perjantai 10. helmikuuta 2012

Työnantajana

Henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen on aika jännä kuvio. Juridisesti avustettava toimii työnantajana, jolle kaupunki antaa avustuksena avustajan palkkaa ja palkansivukuluja vastaavan määrän rahaa. Lisäksi kaupunki hoitaa kaikki lakisääteiset maksut avustettavan lukuun sekä huolehtii palkanmaksuun liittyvän paperisodan hoitamisesta. Esimerkiksi avustussumma ei kulje avustettavan tilin kautta, vaan raha menee suoraan kaupungin tililtä avustajan tilille. Eli jos asiaa lähemmin tarkastellaan, niin kyllä se avustaja tosiasiallisesti on kaupungilla töissä. Eipä siinä mitään, toimii se näinkin, ja kaiken lisäksi kaupungille menettely lienee jossain määrin edullisempaa tällä tavalla hoidettuna. Ja ainakin meidän kohdalla asia on pelannut tosi hyvin.

Äiskän avustaja oli pitkästä aikaa sairaana. Vielä kaksi vuotta sitten homma hoitui siten, että Työvoimatoimiston cv-netti auki ja soittelemaan sopiville ehdokkaille. Vaan ei toimi enää! Pari vuotta sitten nimittäin ihmiset uskalsivat laittaa cv-nettiin puhelinnumeronsa ja näin ollen olivat nopeasti tavoitettavissa äkillisissä tapauksissakin. Mutta eikös mitä, jotkut helvetin läähättelijät soittelivat niin paljon epäasiallisia puheluita naisille, että kukaan ei nykyään laita numeroitaan näkyviin - hyvä jos nimensä. Ei muuten onnistu pelkän sähköpostiosoitteen avulla kysyä, että olisitko valmis tulemaan tunnin kuluttua töihin. Olin sitten eilisen ja tämän päivän kotona. Olihan meillä Äiskän kanssa ihan mukavaa kahdeltaankin - on muuten tänä viikonloppuna ollut jo 25 vuotta.

Tänään oli sitten Ruokapäivä - oikein isolla R:llä. Ja tänään syötiin 

Makkaraspagettilaatikkoa
(Lähde: Maku 2/2011)
300 g spagettia
250 g krakovanmakkaraa tai nakkeja
1 rkl pullomargariinia (no joopa joo. en varmasti lähtenyt ostamaan. Laitoin lorauksen oliiviöljyä.)
2 tlk (á 380 g) chili-tomaattimurskaa
2 dl ruokakermaa
1/2 tl suolaa

Pinnalle ruohosipulia hienonnettuna.

Keitä spagetti kypsäksi. Valuta. Paloittele makkarat. Paista makkarapalat kuumalla pannulla rasvassa kauniin ruskeiksi. Sekoita tomaattimurskan joukkoon kerma ja suola. Kaada spagetti voideltuun uunivuokaan. Lisää makkaranpalat ja kaada päälle tomaattiseos. Paista 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Ripottele pinnalle salaattia ja tarjoile. Meidän tapauksessa voisi tuohon loppuun vielä lisätä, että koiralle. Ei tykätty kukaan. Syötiin puolet ja loput säästettiin Lulu-koiralle.



No huomenna sitten tulee Pesonen perheensä kera kylään. Pesonen on Äiskän ensimmäinen avomies ja Vanhimmaisen isä. Hieno  kaveri. Tehdään yhdessä makkaroita. Minä tuossa tein jo venäläistyylisen kaalikeiton valmiiksi, niin jää enemmän aikaa muulle mukavalle. Käydään se keitonkin resepti huomenna tai sunnuntaina läpi. Mutta en ole unohtanut sitä Neuvostoliittoteemaa. Tein nimittäin Viru-hotellin reseptiikalla

Viru suupisteen eli Virun alkupalan
(ja taas on resepti kopsattu siitä Ilta-Sanomien  Neuvostoliitto-erikoislehdestä)

500 g paistettua nauta-sikajauhelihaa
250 g tehosekoittimessa hienonnettua savukinkkua (ja hitto, että osasi olla veivaaminen sauvasekoittimella)
50 g voita
1/2 dl konjakkia

Voilevy

150 g pehmeää voita (minä kun en ole näissä tällaisissa jutuissa mikään virtuoosi, niin käytin varmuuden vuoksi 300 g. Kesti paremmin hallinassa.)
50 g (= nippu) tilliä

