissa. Kaiken lisäksi minulla ei ole muuta ns. neuvostoliittolaista keittokirjaa kuin Hesarin kuukausiliitteestä repäisty juttu, jossa on aikakauden reseptejä. Eli jos jollakin on hyviä neukkureseptejä, niin laittakaa testailuun. Joka viikonloppu on ruokalistalla jotakin neuvostoliittolaista. Toki on myönnettävä, että neuvostoliittolainen keittiö on yhtä eksakti käsite kuin afrikkalainen keittiökin. Joku on sanonut, että valitse resepti jostakin kansallisesta keittiöstä, huonoimmat mahdolliset raaka-aineet ja korvaa vielä liha makkaralla, niin siinä on neukkuruokaa. Mistä näitä tietämään.

Eipä sen puoleen. Tämänpäiväistäkin ruokaa saattoi Neuvostoliitossa saada eteensä. Laitoin nimittäin

Haudutettua lammasta riisin kera georgialaisittain (neukkuaikaan gruusialaisittain)

500 g rasvaista lammasta (minä leikkelin selkäfileitä puolisen kiloa ja laitoin rasvaksi rypsiöljyä)
3 - 4 punasipulia
2,5 dl riisiä
suolaa maun mukaan
noin 4 dl vettä
Lohko liha palasiksi. Paista pinta kiinni öljyisellä paistinpannulla. Ohje neuvoi tekemään tämän pienellä tulella! Ja vain pinta harmaaksi! Lihan pitää jäädä pehmeäksi. Laita valmiit lihapalat kattilaan. Kuullota kuorittuja ja silputtuja sipuleita pannulle jääneessä rasvassa hetkinen. Lisää ne kattilaan. Lisää kiehuvaa vettä sen verran, että liha ja sipulit juuri ja juuri peittyvät. Ripottele riisit pintaan, mutta älä sekoita. Lisää pinnalle tasaisesti noin teelusikallinen suolaa. Keitä pienellä tulella kannen alla niin kauan, että vesi lähes kokonaan imeytyy riisiin. Sellainen reilu puoli senttiä pitää jäädä pohjalle. Tarkista suolan määrä ja tarjoile.

Kun katsoin tätä reseptiä, ajattelin, että mikä ihme tästä tekee georgialaisen tai ylipäätään kaukasialaisen. En tiedä sitä vieläkään, mutta kyllä siihen oma kaukasialainen vivahteensa tuli. Annoksen pinnalle voisi laittaa vielä ruokalusikallisen maustamatonta jogurttia. Minulla kun ei sitä ollut, laitoin tilkan piimää ja hyvin sattui kohdalleen. Minä ja Juniori tykättiin tosi paljon. Äiskä rankeerasi kolmoseen.

Oli ihan mitäänsanomattoman näköistä, joten en ottanut kuvaa.

14 kommenttia:

  1. Olen tutkinut paikallista City Marketin hyllyjä vähän tarkemmin ja tullut tulokseen, että en löydä sieltä Venäjän hyllyä. Jenkki- ja jonkinsorttinen Mexico-hylly sieltä löytyy. Lisäksi myös Kiinalaista ruokaa sekä kuiva hyllyssä että pakkasessa. Mutta Venäjä puuttuu......tai sitten olen kauhian sokea!

    Minulle Venäjän ruuan parhaimmuutta on Mynttisten Venäläinensuolakurkku, hunaja ja smetana NAM!

    VastaaPoista
  2. En ollut CCCP:n aikana vielä innostunut kokkailusta, joten valitettavasti hyviä reseptejä ei ole jemmassa. Yksi kammottavimmista kuitenkin oli iänkaikkinen Салат столичный, pääkaupungin salaatti, jossa oli raastettua kaalia ja porkkanaa sekä aimo ruilautus varmaankin paloöljyä. Voin vieläkin haistaa ja maistaa öljyn, hyi!
    Harmi, etten tullut kirjanneeksi yksityisten ihmisten tai valuutalla maksettuja maukkaita tarjoamisia.

    VastaaPoista
  3. Салат столичный...
    Tarvikkeet ostettu. Resepti lauantaina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanha muistini meni metsään salaatin suhteen ja puhuin aivan toisesta, ihan yksinkertaisesta kaalisalaatista, jolta ei voinut välttyä missään. En tosin tykännyt stolichnyistäkään omituisen maun vuoksi...

