Nälkäinen Äiskä on vihainen!

Tämä on itsenäisyyspäivä, johon on mahtunut monenlaista. Mutta ennen kuin menen tähän päivään, kerron pienen "ylpeä suomalaisuudesta" -tarinan. 80- ja 90-lukujen vaihteessa Neuvostoliiton ollessa viimeisillään veivät venäläiset Suomesta kaikki vähänkään kunnossa olevat käytetyt Ladat. Minä työskentelin siihen aikaan Varkaudessa Finnoilin huoltamon päällikkönä, siis hyvin keskeisellä paikalla kaupungissa. No meillä oli sitten kimppa. Räisäsen Pena ja Räsäsen Kimmo haalivat ympäri helma-Suomea Ladoja, jotka korjasivat sitten myyntikuntoon. Minä taasen odottelin työn teon lomassa venäläisiä merimiehiä (Varkaus on Suomen vilkkain sisävesisatamakaupunki), joille kauppasin poikien kunnostamia Ladoja. Tulkkasin kaupat ja laadin venäjänkieliset vientipaperit. Kakunjaossa pojat sitten muistivat aina minuakin joillain satamarkkasilla. No kerran sitten oltiin hakemassa Heinävedeltä merimiehille Ladaa, joka oli purettu osiin. Kaikki osat erillään! Pyörät sentään olivat paikoillaan. Minä istuin traktorin peräkärryn aisalla ja katsoin, kun merimiehet hikoilivat kesäisessä auringonpaisteessa ja yrittivät työntää Ladan raatoa trailerin kyytiin. Aloitin keskustelun:

- Pojat hei!

- No?, ja liike pysähtyi.

- Olen minä vaan tosi iloinen ja ylpeä siitä, ettei Isä Aurinkoinen 40-luvulla vapauttanut  Suomea  kapitalismin     ikeestä!

- Sietää ollakin, sillä jos vapautti, olisit täällä samassa remmissä työntelemässä näitä perkeleen auton raatoja, etkä leukailemassa siellä peräkärryn laidalla!

Olen edelleenkin iloinen siitä, että isoisiemme sukupolvi säilytti Suomen itsenäisyyden. Tänään, Suomen itsenäisyyspäivänä ruokalistallamme oli

pariloitua kinkkua ja kermassa haudutettua sipulia (annos kolmelle)

(Paras keittokirja nro 1, Page one publishing ab, Tanska 2004)

16 - 20 palvikinkkuviipaletta

3 keskikokoista sipulia

voita

suolaa

mustapippuria

3 dl kuohukermaa

hienonnettua persiljaa

Leikkaa sipuli hyvin ohuiksi viipaleiksi. Kuullota panulla voissa pehmeäksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää kerma. Hauduta niin kauan, että kerma ikään kuin katoaa ja muodostuu yhtenäinen sakea muhennos. Paista kinkku kuumalla pannulla rapeaksi. Annostele muhennos kuumille lautasille ja pane kinkkusiivut muhennoksen päälle. Koristele persiljasilpulla.

Syötiin kolmestaan, Mari oli omilla menoillaan. 2 - 1 hyvää. Juniori, joka ei yleensä tykkää sipulista, kehui hyvän makuiseksi. Motkotti vielä syödessään Äiskälle, että eihän sinulle nykyään kelpaa mikään. Valitettavasti on muuten aika oikeassa. Äiskä oli sitten koko illan nälkäinen ja minulle vihainen. Ruoka oli kuitenkin ehdottomasti kokeilun arvoinen tuttavuus.