Sekoita paistettu jauheliha, hienonnettu savukinkku, sula voi ja konjakki keskenään. Sekoita voi ja tilli hyvin. Levitä tillivoi leivinpaperille ja levittele sen päälle lihamössö. Seuraavaksi pyöräytä leivinpaperin avulla sellainen kääretortun tapainen jööti. Helpommin sanottu kuin tehty: minä nimittäin sekoittamisen ja levittämisen  helpottamiseksi sulatin voin. Sitten kun se oli siinä leivinpaperilla, vein sen ulos -25 asteeseen jäähtymään. Ja otin liian aikaisin sisälle! Kun lämpimähkön lihamössön levitteli siihen pinnalle, pyrkivät ainesosat pyöräyttämisvaiheessa sekoittumaan keskenään. Joka tapauksessa; kun jööti on saatu aikaiseksi, pane se kylmään jähmettymään. Minun jöötin näkö ei ollut kaksinen, mutta maku on hyvin neuvostoliittolainen. Leipä alle ja votkaa päälle, niin hyvä tulee.

Alkuperäisessä reseptissä kerrottiin, että neukkulainen aitouskerroin kasvaa, jos lihat korvaa halvalla makkaralla, jättä konjakin pois ja käyttää makua antamaan sipulia.

10 kommenttia:

  1. Mielenkiintoiset reseptit sulla jälleen kerran ja laitankin "pöytälaatikkoon" odottelemaan toteutusta.

    Täällä meillä päin on melko mahdotonta saada henkilökohtaista avustajaa. Olen ukkokullalle pyytänyt/anonut sellaista varmaan jo yhden tuhat kertaa viime elokuusta lähtien kun kotiin kuntoutuksesta pääsi. Olen pyytänyt ainoastaan paria kolmea tuntia viikossa...siis edes se että olisi joku jonka kanssa käydä keilaamassa/asioilla/jutella yms...... Mutta aina se vastaus on sama. Mulle on naurettu päin naamaa että mistä sä kuvittelet että me teille sellainen hommataan. Olen vedonnut lakiin ja vaikka mihin mutta täällä tuntuu olevan kunnalla ihan omat lait.

    Ja mä tiedän lain että koska mä olen virallisesti mieheni omaishoitaja niin kunta ei voi velvoittaa mua toimimaan myös avustajana. Mutta minkäs teet kun vastaus on aina sama ei oo ei tuu!!!!!!!Pitäs vissiin oikeuteen haastaa koko poppoo et saisi sen mitä laissa sanotaan. On se vaan kumma että noiden virallisten tahojen kanssa tää elämä on aina yhtä samperin tappelua.

    Onneksi meillä on aivan fantastisen ihana invataksikuski joka toimii myös avustajana ukkokultani asiointareissuilla vaikkei hän siitä palkaa erikseen saa. Tekee sen ihan vain ystävällisyyttään.

    -Irmeliina-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se lähtee ihan siitä kuntoutussuunnitelmasta, joka on sairaalasta kotiutettaessa tehty. Jos siinä on mainittu avustaja, ei pitäisi olla isommin ongelmia. Jos taas ei, niin silloin taitaa tosiaan olla vaikeampaa.

      Jos olet virallisesti omaishoitaja, niin olethan saanut omaishoitajan lakisääteiset vapaat?

      Poista
    2. juu...onhan ne olemassa ne vapaat (pitäskö nauraa vai itkeä?!?!?!?!) mutta aika mahdotonta toteuttaa kun tuntuu siltä että kunnalla ei ole aikaa eikä halua hommata avustajaa siksi aikaa. Ja ei ole paikkaa minne mä ukkokultani laittaisin. Vuodeosastolle terveyskeskukseen kerran ehdotin kun olis mulla menoa ollut mutta jäi sitten menemättä kun ei paikkaa tai apua löytynyt. Ukkokultaa kun ei voi yksin jättää.

      Kiitos tuosta vinkistä että pitää olla mainittu siinä kuntoutussuunnitelmassa se avustaja (omituista ettei ole mainittu, mutta enpä mä siitä tiennyt). Sen tarkistus olisi huhtikuun lopussa edessä (ja voihan sitä toki tarkistuttaa aiemminkin) joten muistan ja tiedän nyt mainita asiasta.
      -Irmeliina-

      Poista
  2. Mie luulen että tätä on pakko koittaa joskus ihan vaan sen takia että en osaa kuvitella syöväni lihaa ja voita! Isäntäkin unohtaa varmasti olevansa vege, jos otetaan votkat esiin :)

    -- minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se kieltämättä aika villi yhdistelmä on. Se on sitä niin sanottua neukkumeininkiä!

      Toimii kyllä tumman leivän kanssa ihan hyvin.

      Poista
  3. Pullomargariini epäilyttää heti, spaghetti laatikossa... yuk! Spaghetti ei oikein kestä laatikoissa hyvin, äitini tekee spaghetilla makaroonilaatikon, voin kertoa ei hyvää syötävää.