      Poista
  4. Mainio idea! Minä tuli käyneeksi Neuvostoliitossa kaksi kertaa, mutta ikäni oli siihen aikaan verraten vähäinen, ettei ruokamuistoja oikein ole jäänyt mieleen. Luultavasti, jotain syötävää saimme. Vain jätti-isot konvehdit, joita toimme tuliaisina kotiin, ovat jääneet mieleen. Ohuenohut suklaapinta ja sisus jotain yliällömakeaa, jäi suuri pettymys makeanperson teinin mieleen:) Neuvostomielisessä kodissani kyllä harrastettiin venäläistä teeseremoniaa päivittäin, sähkötarkastuslaitoksen käänteissuosittelema samovaari puhisi aamuin illoin.

    VastaaPoista
  5. Mites olisi Unkari viikko tai Kreikka viikko. Ollaan molemmat hurahdettu unkariin ja Kreikkaan. Kreikkalaisia ruokia kyllä löytyy ja reseptejä niihin mutta Unkarilaisista en tiedä muuta kun Gulassin...ja ne pärämnätsit. Joissakin lähteissä sanotaan unkarilaisiksi piiraiksi ja joissakin turkkilaisiksi piiraiksi. Kerran ollaan noita pärämätsejä tehty ja tykästyttiin ikihyviksi. Taidetaankin ukkokullan kanssa tekaista niitä näin lauantain kunniaksi. Alkuperäisessä reseptissä siitä taikina määrästä pitäisi tulla 8 piirasta mutta ei me saatu tulemaan kun 4. On tainnu toi piirakkapulikka olla kädessä turhan harvoin.
    Toi venäläinen keittiö on kyllä aika mielenkiintoinen. Ukkokullan kanssa keräillään keittokirjoja ja ostinkin sille joululahjaksi keittokirjan nimeltä suuri venäläinen keittokirja. Oli siinä kyllä monen monta tosi mielenkiintoista reseptiä testattavaksi.
    -Irmeliina-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä teemakuukausia aion pitää sitä mukaa kuin kuukausia tulee ja keittokirjoja hyllystä löytyy. Unkarilaisia ruokia jonkinverran onkin ollut viime vuoden puolella.

      "...venäläinen keittiö on kyllä aika mielenkiintoinen..." Helmikuu EI ole venäläisen keittiön kuukausi, vaan tarkoitus on keskittyä nimenomaan NEUVOSTOLIITTOLAISEEN keittiöön, mikä onkin varsin keinotekoinen käsite. Yritetään kuitenkin.

      Poista
    2. Aivan...se taitaakin olla toi venäjä ja neuvostoliitto aivan eri juttu.

      -Irmeliina-

      Poista
  6. Siis tottakai Pärämätsit ei pärämnätsit...painovirhepaholainen iski :D
    (Peremec)

    VastaaPoista
  7. Mie teen salat stalitsinin nopean version seuraavasti:
    - rasia kaupan valmista perunasalaattia
    - purkillinen herneitä (ei missään tapauksessa pakasteherneitä, vaan säilykepurkista)
    - jotain makkaraa kuutioituna, balkan on hyvää

    Tänään meillä syödään blinejä, siis niitä oikeita, ei niitä, mitä Venäjällä yleisesti kutsutaan blineiksi. Viime viikolla oli jälkkärinä syrkinnejä. Nam!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne Suomessa blineinä valmistettavat tattaripohjaiset blinit ovat aiemmin olleet Venäjälläkin suosittuja. Nykyinen blini on ihan sama kuin suomalainen lettu.

      Syrnikit ovat herkullisia.

      Poista
  8. Oi kun jännää! Nuoruudessa kävin kuoromatkalla pariinkin kertaan Neuvostoliitossa, nyt kun asun tässä "rajalla", en ole Venäjälle matkaillut. Koitin oikein muistella, että mitä siellä mahdettiin syödä, muistan vaan ystävyyskaupungin tarjoaman illallisen, jossa oli alkuruokana keskellä koreaa lautasta kokonainen tomaatti. Ja votkaa. Olin 12-v, joten votkat jäi juomatta. Pitää kysellä kavereilta, josko heillä olis muutakin muistikuvaa ruokapuolesta. Muuten muistan kaikkea tarpeellista, kuten sen että matkaopas Galina nukkui alasti (pojat selvitti asian) ja että Punainen Tori oli pirun iso.

    Mutta jännityksellä odotan mitä teemakuu tuo tullessaan!

    - minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asutko miten rajalla. Sieltähän paljon käydään tutustumassa nykypäivän ruokakulttuuriin(kin) rajan tuolla puolen.

      Teemakuu tuo vähintään 4 (helmikuun viikonloppujen määrä) Neuvostoliittoon liittyvää ruokakokeilua.

      Poista
    2. No täällä Joensuussa, mutta kun juuret on Hämeessä, niin siihen nähden tosi lähellä rajaa :)

      -- minna

      Poista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.