Ostaisin yhden puhelimen

Keväällä Viipurissa taskuvarkaat veivät vanhan kamerakännykkäni. Siitä lähtien olen sitten pärjäillyt omasta mielestäni oikein hyvin vanhalla Nokia 3308:llani. Appiukon mielestä en. On hänellä perustelunsakin: nimensä on aakkosissa ensimmäisenä ja näin ollen kaikki taskupuhelut ohjautuvat hänelle. Joulun alla sitten appiukko puhui minut ympäri. Lupasi ostaa joululahjaksi Nokian Meegon. Vähän ennen joulua sitten alkoi puhe, että jos sittenkin odottaisit sen uudemman mallin, joka alkuvuodesta julkaistaan. Kysyi vielä, että jos mitenkään malttaisin odottaa! No maltoinhan minä, kun olisin sillä vanhallakin ihan hyvin soitellut.

Minä sitten käskettynä menin 1. helmikuuta kello 10.00 paikalliseen Giganttiin puhelimen ostoon. Nuori myyntimiehen alku tervehti ylituttavallisesti. Vastasin tervehdykseen ja kerroin, että ostaisin yhden mustan Nokia Lumia 800 -puhelimen. Kaveri aloittaa innokkaan tivaamisen, että olenko Dna:n vanha asiakas. Arvelin jo, että muille ei myydä, kun noin kovasti kiinnostaa. Äkkiä kuitenkin selvisi, että olisi kuulemma joku tarjous vanhoille Dna:n asiakkaille. Kysyin, että kuinka vanha asiakas pitäisi olla? Ja kelpaako, jos on vain tällä hetkellä asiakkaana? Kelpaa, jos on tällä hetkellä. Ei siis tarvitse ollakaan vanha asiakas. Ja sitten alkoi hirveä selittäminen, kuinka Dna:n asiakkaat saavat puhelimen puhelinlaskussa erissä maksettuna. Tuli ihan sellainen olo, että minulla ei olisi rahaa ostaa tuotetta kertamaksulla, koska olen Dna:n asiakas. Ilmoitin välttäväni osamaksusopimuksia, mutta olevani kiinnostunut siitä tarjouksesta. Ai mikä tarjous? No sinähän sanoit, että sinulla on joku tarjous, jos on Dna:n asiakas. Selvisi, että osamaksumahdollisuus oli se tarjous. Ok. Ostan puhelimen kertamaksulla. No entä tuoteturva? kysyi myyjä. Mikä se on? kysyin minä. Ja taas kaveri selittämän: No kun tässä puhelimessa on niin heikko tämä runko, ettei se kestä mitään putoamisia ja takuu ei sellaisia rikkoutumisia korvaa. Ei se kyllä oikein korvaa mitään muutakaan. Ja pelkkä tarkastuskin maksaa paljon rahaa. Asia selvä, en tarvitse tuotetakuuta. Kait siihen tulee mukana joku suojus, jos se noin heikko on? kysyin. Ei siihen tule kuin sellainen silikoni suojus, mikä ei paljoa suojaa. Loppujen lopuksi ostin vielä suojakotelon - johon puhelin ei sen silikonisuojuksen kanssa sitten sopinut. Ellen olisi ollut vahvasti päättänyt ostoksesta jo etukäteen, niin kyllä olisi jäänyt puhelin ostamatta. Nyt sen sijaan voisin sanoa ostaneeni puhelimen myyjän vastakkaisista yrityksistä huolimatta.

Melkein kuin neuvostoliittolaista palvelua! Ja näin olemme taidokkaalla aasin sillalla päässeet tämänpäiväiseen ruokaan, joka on yksi neuvostoliittolaisen ravintolakeittiön helmiä:

Stolitsnyi salat eli pääkaupunkilainen salaatti, kuten se Tallinnan Viru-hotellissa valmistettiin

(resepti kopioitu suoraan Ilta-Sanomien Neuvotoliitto-teemalehdestä vuodelta 2011)

6 hengelle

300 g (=3 kpl) keitettyjä perunoita

50 g (= puolikas tai pieni) keitetty porkkana

300 g keitettyä broileria

Lisäksi:

60 g (n. 1/4 prk) säilöttyjä herneitä

Hienonna mukaan:

25 g tilliä = pieni nippu (laitoin 2 tl kuivattua)

25 g persiljaa = pieni nippu (laitoin 1 tl kuivattua)

25 g sipulinvarsia eli 1/4 yhden nipun varsista (laitoin 1 tl kuivattua ruohosipulia)

Sekoita ainekset ja jaa annoskulhoihin.

Kaada päälle sekoitettuna (oikeasti minä laitoin kaikki yhteen isoon kulhoon ja sotkin nämä smetanatkin sekaisin)

100 g majoneesia

200 g hapankermaa (smetanaa)

Koristeluun

1 kpl keitetty kananmuna

1/2 appelsiini

Kaalimakkarapadan kera syötiin. Juniorin kommentti oli hyvä, kun kysyin, että onko hyvää: Ihan hyvää, eihän tämä maistu miltään. Aika oikeassahan tuo oli. Ihan syötävää minustakin: tästä voisi tulla sairaalaruokien hitti. Äiskä rankeerasi kolmoseen.