    Pitää varmaaan kokeilla Virun suupalaa meidän isännälle, luulen että jos tuplaan voin voipi olla mieluista ;) Tuosta kinkun hienontamisesta, mahtaisikohan vanha kunnon raastinrauta olla helpompi metodi?

    Irmeliinalle, se kuntoutus suunnitelma on kaiken A ja O kuten Iskä sanoi. Onhan teille tehty pisteytyskäynti kotona kunnan toimesta? Sehän kuuluu asiaan myös. Ja laki määrää miten asia hoidetaan, kunnat voivat jossain määrin soveltaa asiaa, MUTTA ei omaishoitajan vapaita! Pidä ihmeessä niistä kiinni, pyydä kaikki kielteiset päätökset paperilla, muuten valittaminen on mahdotonta... vain paperilla olevista päätöksistä voi valittaa. Paha sanoa miksi sinun kunnassa toimitaan noin, laki omaishoidosta on melko selvä miten toimitaan...

    Ja olet ihan oikeassa kuntien + KELA kanssa joutuu usein tekemään paljon töitä ennen kuin asiat saa oikein, usein olen kummankin yhteisön toimista käynyt vanhassa Lääninhallituksessa paperien kanssa, joka kerta saanut minun puolella olevan päätöksen. Etenkin äityispäivärahan ja kotihoidon tuen kanssa se tuntui kivalta saada vuoden jälkeen siitä milloin raha olisi pitänyt saada (juu niinkin yksinkertaisista asioista voi joutua tappelemaan)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Vertaistuki on todella tärkeää ....en mä muuten tietäis yhtään mistään mitään.

      Nyt olen päättänyt ottaa lääkäritahoon het maanantaina yhteyttä että korjaisivat sitä ukkokullan kuntoutussuunnitelmaa. Kun tuo mun ukkokulta toimintaterapeutin mielestä tarvitsisi myös puheterapeuttia vaikka "selvästi" puhuukin. Tai ainakin hänen mielestään selvästi hyötyisi siitä.

      Ja eipä me tuosta pisteytyksestäkään olla tietty!Kävi ne meillä kotona mut ne vaan istua jököttivät keittiössä ja jäi siitäkin käynnistä tosi "kakan" maku suuhun.

      Tuntuu siltä että näistä asioista ei tiedä tälläset "uusvammaset" ystään mitään jos ei kysy tai saa vertaistukea ja joku sano suoraan!!!!!!!

      Kiitosta vaan paljon...ens viikolla lähtee asiat vierimään ainakin mun taholta eteenpäin ja periksi en anna ennenkuin mä saan mitä meille kuuluu!

      -Irmeliina-

      Poista
  4. Viru suupiste on todellinen krapula-aamiainen! Elimistö huutaa energiaa ja aivokoppa loivennusviinaa. Tätä pitäisi älytä tehdä ajoissa vaikka pakastimeen tulevaa tarvetta varten. Käyhän se tietysti alkupalastakin jos joku niin tahtoo ja jos alkupalat syödään aamulla.

    VastaaPoista
  5. Hei mä muistan nyt tuo neukkuvoiruuan! oon syönyt tuollaista -80 luvulla Moskovassa :)

    Hyvä että Irmeliina on saanut vertaistukea ja vinkkejä ja tarttuu toimeen ja panee rattaat pyörimään, niin sitä pitää!
    Kyllä noiden byrokratian lakien kanssa on saanut taistella, usein olen se lakien väliin pudonnut, mutta mitään ei kyl saa jos ei oikeuksistaan tappele... ilman vammaisuuttakin, saati sitten vammojen ja apujuttujen ja hoitajien kanssa. Tiukkana siellä pitää olla ja vaatia mitä kuuluukin. Usein kantsii ongelmissa ottaa yhteyttä ylemmäs, kyllä sieltä sit sanellaan miten asia oikeesti pitää hoitaa... tosin mulla ei auttanut vaikka muutamasta Kelan päätöksestä valitin niin ylös kun voi valittaa, oikeuavustaja piti ottaa avuksi, muttei siltikään voitettu :( Yksi sossun päätös kumottiin ja sain kaks satasen kun siitäkin kolmesti valitin... ei oo kivaa tollanen nöyryytys, kun näihin juttuihin kuitenkin on lait ja asetukset miten ne pitäis kunnolla ja helpommin mennä...

    toivottavasti siellä on ollut kivat makkaratalkoot!

    VastaaPoista
  6. Pääasia meinasi unohtua: Lämpimästi Onnea 25-vuotiselle mukavalle yhdessäololle Äiskän kanssa ja lykkyä seuraaville vuosikymmenille!!

    VastaaPoista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.